Kuntien ympäristönsuojelumääräykset

Kuntaliitto on tyytyväinen paikallisten ympäristönsuojelun tarpeisiin laadittujen kuntien ympäristönsuojelumääräysten aseman ja merkityksen säilyttämisestä uudistuksessa. Määräyksillä täsmennetään ympäristön pilaantumista estäviä ympäristönsuojelulain pykäliä siltä osin, kuin paikallisten olosuhteiden katsotaan sitä edellyttävän. Myös perusteet poiketa määräysten velvoitteista on ympäristönsuojelulaissa säädetty määriteltäväksi ympäristönsuojelumääräyksissä ja ovat siten osa ympäristönsuojelumääräysten kunnalle säädettyä antoprosessia ja paikallista harkintaa.

Voimaantulon siirto

Kuntaliiton näkemyksen mukaan asetuksen määräajan pidennys jälleen noin kahdella vuodella on tarpeeton vaatimusten lieventyessä. Määräajan pidennys voi lisäksi haitata yhdyskuntien vesihuoltokokonaisuuden toimivuutta ja lisätä sen kustannuksia. Kunta vastaa vesihuollon kokonaisuuden järjestämisestä ja kehittämisestä alueellaan. Kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen korjaamisen aikataulut vaikuttavat osaltaan kunnan vesihuollon ratkaisuihin ja niiden kustannuksiin. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien aikatauluissa jätevesiasetuksen määräaika on eräänlainen tarkastelupiste. Tiettyjen riskialueiden vesihuollon oletetaan korjaantuvan viimeistään asetuksen määräajan päättyessä. Määräaikaa siirrettäessä näiden alueiden vesihuollon ongelmien ratkaiseminen joudutaan pohtimaan uudelleen. Erityisesti määräajan siirto vaikuttaa haitallisesti vesiosuuskuntien talouteen ja kuntien ollessa osuuskuntien lainojen takaajana myös kuntien talouteen.

Ympäristönsuojelulakiin esitetyt herkät alueet

Järjestelmien korjaamisen siirtäminen ympäristönsuojelulaissa herkiksi alueiksi määriteltyjen alueiden ulkopuolella pitkälle tulevaisuuteen voi vaarantaa talousvedeksi kelpaavan veden saatavuutta joissain keskitetyn vesihuollon ulkopuolisissa kylätaajamissa sekä haitata pinta- ja pohjavesien laatua parantavien tai ylläpitävien vesienhoidon tavoitteiden toteutumista. Herkiksi alueiksi tulisi Kuntaliiton näkemyksen mukaan määritellä myös haja-asutusalueilla sijaitsevat asutuskeskittymät, joissa talousvesikaivoja ja vanhoja jätevesijärjestelmiä sijaitsee lähellä toisiaan ja joille ei kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmissa ole osoitettu kustannustehokkaaksi rakentaa keskitettyä viemäröintiä.

Huomioitakoon, että myös ympäristönsuojelumääräyksissä herkiksi alueiksi määritellyillä alueilla, mikäli ne poikkeavat nyt esitetyistä ympäristönsuojelulakiin tulevista herkistä alueista, järjestelmien korjaaminen tulee velvoitteeksi vasta uuden rakennuksen rakentamista vastaavan rakentamisen tai vesijärjestelmän korjaamisen yhteydessä. Tästä näkökulmasta uudistuksessa herkäksi alueeksi esitettyä 100 metrin rantavyöhykettä ei voida pitää riittävänä vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Poikkeamiset

Mikäli poikkeaminen voidaan myöntää pelkkien kohtuuttomien kustannusten perusteella ilman ympäristökuormituksen arviointia, vaarana on, että  pilaantumisen arviointi herkillä alueilla jää työlään, kalliin ja kiinteistön omistajalle ennakoimattoman jälkivalvonnan tehtäväksi. Nykyiset poikkeamisedellytykset riittäisivät Kuntaliiton näkemyksen mukaan estämään kohtuuttomuudet eikä niitä ole tarpeen muuttaa. Poikkeusten täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää vain, että kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle laaditaan ohjeistus ja muu tarvittava materiaali poikkeushakemusten käsittelyn avuksi. 

Vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen

Esitetyt muutokset johtavat kunnissa vesihuollon kokonaisuuden järjestämiseen liittyvien em. kustannusten lisäksi neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan uudelleensuunnitteluun ja toteutukseen, lupa ym. lomakkeiden, kuntien asianhallinta- ja lupajärjestelmien muutoksiin ja kokonaisuudessaan jätevesien käsittelyyn liittyvän viranomaistoiminnan (ympäristön- ja terveydensuojelu, rakennusvalvonta) uskottavuuden heikentymisestä johtuviin ponnisteluihin. Myöskään velvoitteista poikkeamisen myöntämisperusteiden ja vesihuoltolain 10 §:n taajama-alueiden ulkopuolisten alueiden liittämisvelvoitteesta helpottamisen yhteisvaikutuksia ja niistä johtuvia mahdollisia ristiriitaisuuksia ei ole arvioitu.

Heikentäviä vaikutuksia tulee todennäköisesti vuoden 2011 tapaan, tai nyt jopa voimakkaammin, kun karkeasti arvioiden noin 200 000 kiinteistöä pudotetaan korjausvelvoitteesta, alaan liittyvään elinkeinotoimintaan, kuten laitevalmistajiin, suunnitteluun ja urakointiin ja välillisesti siten myös kuntatalouteen.

Euromääräisiä kustannusvaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen ei ole pystytty arvioimaan vedoten kuntatalouteen kohdistuvien vaikutusten moninaisuuteen ja valmistelun aikatauluun. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kuntien kustannusten hallinta edellyttää, että säädösmuutosten kuntavaikutusten arviointia varten ministeriöihin varataan tarvittavat resurssit ja valmistelulle riittävät aikataulut.

Kuntaliitto toivoo, että lopulliset ratkaisut hajajätevesisäätelyyn tehdään tässä yhteydessä ja kansalaisille, viranomaisille ja alan toimijoille annetaan vastaisuudessa rauha ja selvyys hajajätevesihuollon toimeenpanossa ja kehittämisessä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen

ympäristöpäällikkö