Kuntaliiton lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE185/2010)

​Kuntaliitto pitää kotouttamislain uudistamista tarpeellisena. On tärkeää, että maahanmuuttoa tarkastellaan kokonaisuutena. Asianmukainen ja selkeä kotoutumislaki tukee hallitun maahanmuuton tavoitetta. Nyt laadittu uusi kotoutumislakiluonnos selkeyttää kotouttamisen säädöksiä. Jos lain toimeenpanoon ei osoiteta resursseja, laki ei kuitenkaan edistä kotouttamisen kehittämistä eikä tue maahanmuuttajien kotoutumista nykyistä lakia paremmin.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan ehdotuksessa ei ole osoitettu kotouttamisen kehittämiseen vaadittavia lisäresursseja. Myös nykyisen lain voimaan tullessa ongelmaksi todettiin se, ettei lain toteuttamiseen esitetty tarvittavia voimavaroja. Ehdotuksessa on kotoutumisen tukemista esitetty parannettavaksi erilaisin kartoituksin, ohjelmin ja suunnitelmin. Painopisteen tulisi kartoitusten ja ohjelmien tekemisen sijasta olla kotouttamistoimenpiteiden tehostamisessa ja resursoinnissa sekä kotoutumiskoulutuksen parantamisessa.

Kuntien tehtävät ja resurssit

Lakiluonnoksessa on esitetty kunnille uusia tehtäviä. Kunnille alkukartoitus olisi täysin uusi tehtävä. Myöskään toimeentulotukiasiakkaille ei nykyisen kotouttamislain mukaan tehdä erikseen alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa. Kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu-jen piiri voi laajentua. Kunnille tulee lisätehtäviä myös siksi, että kotoutumissuunnitelmat on pääsäännön mukaan laadittava työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan yhteistyönä.

Jotta ehdotuksen tavoitteet voitaisiin toteuttaa lain voimaantullessa, tarvitaan selkeää lisärahoitusta eri toimijoille. Kaikki kunnille ehdotetut uudet tehtävät tulee rahoittaa täysimääräisesti valtion varoista. Nykyisessä taloustilanteessa kuntien on erittäin vaikea ottaa huolehtiakseen uusista lakisääteisistä tehtävistä.

Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että kotouttamisohjelma on keskeinen väline, jolla voidaan vaikuttaa kotouttamisen sisältöön ja että kotouttamisohjelmissa tulisi ottaa huomioon kaikki kunnan alueella asuvat maahanmuuttajat oleskelun perusteesta riippumatta. Kotouttamisen kannalta on keskeistä, että kotouttamiseen on osoitettu valtion varoista riittävästi resursseja. Kotouttamisohjelma ilman resursseja sen toimenpiteiden toteuttamiseen ei ole toimiva väline, vaan se jää pelkäksi muodolliseksi ohjelmapaperiksi. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että kotouttamisohjelman laatiminen on pakollista myös silloin, kun kunnassa asuu vain muutama maahanmuuttaja.(32 § Kunnan kotouttamisohjelma)

Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen suurena esteenä on nykyisin se, ettei maahanmuuttajille ole tarjolla tarpeeksi kielenopetusta ja muuta kotoutumiskoulutusta. Kotoutumissuunnitelmien laatimien ja tarkistamien ei muuta tilannetta uudenkaan lain aikana, jos valtio ei osoita lisärahoitusta sekä kunnille että työ- ja elinkeinohallinnolle. (18 § Kotoutumissuunnitelman seuranta ja tarkistaminen) Lakiehdotuksen mukaan kotoutumissuunnitelman laatiminen tulee käynnistää kahden viikon kuluessa alkukartoituksen tekemisestä. Tämä ei ole käytännössä mahdollista. (13 § Kotoutumissuunnitelman laatiminen)

Kotoutumista edistävät toimenpiteet

Ehdotuksen mukaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluita järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kunnan peruspalveluiden tulee olla pääsääntöisesti samat kantaväestölle ja maahanmuuttajille.  Maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluita on tarkasteltava erityisinä palveluina, jotka ovat joko erillisjärjestelyin toteutettuja peruspalveluita tai vain maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Erillisjärjestelyt ja vain maahanmuuttajille suunnatut kotoutumista tukevat palvelut aiheuttavat kunnalle lisäkustannuksia.

Työ- ja elinkeinohallinnon rooli kotouttamisessa

Työ- ja elinkeinohallinnon roolia ja erityisesti TE-toimistojen tehtäviä maahanmuuttajien ko-touttamisessa tulee painottaa. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen ja kotoutumiskoulutuksen järjestämisen on selkeästi oltava TE-toimistojen vastuulla, jotta kotouttamisen työelämälähtöisyys voidaan varmistaa.

Jatkossakin on huolehdittava siitä, että pakolaisilla ja muilla maahanmuuttajilla on oikeus rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi ja siten saada työ- ja elinkeinohallinnon työllistämistä edistäviä palveluita. Maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava voimakkaasti työelämävalmiuksia parantamalla. Määriteltäessä työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä on otettava huomioon pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien erityisolosuhteet.

Maahanmuuttajilla on oltava mahdollisuus kaikkiin työllisyyttä edistäviin työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamiin palveluihin. Kun työvoimapalveluihin liittyvää lainsäädäntöä laaditaan tai muutetaan, on varmistettava, että uusi lainsäädäntö on yhteensopiva kotoutumislain kanssa.

Maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu kasvattaa ammatillisen koulutuksen järjestäjälu-van mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkatarvetta. Kunnat rahoittavat ammatillisesta peruskoulutuksesta 58,11 %. Omaehtoisen opiskelun pitäisi olla kokonaan valtion rahoittamaa ja järjestämislupien ulkopuolella olevaa koulutusta. Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäluvan mukaiset paikat tulee ensisijaisesti varata ilman toisen asteen tutkintoa oleville nuorille. Lain perusteluissa ei ole riittävästi kuvattu ongelmia, joita kunnille aiheutuu omaehtoisesta opiskelusta.

Pakolaisten kuntiin osoittaminen

Kuntaliitto tähdentää, että kuntaan osoittaminen on aina toteutettava kunnan kanssa yhteistyössä ja sen tulee perustua kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tämän menettelytavan rinnalle ei pidä luoda muita, hallinnollisiin ohjeisiin perustuva toimintatapoja pakolaisten kuntiin osoittamisessa tai omaehtoiseen muuttoon tukemisessa. (43 § Kuntaan osoittaminen) 41 §:n perusteluissa todetaan, että sopimuksissa huomioitaisiin itsenäinen ja omaehtoinen muutto. Pakolaisten itsenäinen ja omaehtoinen muutto, jota valtion viranomaiset nykyisin jopa tukevat, aiheuttaa kunnille suuria ongelmia tilanteen ennakoimattomuuden ja hallitsemattomuuden takia. Maahanmuuttajat puolestaan jäävät vaille kotouttamistoimia, koska kunnat eivät ole voineet varautua heidän saapumiseensa eivätkä välttämättä edes tiedä heidän tulostaan. Esityksen perusteluissa ei ole riittävästi selvitetty, miten omaehtoinen muutto huomioidaan sopimuksissa ja minkälainen tiedonantovelvollisuus ELY-keskuksilla tässä suhteessa on. (41 § Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä) Pakolaisten vastaanottoa koskevissa säännöksissä olisi syytä erikseen mainita, että myös kuntayhtymä voi tehdä sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta ja kustannusten korvaamisesta.

Valtion vastuuta erityisesti kiintiössä tulevista hätätapauksista tulee kasvattaa. Hätätapauksena tulevat henkilöt tarvitsevat erityisosaamista vaativaa asiantuntija-apua. Valtion tulisi järjestää tämä apu keskitetysti varsinkin maahan tulon alkuvaiheessa. Kuntien kannalta on kestämätöntä, että ne joutuvat erittäin vaikeisiin, ennakoimattomia kustannuksia vaativiin kotouttamistilanteisiin erityisesti nykyisen tiukan kuntatalouden aikana.

Valtion korvaukset kunnille

45 § Laskennallinen korvaus

Vuoden 2010 alussa tehty laskennallisten korvausten kymmenen prosentin korotus on en-simmäinen sitten vuoden 1993. Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat vuodesta 1993 vuoteen 2009 nousseet 56,2 %. Tämän perusteella voidaan todeta, että korotus ei ole ollut lainkaan riittävä. Kuntaliitto edellyttää, että korvauksia korotetaan. Korotuksen tulee kohdistua sekä yli 7-vuotiaista että alle 7-vuotiaista maksettaviin korvauksiin, koska kustannustason nousu koskee samalla tavalla molempia ryhmiä.

Kolmen vuoden aika valtion korvausten saamiseen on osoittautunut liian lyhyeksi. Kunnille on aiheutunut ongelmia myös siitä, että perheenyhdistämisten, pakolaisten omaehtoisen muuton ja inkerinsuomalaisten paluumuuton takia kuntiin tulevien maahanmuuttajien määrä kasvaa ennalta suunnitellusta. Kuntaliitto katsoo, että laskennallisten korvausten korvausajan pitäisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Tämä koskee sekä kiintiöpakolaisia että muita kunnan vastaanottamia henkilöitä. Erityisen tärkeää korvausajan pidentäminen on silloin, kun kotoutumissuunnitelma-aika on pitempi kuin kolme vuotta.

49 § Korvaus erityiskustannuksista

Kuntien kannalta on tärkeää, että ELY-keskusten perusteet erityiskustannusten korvaamiselle ovat yhteneväiset koko maassa. Tämä edellyttää, että sisäasiainministeriö laatii ELY-keskuksille selkeät ohjeet korvausperusteista ja -käytännöistä. ELY-keskusten tulee neuvoa kuntia hakemusten tekemisessä.

Kuntaliitto katsoo, että vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulee kunnille korvata ilman aika-rajaa.

50 § Korvaus alkukartoituksesta

Kuntaliitto korostaa, että jos kunnille säädetään tällainen uusi tehtävä, on kustannukset korvattava kunnille täysimääräisesti valtion varoista. Kustannuksia aiheutuu sekä henkilöstömenoista että arviointijärjestelmän hankkimisesta. Lakiehdotuksen perustelujen mukaan alkukartoituksen keskimääräiseksi kustannukseksi arvioidaan 700 euroa. Arviossa on otettu huomioon kunnan alkukartoituksen järjestämiseen tarvittavat henkilöstövoimavarat, varsinainen selvitys, tarvittavat testaukset sekä muu asiantuntija-arviointi ja tulkkaus. Perusteluissa ei ole esitetty riittäviä hintatietoja arvion tueksi.

Osallisena Suomessa -kokeiluhanke

On tärkeää etsiä uusia tehokkaita kotouttamisen keinoja, jotta aikuiset maahanmuuttajat voivat nopeasti työllistyä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan ja jotta nuoret maahan-muuttajat voivat saavuttaa koulutus- ja työllistymisedellytykset.

Kotoutumiskoulutuksen osalta kokeilun painopisteen pitää olla koulutuksen sisällössä ja koulutettavien nopeassa ja joustavassa siirtymisessä koulutusjaksolta toiselle ja viimein työelämään, eikä kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuun siirtämisessä kunnille. Päävastuun aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta on oltava TE-toimistoilla ja ELY-keskuksilla. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kokeilun aikana selvitetään nykyisen kotoutumiskoulutuksen hankinnan, järjestämisen ja jatkuvuuden ongelmat. Kokeilun puitteissa järjestettävä kotoutumiskoulutus ei saa viedä kotouttamislain mukaisen normaalin kotoutumiskoulutuksen resursseja.

Lakiehdotuksen mukaan valtio maksaa erillisenä korvauksena kunnalle kustannuksia, joita aiheutuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä ja hankkimisesta sekä muiden kokeilun toimenpiteiden suunnittelusta, ohjauksesta ja yhteensovittamisesta. Säännöstä tulee tarkistaa. Kunnille tulee maksaa korvausta myös kokeilun aikaisen kotoutumistuen ja ylläpitokorvauksen maksamisesta ja toimenpiteistä perusopetuksessa. (80 § Kokeilusta aiheutuvien kustannusten korvaaminen)

SUOMEN KUNTALIITTO

Anu Wikman-Immonen

erityisasiantuntija