Lausunto vesilain käyttöoikeussääntelyn uudistamista koskevasta työryhmän mietinnöstä

Työryhmän mietintö koskee vesilain käyttö- ja lunastusoikeuksia koskevan sääntelyn saattamista yhteensopivaksi perustuslain kanssa. Työryhmä esittää perustuslain mukaan pakkolunastukseksi katsottavan omaksi lunastamista ja tähän rinnastettavaa käyttöoikeuden perustamista koskien vesilain tarkistamista siten, että edellytyksenä jatkossa olisi, että hanke on yleisen tarpeen vaatima. Mietinnössä tarkastellaan vesilain säännösten perustuslain mukaisuutta siltäkin osin kuin työryhmä ei ole päätynyt esittämään muutoksia. Työryhmän esittämän muutoksen johdosta ns. valtuuslaki (Laki eräistä vesien käyttämistä varten myönnettävistä oikeuksista 266/1961) voitaisiin kumota.

​Työryhmä esittää lisäksi, että vesilakia muutettaisiin siten, että vesi-, viemäri-, voima- ja muiden johtojen valtaväylän alitse sijoittamisen luvanvaraisuus määräytyisi toimenpiteen vaikutusten perusteella. Johtojen sijoittaminen järvi- ja merialueille kulkuväylän sekä vesistön kapeikon alitse säilyisi edelleen aina luvanvaraisina hankkeina. Jos väylänalitus ei olisi vesilain 3 luvun 2 §:n perusteella luvanvarainen, siihen sovellettaisiin ilmoitusmenettelyä. Johdon sijoittamista valtaväylän alitse ei siten vapautettaisi kokonaan ennakkovalvonnasta, vaan sijoittamisesta tulisi tehdä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle. Viranomainen tekisi ilmoituksen perusteella merkinnän hankkeesta ja sen sijainnista ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Viranomaisen tulisi lähettää merkinnästä tieto käyttöoikeuden kohteena olevan alueen omistajille tai haltijoille.

Kuntaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Kuntaliiton näkemyksen mukaan vesilain käyttöoikeussääntelyn saattaminen yhteensopivaksi perustuslain kanssa on perusteltua.

Kuntaliitto pitää kannatettavana valtaväylän alitusten vapauttamista ehdottomasta luvanvaraisuudesta. Johdon tekeminen yleisen kulkuväylän tai 1 luvun 1 §:n 6 momentissa tarkoitetun kapeikon ali olisi edelleen aina luvanvaraista. Muilta osin luvanvaraisuutta väljennetään, mikä on perusteltua.

Luvanvaraisuuden korvaamiseksi lakiehdotuksessa esitetään uuden ilmoitusmenettelyn käyttöönottoa. Sitä varten vesilain 2 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 16 §, jossa annetaan valtuus antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella mm. hankkeen toteuttamistavasta ja ilmoitusmenettelyn sisällöstä. Kuten mietinnön kohdassa 4.1 todetaan, hallinnollisen taakan keventyminen riippuu pitkälti ilmoitusmenettelyn toteuttamistavasta. Huomiota tulisikin kiinnittää ilmoitusmenettelyn säätämiseen sellaiseksi, että se ei aiheuta toimijoille lisätaakkaa. Em. huolimatta on tärkeää, että alueen omistaja saisi ajoissa tiedon hankkeesta (l. vähintään samaan aikaan kuin viranomainen). Siksi hankkeesta vastaavan ilmoitusvelvollisuudesta voitaisiin säätää vastaavaan tapaan kuin ruoppauksesta ilmoittamisesta vesilain 2 luvun 6 §:n 3 momentissa.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että luotettava tieto johdoista ja johtojen sijainnista vesialueilla on saatavilla, jotta uusia hankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa voidaan olemassa olevat johdot ottaa huomioon. Vesialueella, jonne johtoja ja kaapeleita sijoitetaan, voi olla sijoitettuna jo jonkun toisen toimijan johtoja. Eri toimijoiden oikeudet voivat joutua vastakkain, ellei toimita huolellisesti, kun uusia johtoja sijoitetaan. Siksi johdon sijoittamisessa sekä perkaus- ym. töissä tulisi selvittää ensin, onko alueella muita laitteita tai johtoja. Lisäksi on tarpeen sopia uusien ja ennestään sijoitettujen laitteiden yhteensovittamisesta ja suojaamisesta mm. asennus- tai muiden töiden aikana. 2 luvun 5 a §:ssä voitaisiin lisätä toteamus, että johdon sijoittaminen alueelle tulee toteuttaa niin, että jo aikaisemmin sijoitetuille johdoille tai laitteille ei aiheuteta haittaa tai vahinkoa. Myös ehdotetun 2 luvun 12 §:n mukaista vähäistä käyttöoikeutta myönnettäessä tulisi ottaa huomioon myös muiden alueen käyttäjien kuin omistajan intressit. 

Kuntaliitto katsoo, että 2 luvun 13 a §:ssä, joka määrittelee yleisen tarpeen edellyttämiä hankkeita, tulee listaan lisätä uusi kohta koskien huleveden hallinnan järjestämisen turvaamista. Säännöksen kohdassa 3 on tuotu esiin sitä sivuavia seikkoja, mutta ei riittävästi. Hulevesien hallinnan järjestelyt voivat olla tarpeen esimerkiksi hulevesien laadunhallinnan kannalta, eivät pelkästään vesitalouden näkökulmasta. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 103 b §:n mukaan hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.

SUOMEN KUNTALIITTO



Ritva Laine

johtaja,

alueet ja yhdyskunnat  

Tuulia Innala

erityisasiantuntija