Lausunto taksiliiton taksankorotusesityksestä
Suomen Taksiliitto on esittänyt taksiliikenteen enimmäishintoihin 1.7.2011 alkaen keskimäärin 3,3 %:n korotusta. Perusteluiksi korotuksille on esitetty taksiliikenteen kustannusindeksiä, jonka mukaan korotustarve olisi 3/2010-3/2011 laskien 3,4 %, ja indeksistä vielä puuttuvan työehtosopimuksen muutoksen vaikutusta 1,1 %. Lisäksi tulee vähentää aiemmassa tarkistuksessa jo huomioon otettu TES 2010:n vaikutus 1,2 %.
Jos taksiliikenteen kustannustaso on noussut esitetyn mukaisesti, sen kompensoimiseksi ei liene muuta keinoa kuin kuljetusmaksujen korottaminen vastaavasti. Indeksi seuraa kustannusten muutosta. On hyvä tunnistaa, että kun kustannusten nousun mukaan korjataan enimmäishintoja, nostetaan samalla hintoihin sisältyvä voitto-osuutta.
Yleensä kustannusindeksi sisältää kaikki kustannuserät ja sen mukaisesti säännöllisin välein hintoja tarkistettaessa ei muita korjauksia tehdä. Työehtosopimuksen aiheuttama kustannuslisä ei ole vielä mukana käytetyssä indeksissä, joten voidaan harkita sen mukaan ottamista. Ministeriön tulee kuitenkin varmistaa, että jos korjaus tehdään indeksin ulkopuolelta, tulee se ottaa huomioon ensi vuoden mahdollisia taksatarkistuksia tehtäessä ja indeksiä käytettäessä, jotta korotus ei tule huomioiduksi kahteen kertaan. Taksiliitto on ehdotuksessaan näin esittänytkin.
Ehdotuksessa on taksantarkistusta kohdennettu painotetusti odotusmaksuun eli aikataksaan. Näin maltillisesti esitettynä kohdentaminen vaikuttaa asialliselta kompensaatiolta kaupunkiliikenteen ruuhkautumisen lisääntymisen vuoksi.
Taksiliitto on lisäksi esittänyt korotusta juhlapyhien taksaan siten. että juhlapyhinä käytettäisiin yhtä taksaluokkaa korkeampaa matkataksaa. Korotus olisi ykköstaksasta 20 %, mikä erityisesti vanhusväestölle voi tuntua merkittävältä korotukselta. Sinänsä esitys olisi yksi tapa korottaa juhlapyhien tuloja, jos se kustannusrakenteen kannalta on tarpeellista. Selkeämpää voisi olla tarkistaa perusmaksua näinä juhlapyhinä ja kirjata ne asetuksessa selkeään taulukkomuotoon.
Kuluttajahintojen tulee olla selkeät ja mahdollisimman yksinkertaiset, jotta kuluttaja voi helposti todeta, että hinnoittelu on oikea ja hän voi arvioida matkan hinnan mahdollisimman hyvin jo etukäteen. Taksamittarin käyttösäännökset on tarpeen esittää taksa-asetuksessa.
Taksitaksan korottaminen nostaisi suoraan keskimääräisellä 3,3 %:lla kuntien sellaisten henkilökuljetusten kustannuksia, joissa asiakas itse tilaa kyydin. Kilpailutetuissa kuljetuksissa hintoja tarkistetaan tarjouspyyntöjen ja hankintasopimusten osoittamalla tavalla. Osassa kuljetusten hinnantarkistus on voitu sitoa indeksiin, jolloin hinnan tarkistus tapahtuu sovitulla tavalla sen mukaan. Tilausliikenteenä hoidettavia kuljetuksia ei indeksiin ole voitu sitoa, joten niiden tarkistusmenettelyt hoidetaan kulloinkin tehdyn hankintasopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Indeksilakia tulisi tarkistaa tältä osin, jotta kunnat saisivat myös tilausajojen hinnantarkistuksiin yksikertaisen menettelyn.
Reittimäisissä kuljetuksissa hintakattona aiemmin olleen reittitaksan poistaminen on avannut liikenteen hinnoittelun. Samalla taksimarkkinat ovat edelleen rajatut, joten kunnat joutuvat hankkimaan kuljetuspalvelunsa rajatuilla markkinoilla, joilla hinnoittelu on vapaata eikä kilpailua aina synny.
Kunnista on tullut viestejä kuljetushintojen suuristakin nousuista. Hintojen kurissa pitämiseksi jotkut kunnat miettivät kuljetusten toteuttamista omana työnä tai asettavat tarjouspyynnöissä enimmäishintoja kuljetuksille. Kuntakohtaiset erillisratkaisut eivät ole asian ratkaisemiseksi oikea käytäntö, vaan tarvitaan lainsäädännön ja taksiasetuksen toimenpiteitä ylihinnoittelun estämiseksi. Jos markkinoita ja markkinoille pääsyä säännellään, tulee myös hinnoittelun olla säänneltyä.
Kuntaliitto esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää taksiliikennelain muutostarpeet ja valmistelee asianmukaisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa tarvittavat toimenpiteet kuntien kuljetusten kustannusten hillitsemiseksi. Kuljetushintojen kohoaminen vaikuttaa myös valtion talouteen kuntaosuuksien kautta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja
Silja Siltala
liikenneinsinööri
yhdyskunta, tekniikka, ympäristö