Kuntaliiton näkemykset Eurooppa 2020-strategiasta

Suomen Kuntaliitto katsoo että EU:n komission tiedonannossa esitetyt ja Eurooppa-neuvoston maaliskuussa hyväksymät prioriteetit ovat EU:n tulevaisuuden kehityksen uudelleen suuntaamista ja talouskriisistä irtautumista silmällä pitäen oikean suuntaisia. Kuntaliitto pitää jatkossa tärkeänä että prioriteettien pohjalta valituille viidelle päätavoitteelle asetetaan määrälliset tavoitteet.

Jäsenmaiden tulee asettaa yhteismitalliset kansalliset tavoitteet ja niiden toteutumista tulee säännöllisesti seurata. Kuntaliitto näkee myös hyvänä että paikallis- ja aluetason toimijat on komission tiedonannossa nähty kumppaneina paitsi kansallisten linjausten valmistelussa, myös erityisesti strategian toteutusvaiheessa. Niin EU- kuin kansallisessa jatkotyössä on huomioitava myös alue- ja paikallistason toimijoiden kuten kuntien toimien vaikuttavuus strategian toteutumiselle. Koheesiopolitiikan avulla tulee osaltaan huolehtia siitä, että Eurooppa 2020 –tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu alueellista yhteenkuuluvuutta edistäen ja tasapainoista alueellista kehitystä tukien sekä paikalliset ja alueelliset lähtökohdat huomioiden.

A. Yleisiä huomioita:

Eurooppa 2020 -tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu käytännössä suurelta osin alue- ja paikallistasolla. Alue- ja paikallistason sitoutuminen strategian toteuttamiseen edellyttää myös esitettyjen tavoitteiden selkeämpää kohdentamista ja konkretisoimista sekä rahoitusvälineitä toteutukseen. Eurooppa 2020 -strategia etsii keinoja selviytyä globaalin maailman mukanaan tuomiin haasteisiin.

EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö keskeisillä politiikan aloilla on keskeistä yhteiseen päämäärään pääsemiseksi. Kansallisella tasolla on tärkeää määritellä yhdessä ne toimenpiteet johon kukin taho – myös paikallis- ja aluetaso - on valmis sitoutumaan. On ensiarvoisen tärkeää että jäsenvaltiot velvoitetaan rakentamaan sellaisia instrumentteja joilla alue- ja paikallistasolla pystytään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet omista lähtökohdista toteuttamaan: jäsenvaltioiden on vastattava siitä että strategian painotukset saadaan kansallisesti parhaiten käyttöön. Keinot uuden strategian toteutuksessa vaihtelevat jäsenmaittain ja alueittain erilaisistalähtötilanteista johtuen. Strategian hallinnon tulee olla tehokasta ja jäsenmaita on sitoutettavaottamaan alue- ja paikallistaso mukaan.

Valittujen strategisten painotusten on tuettava tasaisempaa alueellista kasvua niin EU:n kuin kansallisessa mittakaavassa. EU:n koheesiopolitiikan valmistelu tulee kytkeä Eurooppa 2020 -strategian uudistamiseen. Strategian toteutuksessa tarvitaan paitsi tehokasta ja joustavaa hallintoa, myös kansallisiaresursseja sekä EU:n laajuisia rahoitusvälineitä, jotka tukevat alue- ja paikallistason kumppanuuteen perustuvaa kehittämistyötä. Aina v. 2000 alusta on koheesiopolitiikan avulla toteutettu Lissabonin strategian tavoitteita alue- ja paikallistasolla. Kuntaliitto pitää tärkeänä että myös tulevaisuudessa koheesiopolitiikan avulla tulee osaltaan huolehtia siitä, että Eurooppa2020 –tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu alueellista yhteenkuuluvuutta (territorial cohesion) edistäen ja tasapainoista alueellista kehitystä tukien. Käytäntölähtöinen innovaatiopolitiikkasekä hajautettu energiantuotanto ovat esimerkkejä valinnoista joilla pystytään turvaamaan työllisyyden ja elämisen mahdollisuudet myös suurten kaupunkiseutujen ulkopuolisilla sekä syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla.

Strategian toteutuksen tuloksellisuus edellyttää myös eri sektoripolitiikkojen vahvempaa integrointia. Jo valmisteluvaiheessa on löydettävä riittävä mutta yksinkertainen tapa mitata onko yhteistä päämäärää pystytty menestyksellisesti saavuttamaan.

Eri politiikkojen yhteensovittamisen tärkeydestä voidaan nostaa esimerkiksi tietoteknologia erilaisine sovellutuksineen, joka voi palvella vihreää taloutta esimerkiksi luonnonvarojen säästöpyrkimyksissä ja uusien elinkeinojen ja palveluiden edistämisessä. Hyvätkään tietoliikenneyhteydet, kuten laajakaistayhteyksien kattavuuden parantaminen, eivät tässä yksin riitä. Lisäksi tarvitaan määrätietoista kansallista ja EU:n kattavaa panostusta eriasteiseen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä innovointiin.

Strategian toteutumista arvioitaessa on tärkeää keskittyä siihen miten eri puolilla Eurooppaa tehdyn työn tulokset vievät kohti yhteistä päämäärää. On löydettävä uusia työkaluja ja keinoja arvioimaan sitä, miten menestyksellisesti asetetut yhteiset tavoitteet on saavutettu. Paitsi että tarvitsemme mitattavia indikaattoreita, tulisi alue- ja paikallistason olla mukana arviointiprosessissa.

B. Komission esittämät prioriteetit Suomen Kuntaliiton näkökulmasta:

1. Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen



Osaaminen tulisi uudessa strategiassa nähdä nyt esitettyä laajemmasta näkökulmasta, jolloin painottuvat erityisesti jatko- ja ammatillinen koulutus sekä työelämässä oppimisen merkitys. Tulevaisuudessa on panostettava yhä enemmän monitieteiseen koulutukseen, joka tukee monialaista osaamista vaativien työpaikkojen syntymistä.

Huippuopetusta ja –tutkimusta edistettäessä tulisi painottaa joustavia eri maiden tarpeisiin ja olosuhteisiin sopivia linjauksia. Useissa innovaatioiden syntyä koskeneissa tutkimuksissa on todettu että 96% uusista innovaatioista syntyy käytäntölähtöisesti (Doing, Using, Interacting), loput 4% on tiede- ja tutkimuslähtöistä (Science, Technology, Innovation). Tästä näkökulmasta tarkasteltuna komission tiedonannossa esitelty lippulaivahanke ”Innovaatiounioni” ei täysin tunnista käytäntölähtöisen innovaationäkökulman mahdollisuuksia.

On luotava sellaiset järjestelmät jotka tukevat käytäntölähtöisten innovaatioiden tunnistamista, niiden tuotteistamista ja käyttöönottoa paikallistasolla.

Tämä tukee myös prioriteettien 2 ja 3 toteuttamista sekä antaa mahdollisuuden tukeutua alueiden omien vahvuuksien kehittämiseen ja hyödyntää niiden mahdollisesti vajaakäytössä olevia resursseja.

2. Kestävä kasvu: resurssitehokkaan, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden tukeminen



Tulevaisuuden uhkakuvista korostuvat ilmastonmuutos erilaisine seurannaisvaikutuksineen ja uusiutumattomien energialähteiden hupeneminen. Puhtaan veden rajallinen määrä ja monien uusiutumattomien luonnonvarojen kestämätön käyttö voivat vaarantaa elinolosuhteitamme ja puhtaan ruuan saantia myös Euroopassa. Vaikka Eurooppa 2020 –strategian aikajänne on ainoastaan kymmenen vuotta, tulisi varautua myös nykyisten tuotanto- ja yhteiskunnallisten rakenteiden pidemmän tähtäimen muutostarpeisiin. Ilmasto- ja energiakysymyksen ratkaisemisessa keskeisiä ovat ne lukuisat EU:n aloitteet ja linjaukset, jotka on tehty lähinnä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäinen ja tärkein näistä on energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja energiansäästö. Toisella sijalla on fossiilisten energialähteiden korvaaminen vähäpäästöisillä ja uusiutuvilla energialähteillä kuten biomassalla, aurinko- ja tuulivoimalla sekä maaperän, veden ja ilman energiasisällöillä.

Liikenne on yksi voimakkaasti kasvavista energiavarojen käyttäjistä ja samalla yhdyskuntien ilmansaastuttajista ja asukkaiden terveysriskeistä. Yhdyskuntarakenteen hallinta on tässä keskeinen keino. Liikenteen ihmisille aiheuttamien terveyshaittojen tulisi näkyä kuljetuskustannuksissa. Tavaroiden ja ihmisten kuljetuksissa selkeästi auto- ja ilmaliikennettä tavoiteltavampia ratkaisuja ovat raide- ja vesiliikenne. Toisaalta vihreämpään talouteen siirtyminen esimerkiksi elintarvikkeiden osalta voisi vähentää mittavia pitkänmatkan kuljetuksia.

Useat perinteiset eurooppalaiset teolliset toimialat ovat rakenteellisessa kriisissä, joka on paljastunut vasta talouslaman myötä. Elintarvikkeiden tuotanto ja maatalous eivät ole tästä erillisiä ilmiöitä. Vihreämmän talouden syntymisen ja sen mahdollisuuksien edistämiseksi tarvitaan tuotannon kvantitatiivisten tunnuslukujen seuraamisen lisäksi

myös tuotteiden ja palveluiden laadullisten (esim. hiilijalanjälki) ja eettisten tekijöiden tunnistamista ja tunnustamista asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja edistyksen mittareina. Tässä EU voisi toimia aloitteellisena suunnannäyttäjänä.

3. Osallistava kasvu: korkeaan työllisyyteen perustuvan talouden edistäminen lisäämällä sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä

Osallisuutta vahvistavien työmarkkinoiden avulla työvoimaan kuuluminen säilyy korkeampana, joka on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa väestö ikääntyy. Koko työvoimareservi tulee olla käytössä. Komission tiedonannossa todetaan useaan kertaan, että työ on paras keino köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Työ luo osallisuutta. Tärkeätä on estää ihmisten putoaminen työelämän ulkopuolelle. Strategiassa tulisi esitettyä enemmän kiinnittää huomiota Euroopan vaikeaan työttömyystilanteeseen. Talouskriisissä menetetään työpaikkoja. Pelkkä talouden kasvu ei riitä palauttamaan pitkään työttömänä olleita ihmisiä työmarkkinoille. Tarvitaan uusia innovaatioita, koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työmarkkinoiden yhteistyötä. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että ammattiin valmistuneet nuoret kiinnittyvät työelämään mahdollisimman hyvin. Heidän työpanostaan tarvitaan talouskriisin jälkeen. Heidän työpanoksen varaan rakentuu Euroopan tulevaisuus.

Suurena haasteena on ollut jo ennen taantumaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma.Se on rakenteellinen ongelma, joka ei ratkea pelkästään työvoiman liikkuvuutta lisäämällä. Kohtaanto-ongelma vaatii fyysisten ratkaisujen (mm. toimivat asuntomarkkinat ja -liikenneyhteydet) lisäksi paikallisen tason verkostoitumista, aitoa kumppanuutta sekä jatkuvaa vuoropuhelua julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Valmisteluasiakirjassa ei ole huomioitu ollenkaan elinkeinorakenteen muutosten ja sitä kautta koulutustarpeiden muutosten ennakointia, joka on keskeinen väline työelämän tulevaisuuden tarpeisiin varautumisessa. Työ tuo elämään mielekkyyttä, yhteisöllisyyden kokemuksia ja taloudellista turvaa. Tiedonannossa ei ole kiinnitetty työhyvinvointikysymyksiin riittävästi huomiota. Työtyytyväisyyteen ja työkykyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta työuria voidaan pidentää. Työhyvinvointiasioissa tulisi entistä enemmän hyödyntää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Työn tulisi olla houkuttelevaa ja työn jatkuva muutos nykyistä paremmin hallinnassa, jotta ihmiset jaksaisivat jatkaa pidempään työelämässä.

4. Eurooppa 2020 – erityiskysymyksiä Suomen kuntien näkökulmasta



Suomen Kuntaliitto haluaa seuraavien esimerkkien kautta valottaa Eurooppa 2020 -strategian toteutusta suomalaisten kuntien näkökulmasta. Strategiassa asetettu tavoite julkisen talouden saattamiseen kestävälle uralle koskettaa vahvasti suomalaista kuntataloutta joka on valtaosa kansallisesta julkisesta taloudesta. Rakenteelliset uudistukset ovat olennaisia vahvalle ja kestävälle elpymiselle. Suomessa on käynnistetty viime vuosien aikana useita julkisen hallinnon uudistushankkeita paikallistasolla kuten kunta- ja palvelurakenteen uudistus (PARAS) sekä vuoden 2010 alusta voimaan astunut valtion aluehallinnon uudistus (ALKU). Suomalaiset kunnat ovat myös merkittäviä fyysisen ja henkisen yrittämis-, tutkimus- ja kehittämisympäristön rakentajia sekä perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäjiä. Maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä saamisessa mukaan työlliseen työvoimaan on päävastuu kunnilla.

Kuntien toimet ja ratkaisut mm. näillä edellä mainituilla sektoreilla ovat merkityksellisiä myös Eurooppa 2020-strategian menestykselle.

Lisätietoja:

Keijo Sahrman

johtaja, alue- ja elinkeinokehitys, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Annukka Mäkinen

erityisasiantuntija, alueellinen kehittäminen, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi