Sisäministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausunnon luonnoksesta muutetuksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansalliseksi toimeenpano-ohjelmaksi EU rahoitusohjelmakaudella 2014 - 2020. Lausuntopyyntö koskee erityisesti ohjelman kappaleisiin 3, 5 ja 6 esitettyjä muutoksia. Toimeenpano-ohjelmaa on tarpeen muuttaa, sillä komissio on myöntämässä rahaston kansalliseen ohjelmaan lisämäärärahaa liittyen sisäisiin siirtoihin. Määrärahan käytön tavoitteet ja toteutettavat toimet on tarpeen määritellä toimeenpano ohjelman luvussa 6. Lisäksi uudelleensijoittamisen määrärahasta vuonna 2016 jaettavan tuen painotukset on tarpeen määritellä luvussa 5. Myös hakemusten valintaperusteita ja rahoituksen vuosittaista jakautumista kansallisten tavoitteiden osalta on katsottu tarpeelliseksi täsmentää.
Kuntaliitto on antanut 26.1.2015 lausunnon turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallisen toimeenpano-ohjelman luonnoksesta. Kuntaliitto totesi tuolloin, että ohjelmassa on otettu hyvin huomioon useat maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan kehittämistarpeet, joihin voidaan kohdistaa rahaston rahoitusta. Kuntaliitto piti erityisesti kotoutumisen tukemista koskevaa tavoitetta kuntien kannalta erittäin tärkeänä. Kuntaliitto piti hyvänä myös sitä, että rahoitettavien hankkeiden kuvaus oli laadittu tässä tavoitteessa kattavasti.
Kuntaliitto esittää seuraavia näkemyksiä luonnoksesta muutetuksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansalliseksi ohjelmaksi:
Luku 3 : Tuettavien hankkeiden ja tuettavan toiminnan valintaperusteet
Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa ehdotettujen muutosten johdosta.
Luku 5: Uudelleensijoittamiseen tarkoitetuista määrärahoista myönnettävän tuen tavoitteet ja painopisteet ja niiden mukaisesti toteutettavat toimet
Voimassa olevassa toimeenpano-ohjelmassa todetaan kohdassa Kansallinen tavoite 6.1. Kuntasijoitusten tehostaminen ja kuntapaikkojen saatavuuden varmistaminen, että kuntien taloudellisia resursseja vastaanoton turvaamiseksi vahvistetaan korottamalla kunnille maksettavia laskennallisia korvauksia. Kun taliitto totesi lausunnossaan 26.1.2015 : "Ohjelman avulla on tarkoitus vahvistaa kuntien resursseja vastaanoton turvaamiseksi korottamalla kunnille maksettavia laskennallisia korvauksia. Laskennallisten korvausten korottaminen on erittäin tarpeellista. Laskennalliset korvaukset ja niihin tulevat tarkistukset tulisi ensisijaisesti kattaa valtion budjettirahoituksella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston käyttö tähän tarkoitukseen on perusteltu toissijainen vaihtoehto".
Luonnoksessa toimeenpano-ohjelman muutokseksi esitetään, että kohta korvattaisiin uudella sanamuodolla, jonka mukaan kuntien taloudellisia resursseja vastaanoton turvaamiseksi vahvistetaan ELV-keskusten toteuttamilla toimilla, joilla tuetaan kuntasijoituksia ja kotoutumisen alkuvaihetta tukevia toimia kunnissa. Uusi sanamuoto on epätäsmällinen, eikä siitä käy selvästi ilmi, millaisista taloudellisista tukitoimista tässä on kysymys. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että laskennallisten korvausten jälkeenjääneisyys on kuntien ilmoituksen mukaan yksi suurimmista esteitä kuntapaikkojen lisäämiselle.
Luku 6: Sisäisiin siirtoihin tarkoitetuista määrärahoista myönnettävän tuen tavoitteet ja painopisteet ja niiden mukaisesti toteutettavat toimet
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sisältyy jäsenvaltion perusrahoitusosuuden lisäksi erillinen siirtoja varten tarkoitettu määräraha, joka maksetaan jäsenvaltiolle vastaanotettujen siirrettyjen henkilöiden lukumäärän perusteella. Määrärahasta myönnettävän tuen osalta EU:n lainsäädäntöön ei sisälly tuen käytön osalta tavoitteita tai painopisteitä, joten ne on tarpeen määritellä kansallisesti rahaston kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa.
Luonnoksessa toimeenpano-ohjelman muutokseksi todetaan, että sisäisten siirtojen määrärahalla korvataan niitä välittömiä alkuvaiheen kustannuksia, joita siirroista Suomelle aiheutuu sekä turvataan siirtojen vaatima lisäresurssi turvapaikkatutkintaan. Tuettavia kustannuksia ovat esimerkiksi siirrettävien henkilöiden matka- ja majoituskustannukset, hakijoiden rekisteröimisestä, tutkinnasta sekä sen edellyttämistä tietojärjestelmämuutoksista aiheutuvat kustannukset, vastaanoton ensi vaiheen palvelut sekä kansallisen päätöksenteon sujuvuuden varmistaminen riittävin henkilöstöresurssein.
Luonnoksen mukaan sisäisten siirtojen määräraha on tarkoitus käyttää turvapaikkatutkinnan kehittämiseen ja kansallisen päätöksenteon parantamiseen lisäämällä henkilöstöresursseja. Turvapaikanhakijamäärien huomattava kasvu asettaa suuria vaatimuksia hallinnon toimivuudelle, ja sisäisten siirtojen määrärahan käyttö turvapaikkaprosessien kehittämiseen on sinänsä tarpeellista ja kannatettavaa. Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että lisärahoituksen tarve ei rajoitu ainoastaan alkuvaiheen vastaanottoon. Ainakin osa sisäisten siirtojen kautta tulevista turvapaikanhakijoista tulee saamaan oleskeluluvan. Oleskeluluvan saamisen jälkeen alkaa kotoutumisvaihe. Sekä kunnat että työhallinto tarvitsevat lisärahoitusta kotoutumiskoulutuksen ja muiden kotouttamistoimien järjestämiseen. Olisi syytä harkita, voitaisiinko osa sisäisten siirtojen määrärahasta ohjata kotouttamistoimien tehostamiseen.