Lausunto ehdotuksesta kansalliseksi vieraslajistrategiaksi

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta kansalliseksi vieraslajistrategiaksi. Ehdotus on mittava ja hyvin valmisteltu. Sen laadintaan on käytetty runsaasti asiantuntemusta, joskaan kuntanäkemys ei ole ollut työryhmässä edustettuna. On toivottavaa että ehdotukset johtavat käytännön toimiin, joilla on näkyviä vaikutuksia nykytilanteeseen.

Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa strategiaehdotuksen osiin I-III. Strategiaehdotuksen toimenpide-ehdotuksia koskevan osan IV ehdotukset ovat periaatteessa kannatettavia ja välttämättömiäkin, jos vieraslajitilanteeseen halutaan saada parannuksia. Ehdotusten kohdentuminen ja vastuut vaativat kuitenkin vielä pohdintaa. Kunnille ei ole mahdollista antaa lainsäädännöllä uusia vieraslajikysymykseen liittyviä velvoitteita ellei samalla taata resursseja, joita velvoitteen hoitaminen edellyttää.

Osa ehdotuksista on osoitettu myös kunnille, kuten vieraslajien torjuntaan liittyvät velvollisuudet kiinteistönomistajana, osallistuminen vieraslajien torjuntaan ja jätehuollolle asetettavat vaatimukset. Näiltä osin Kuntaliitto esittää seuraavaa:

Ei uusia velvoitteita kunnille

Kunnille ei ole mahdollista antaa lainsäädännöllä uusia vieraslajikysymykseen liittyviä velvoitteita ellei samalla taata resursseja, joita velvoitteen hoitaminen edellyttää. Kuntien luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvät voimavarat eivät riitä edes nykyisten hankkeiden seuraamiseen ja ohjaamiseen.

Yksittäisille kiinteistönomistajille mahdollisesti säädettävä torjuntavastuu ja vieraslajien esiintymisestä mahdollisesti asetettavat seuranta- ja ilmoitusvelvollisuudet edellyttävät myös toimivaltaisia viranomaisia. Tilanteessa, jossa kiinteistön omistaja ei huolehdi vastuustaan, vastuun toimenpiteistä tulee siirtyä aluehallinnon viranomaisille. Samoin vieraslajien seurannan rekisteröinti tulee järjestää kansallisesti tai aluehallinnon toimesta. Kuntien tulee voida ilmoittaa omat vieraslajihavaintonsa tähän rekisteriin, samoin kuin mahdolliset kuntalaisten ilmoituksen ilman niiden tarkastamisvelvollisuutta.

Kunnat antavat oman panoksensa

Edellä esitetty ei tarkoita sitä, että kunnat eivät voisi muiden toimijoiden tapaan osallistua vieraslajihavainnointiin ja vieraslajien torjuntaan.

Vieraslajihavainnointi voidaan sisällyttää osaksi kuntien tekemiä luontokartoituksia. Toiminnan tuloksellisuutta parantaa jos havainnoinnin ja raportoinnin suunnitteluun, kehittämiseen ja ohjeistukseen on panostettu kansallisia kehittämistoimia.

Kunnat voivat voimavarojensa ja vieraslajitilanteensa mukaan osallistua kansalaisten ja muun vapaaehtoistoiminnan kannustamiseen haitallisten vieraslajien torjunnassa. Kuten strategiaehdotuksessakin todetaan, tämä edellyttää neuvontamateriaalia ja voimavarojen osoittamista.

Kuntaliitto kannattaa ehdotuksia kansallisten kannansääntelysuunnitelmien ja hoitosuunnitelmien laadinnasta. Esimerkiksi kanien lisääntyminen aiheuttaa kuntien puistotoimelle mittavia kustannuksia. Kansalliset ja ELY-keskusten laatimat suunnitelmat tukevat kunnan toimia haitallisten kantojen sääntelemiseksi ja kuntien linjauksia, kun ne pohtivat suhtautumista haitallisten vieraslajien pyytämiseen maillaan.

Jättiputkesta pilottihanke

Strategiaehdotuksen toimenpideohjelma sisältää runsaasti toimia maaympäristöjen haitallisten vieraskasvien aiheuttamien haittojen torjumiseksi, jotka koskevat puutarhajätteiden käsittelyä, täyttömaiden ja läjitysten käsittelymenetelmiä, kasvualustoja, luonnonsuojelualueiden ja ulkoilualueiden hoitoa sekä puutarha-alan toimintaohjeita. Tulosten saavuttamista näillä alueilla ei voi edes osittain sälyttää yksittäisen kunnan vastuulle, vaan toiminnan kehittämisen tulee perustua kansalliseen kehitystoimintaan ja toimintaan osoitettuihin määrärahoihin. Vieraslajien torjunnan hyvät tavoitteet eivät myöskään saa johtaa ylilyönteihin, kuten esimerkiksi kiinteistökohtaisen kompostoinnin kieltämiseen tai vaatimuksiin biohajoavan jätteen hävittämiseksi polttamalla.

Toimenpideohjelmassa esitetään erityisiä toimenpiteitä kurtturuusun, komealupiinin ja jättipalsamin osalta. Harvat kunnat pystyvät näihin toimiin ilman niihin osoitettuja erillisiä resursseja.

Kuntaliitto kannattaa ehdotusta tehdä jättiputken hävittämistä Suomesta kansallinen pilottihanke.

Strategian toteuttamisen kriittinen kysymys on rahoitus

Kuntaliitto yhtyy strategiaehdotuksen näkemykseen, että sen toimeenpanon merkittävimmät epävarmuudet liittyvät itse ongelman luonteeseen, strategian voimavarakysymyksiin ja toimenpiteiden toteutukseen. Kuten ehdotuksessakin todetaan, ei voida pitää perusteltuna sitä, että vieraslajistrategian toimeenpanon kaikki kustannukset tai edes merkittävä osa kustannuksista tulisi yhteiskunnan maksettavaksi, kun yksityinen liiketoiminta on riskien merkittävin aiheuttaja.

Ehdotukseen sisältyy hyviä ehdotuksia rahoituskeinoiksi. Niitä tulee alkaa toteuttaa, ja kuten ehdotuksessa todetaan, kehittää lainsäädäntöä niin, että vastuu vieraslajitoiminnan rahoittamisesta kohdistetaan selvästi myös yksityisiin toimijoihin.

SUOMEN KUNTALIITTO

Leena Karessuo

johtaja,

yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö

Maija Hakanen

ympäristöpäällikkö