Lausunto luonnoksesta, joka koskee lakia asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuslaiksi. Tarkoituksena on kumota nykyinen laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista ja ottaa käyttöön uusi avustus, joka kohdistuu hissien rakentamisen ohella ikääntyvän väestön kotona asumisen tukemiseen. Sisällöllisten tavoitteen ohella lakiuudistuksen tulee vähentää kuntien tehtäviä avustusprosessissa ja siten säästää kuntien kustannuksia.

​Kuntaliitto pitää korjausavustusjärjestelmän uudistamista erittäin tärkeänä. Uudistustarve nousi esiin jo viime vuosikymmenellä, jolloin ympäristöministeriö teetti selvityksen korjausavustusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista (YM:n raportteja 25/2008). Erityisen tarkoituksenmukaista on keskittää asuntojen korjausavustus iäkkäiden ja vammaisten kotona-asumisen edistämiseen.

Lakiuudistus kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin, minkä vuoksi sille on asetettu nopea aikataulu: järjestelmän tulisi olla käytössä vuoden 2017 hakukierroksella. Lyhyestä valmisteluajasta johtuen esitys on jäänyt keskeneräiseksi. Kuntien tulevat tehtävät eivät täsmenny lakiesityksessä. Kuntaliitto haluaa nostaa esiin joitakin taustaongelmia, jotka vaikeuttavat uuden korjausavustusjärjestelmän rakentamista. Tarttumatta niihin onnistunutta uudistusta ei synny.

Seudulliset erot ikääntyneiden korjausavustusten tarpeessa ovat suuret

Lakiuudistus ei huomioi, että tarve ikääntyneiden korjausavustuksille vaihtelee seuduittain. Asuinoloissa on vaihtelua, joka näkyy asuntokannan rakenteessa: seuduilla, joilla on heikkokuntoista pientalokantaa ja niissä ikääntyvää varatonta väestöä, tuen tarve on merkittävä. Toisen ääripään muodostavat Helsingin seudun kunnat, jossa tarvetta/hakemuksia on vähän, joinain vuosina vain muutamia.

Miten tukijärjestelmä rakennetaan niin, että alueilla, joilla tuen tarve on vähäinen tai muiden tukijärjestelmien avulla hoidettavissa, ei ylläpidetä (resursoida) turhaa valmiutta korjausavustusneuvontaan? Osa nykyjärjestelmän tehottomuudesta syntyy siitä, että hakemuskäsittelyn vaatimaa valmiutta (ml. neuvontavalmius, tiedotus, koulutus) ylläpidetään riippumatta sen tarpeesta.

Asuntojen korjaustöitä tuetaan usean tukijärjestelmän kautta - koordinaatio jää puuttumaan

Lakiesityksessä nostetaan esiin vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus asunnon muutostöihin asumisen turvaamiseksi. Järjestämisvastuu on kunnalla, ja tuki rahoitetaan sosiaalitoimen määrärahoista. Tuen tulee olla ensisijainen tuki vaikeavammaisille, eikä nykyisellä korjaus- ja energia-avustuksilla rahoiteta tätä asuntojen korjaustarvetta.

Sosiaalitoimessa muiden kuin vaikeavammaisten kotona asumista turvataan myös tarveharkintaisen toimeentulotuen avulla. Sillä korvataan välttämättömiä muutostöitä ja esteettömyyskorjauksia. Korjausavustusjärjestelmän uudistamisessa tulisi suunnitella ja selkeyttää, miten toimeentulotuen käytön ja korjausavustuksen käytön ensisijaisuus ja suhde toisiinsa määrittyy.

Tukijärjestelmien yhteensovittamisen tekee vaikeaksi se, että korjausavustuksen hakeminen perustuu hakuaikaan, joka on kerran vuodessa. Asunnon muutostöitä ei kuitenkaan voida lykätä, jos liikkuminen kotona vaikeutuu.  Jos korjausavustus olisi jatkuvasti haettavissa, se olisi helpommin koordinoitavissa toimeentulotuen käyttöön.

Uudistuksen jälkeenkin kunta joutuu toimimaan tilanteen mukaan - avustusjärjestelmät eivät muodosta johdonmukaista kokonaisuutta.

Korjausavustusjärjestelmään sisältyvä työnjako kuntien ja valtion välillä jää esityksessä auki

Uudistuksen myötä kunnan toiminta valtionapuviranomaisena päättyy ja avustusten myöntäminen siirtyy ARA:lle. Uudistuksessa jää kuitenkin huomiotta hakijoiden neuvonta ja tämän työn resurssitarve. Jos korjausavustusta hakevien tai siitä kiinnostuneiden henkilöiden neuvonta jää kuntiin, eivät tehtävät kunnissa tosiasiallisesti vähene.

Korjausavustukseen liittyvä työnjako kunnan ja valtion välillä edellyttää esitystä siitä, miten asiakaskohtainen, varsin räätälöity henkilökohtainen lähipalvelu on siirrettävissä keskitetyksi palveluksi. Asiakasneuvontaa ei voi jakaa eri organisaatioiden kesken aiheuttamatta sekaannuksia ja päällekkäisyyksiä.

Valmistelulle tarvitaan lisäaikaa

Korjausavustusprosessin turvaamiseksi lakiesitys tulee täsmentää. Uuden tukijärjestelmän suunnittelu vaatii valmisteluaikaa, jota lakiuudistukselle ei ole annettu. Kuntaliitto esittää, että laki palautetaan valmisteluun ja sille annetaan tarvittava valmisteluaika. Keskeneräisen tukijärjestelmän käyttöönotto on tehottomin mahdollinen ratkaisu, eikä tue hallitusohjelman tavoitetta toimivasta tukijärjestelmästä enempää kuin kuntien säästöistäkään.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine   

johtaja, alueet ja yhdyskunnat 

Laura Hassi

asumisen asiantuntija