Lausuntopyyntö ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta

​Yleistä

Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden palveluiden ja rahoituksen kehittämiseen. Perusopetuksen valmistavan opetuksen ja aikuisten perusopetuksen järjestämisen rahoituksen kytkeminen nykyistä tarkemmin toteutuneen opetukseen määrään on kannatettavaa ja tarkoituksenmukaista. Samoin opetuksen järjestämisen esteiden purkaminen on tarpeen. Tarpeisiin vastaavat ja tarkoituksenmukaiset koulutusväylät luovat tehokkuutta ja vaikuttavuutta koulutukseen. Koulutukseen ja työelämään siirtyminen sekä riittävät tietotaidot arjessa selviytymiseen edellyttävät maahantulon alkuvaiheessa uuden osaamisen mahdollistamista monin eri tavoin.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä ja kuntakorvaukset aiheuttavat kasvupaineita kuntatalouteen. Kuntien palveluiden järjestämisen rahoitusvastuu kasvaa edelleen turvapaikanhakijoiden siirtyessä oleskeluluvan saannin jälkeen kuntiin. Valtionosuusrahoitukseen liittyvät usean vuoden säästötoimenpiteet vaikuttavat heikentävästi kuntien kokonaistaloudelliseen tilanteeseen ja opetus- ja kulttuuripalveluiden järjestämiseen ja toimintaedellytyksiin. Tämä koskee myös opetusta, toisen asteen koulutusta, vapaata sivistystyötä sekä taidelaitosten toimintaa, joita koskevia säästöesityksiä sisältyy hallituksen esitykseen. Indeksijäädytykset esityksessä vuodelle 2017 ovat 0,9 prosenttia. Myös peruspalveluiden valtionosuusrahoitukseen sisältyvä indeksikorotuksen 0,85 prosentin lisäleikkaus kohdistuu mm. esi- ja perusopetuksen valtionosuusrahoitukseen.

Rahoitusperiaatteen toteutuminen lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden toteuttamisessa on keskeistä.  

Rahoitusjärjestelmän tehostaminen 

Hallitusohjelman tavoite vähentää perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmään sisältyvä laskennallisia vaihteita on tarkoituksenmukainen ja lisää hallinnon tehokkuutta. Ehdotuksen 50 §:n mukaan luovuttaisiin lukiokoulutuksen ja oppivelvollisuusikäisten perusopetuksen rahoituksen tarkistamisesta.  

Rahoituksen tarkistamisesta luopumisen vaarana on, että arvioon perustuva rahoitus ei kohtaa toiminnan järjestäjille aiheutuneita kustannuksia. Kuntaliitto katsoo, että oppilas- ja opiskelijakohtaisen rahoituksen tarkistamisesta ei tule luopua, sillä keskeistä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa on, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle myönnetään toiminnan järjestämisestä aiheutuvien kustannusten mukainen rahoitus todelliseen oppilas- ja opiskelijamäärään perustuen. Pikemminkin arvioon perustuvaa rahoituksen myöntämistarvetta olisi hyvä uudelleenarvioida. Tehostamista on mahdollista toteuttaa siirtämällä valtionavustusrahoitusta valtionosuusrahoituksen piiriin, mikä vähentäisi sekä valtion että opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien työmäärää. Lisäksi tulee kehittää sähköistä tiedonkeruuta. Rahoitusjärjestelmässä tulisi myös kiinnittää huomiota rahoituksen myöntämistä koskevien perusteiden riittävään yksinkertaisuuteen laskennan tehostamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi.  

Perusopetus 

Perusopetuslain 46 §:n mukaisen perusopetuksen rahoitus ehdotetaan muutettavaksi laskentapäivän sijasta kursseihin. 

Kuntaliitto tukee muiden kuin oppivelvollisten opetuksen rahoituksen kytkemistä opetuksen järjestämisen määrään, sillä laskentapäivään perustuva läsnäolo rahoituksen perustana ei sovellu koulutukseen, jota opetuksen järjestäjän tulee voida järjestää tarveperustaisesti joustavasti koulun lukuvuosisyklistä riippumatta.  Opetuksen järjestäjän mahdollisuus hakea muutosta rahoituksen laskentaan olennaisen oppilasmäärämuutoksen perusteella kytkee rahoituksen ajallisesti paremmin aiheutuviin kustannuksiin. Myönteistä on, että oppilaiden yksilöllisen opetuksen tarve on esityksessä huomioitu.                  

Lainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi valtionosuusrahoitukseen oikeuttavan kurssimäärän rajaaminen enintään 100 kurssiin ja 130 kurssiin sisältäen luku- ja kirjoitustaitovaiheen opiskelijat. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että rahoitus myös tosiasiallisesti kattaa Perusopetuslain 46 §:ään esitettävän kurssimäärän, jotta opetuksen järjestäjille ei muodostu rahoitusvelvoitteita opetuksen järjestämisestä. 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus ehdotetaan kytkettäväksi enintään yhdeksään läsnäolokuukauteen. 

Kuntaliitto pitää tarpeellisena muutoksena rahoituksen kytkemistä nykyistä paremmin opetuksen järjestämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota rahoituksen ajalliseen enimmäisrajaan ja painottaa, että valtion rahoituksen tulee kattaa kokonaisuudessaan opetuksen järjestäjälle aiheutuneet kustannukset. Rahoitusvastuuta ei tule siirtää opetuksen järjestäjille. 

Oppilaskohtainen yksikköhinta alenee noin 5 330 eurolla kertoimen alenemisen seurauksena, minkä vaikutus perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitukseen on vuonna 2017 noin -57 milj. euroa. Esityksen 11 a §:ssä ehdotetaan valmistavan opetuksen siirtymäkorvaukseksi vuonna 2017 yksikköhinnan suuruudeksi vähintään neljä, mutta alle kahdeksan kuukautta opetuksessa olleiden osalta 4046,13 euroa ja vähintään kahdeksan kuukautta opetuksessa olleiden osalta 8092,27 euroa. Oppivelvollisuusiän ylittäneet eivät enää osallistuisi perusopetuksen valmistavaan opetuksen vuodesta 2018 alkaen.                                    

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön talousarviorahoitus on arviomäärärahaa, jotta se vastaa opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä aiheutuneisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Rahoituksen riittävyyttä tulee seurata ja arvioida. 

Lukiokoulutus 

Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus ehdotetaan muutettavaksi aikuisten oppimäärän mukaisesti opiskelevien rahoituksen mukaiseksi riippumatta opintojen aloittamisiästä aikuisten oppimäärää opiskelevien kohdalla. Aikuisten oppimäärän yksikköhintarahoitus olisi 68 % keskimääräisestä yksikköhinnasta, minkä seurauksena kumulatiivinen säästö vuoteen 2020 mennessä olisi 1 milj. euroa. Esitys sisältää harkinnanvaraisen korotuksen lukiokoulutuksen järjestäjän kokonaisrahoituksen tason yli 5 prosentin laskun varalta.  

Kuntatyönantajat yhtyy Kuntaliiton lausuntoon ja kiinnittää huomiota esityksessä olevien useiden säästötoimenpiteiden ajoittumiseen jo vuodelle 2017, sillä kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävästi aikaa lain toimeenpanossa myös yhteistoimintalain edellyttämään toimintaan siltä varalta, että työnantajalle voi muodostua tarve henkilöstön käytön vähentämiseen.  

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuva säästö

Ammatillisen peruskoulutuksen määrärahoihin kohdennettaisiin 190 miljoonan euron säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutettaisiin määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen enimmäisopiskelijamäärän perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle.

Kuntaliitto kantaa syvää huolta ammatilliseen koulutukseen viime ja tällä hallituskaudella toteutettavien säästöjen vaikutuksista.

Kuntaliitto katsoo, että erityisesti perusopetuksen päättäneiden nuorten osalta koulutusresurssien tulee olla riittävät ja niiden tulee mahdollistaa toimintalainsäädännössä olevien tehtävien hoitaminen.

Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena menettelyä, jossa toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteellisen uudistuksen säästöt toteutetaan ennen kuin rakenteelliset uudistukset mahdollistava ammatillisen koulutuksen reformin mukainen uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan. 

Vuonna 2017 ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta leikataan 190 miljoonalla eurolla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa mm. ”Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma, jolla turvataan koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä sekä koulutuksen saavutettavuutta ja alueellista kattavuutta järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen”.

Kuntaliitto katsoo, että ottaen huomioon hallituksen linjaukset ja sen, että koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelmassa tullaan tekemään myös kiinteistöjärjestelyjä, on 43 c §:n mukaista määräaikaista verovapautta koulutuksen kiinteistöjärjestelyiden osalta välttämätöntä jatkaa vähintään vuoden 2020 loppuun asti.  

Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus ja nuorten aikuisten osaamisohjelma

Lakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti siten, että valtionavustuksella voitaisiin vuonna 2017 rahoittaa sellaisten maahanmuuttajien opintoja, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla ei ole perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa.

Samalla nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen voimassaoloa jatkettaisiin kahdella vuodella opintonsa vuosina 2011-2016 ohjelmassa aloittaneiden opintojen loppuun saattamiseksi.

Kuntaliitto pitää esitystä kannatettavana.

SUOMEN KUNTALIITTO



Terhi Päivärinta

johtaja, opetus ja kulttuuri 

Päivi Väisänen-Haapanen

erityisasiantuntija