Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta sekä siihen liittyviksi muutoksiksi lainsäädäntöön

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksessa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tähän liittyen myös muuta lainsäädäntöä. Lainsäädäntöön ehdotetaan tehtäväksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ne bis in idem -kiellon eli kahdesti samassa asiassa syyttämisen ja tuomitsemisen kiellon edellyttämät muutokset vero- ja tullilainsäädäntöön. Säännöksiä sovellettaisiin luonnollisten henkilöiden, kuolinpesien ja yhtymien verotuksessa. 

Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetään valtion sisäisestä kahteen kertaan syyttämisestä tai rankaisemisesta koskevasta kiellosta, eli ne bis in idem -kiellosta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ottanut oikeuskäytännössään kantaa siihen, mitä tarkoitetaan rikosasialla ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa sekä ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa. Ensimmäinen veronkorotusta koskeva asia, jonka ihmisoikeustuomioistuin ratkaisi suuressa jaostossa, oli Jussila v. Suomi 23.11.2006. Kyseisellä tuomiolla on erityistä ennakkotapausarvoa arvioitaessa Suomen seuraamusjärjestelmän mukaisen veronkorotuksen luonnetta ihmisoikeussopimusta sovellettaessa. Tuomioistuin katsoi, että veronkorotus kuuluu ihmisoikeussopimuksen rikoshaaran soveltamisalaan.

Tämän ratkaisun jälkeen korkein hallinto-oikeus on katsonut kahdessa julkaistussa ratkaisussaan (KHO 2007:67 ja KHO 2007:68) ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenevän, että veronkorotusta koskeva asia on valtion sisäisessä tuomioistuimessa tapahtuvassa käsittelyssä rikosasian luonteinen tulkittaessa ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa.

Korkein oikeus on ratkaisuissaan (KKO 2010:45, KKO 2010:46, KKO 2010:82 ja KKO 2011:35) käsitellyt ne bis in idem -kiellon ulottuvuutta törkeää veropetosta koskevissa asioissa.

Suomen Kuntaliitto katsoo, ettei sillä ole huomauttamista kyseiseen hallituksen esitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta. Esityksen mukaan lakeja sovellettaisiin 1. päivästä tammikuuta 2012 ja sen jälkeen tapahtuneisiin tekoihin tai laiminlyönteihin. Kuntaliitto katsoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden sekä korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan ne bis in idem -kielto on oikeuskäytännön kautta voimassaolevaa oikeutta, minkä vuoksi hallituksen esityksestä tulisi poistaa virke ”Lakeja sovellettaisiin 1. päivänä tammikuuta 2012 ja sen jälkeen tapahtuneisiin tekoihin tai laiminlyönteihin.”

SUOMEN KUNTALIITTO

Arto Sulonen

johtaja, lakiasiat

Pasi Pönkä

lakimies