Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon perusteet
Opetushallitus pyytää lausuntoa kehitysvamma-alan ammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta. Tutkinnon osina ovat ammatillinen toiminta kehitysvamma-alalla, toimintakyvyn ja oppimisen tukeminen sekä vuorovaikutus ja kommunikointi. Lisäksi valinnaisina tutkinnon osina ovat yhteistyö perheen ja läheisten kanssa sekä sosiokulttuurinen työ kehitysvamma-alalla. Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittaminen on näyttötutkinto, joka on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta. Tutkintoon osallistujalle ei ole asetettu muodollisia koulutusvaatimuksia.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulivat Suomessa voimaan 10. 6.2016. Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Vammaisella henkilöllä on oikeus elää itsenäisesti osana omaa lähiyhteisöään.
Suomen Kuntaliitto kannattaa kehitysvamma-alan ammattitutkinnon jatkamista. Kehitysvamma-ala edellyttää vahvaa osaamista kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisimman itsenäisen elämän ja arjen tukemisessa. Ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt sijoittuvat käytännön työtehtäviin. Ammattitutkinnon jatkamista puoltaa myös se, että kehitysvamma-alalla on ajoittain vaikeuksia saada pätevää henkilökuntaa.
Suomen Kuntaliitto kiinnittää huomiota ammattitutkinnon perusteiden vaativuuteen. Tutkinto suhteessa työtehtäviin vaikuttaa melko teoreettiselta. Ammatillinen toiminta kehitysvamma-alalla edellyttää, että työntekijä tietää, mitä tarkoittaa asiakkaan kohtaaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Tutkinnon suorittaja tukee asiakkaansa arjen sujumista, mikä lähtökohta puuttuu perusteista. Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin osoittaminen tulisi näyttää käytännön työssä eikä dokumentein.
Tutkinnon suorittamisen edellytyksenä on lainsäädännön sisällön tunteminen laajasti. Koska ammattitutkinnon suorittaminen ei edellytä mitään pohjakoulutusta, vaatimukset perustuslain, sosiaalialan, terveydenhuollon, Kelan etuuksien ja opetuksen lainsäädännön sisällön tuntemisesta vaikuttavat epärealistisilta. Tutkinnon suorittajalla on hyvä olla tieto, että kyseiset lait ohjaavat kehitysvamma-alalla tehtävää työtä.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös seuraaviin tutkinnon suorittamisen vaatimuksiin:
- Tutkinnon suorittajalta edellytetään perushoidon osalta, että hän hyödyntää työssään tietoa yleisimmistä muistisairauksista toimiessaan ikääntyvien kehitysvammaisten kanssa. Kaikilla ikääntyneillä kehitysvammaisilla henkilöillä ei ole muistisairauksia, joten työntekijän voi olettaa hyödyntävän työssään ikään liittyviä erityispiirteitä.
- Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhoitoon liittyen tutkinnon suorittajan edellytetään osaavan jakaa lääkkeet oikein ja seuraavan kehitysvammalääketieteen ajankohtaista tutkimusta. Lääkelaskenta ja lääketieteen seuraaminen ovat vaativia tehtäviä, jotka tulisi jättää alan ammattilaisten hoidettavaksi.
- Tutkinnon perusteissa korostetaan myös oppimista, laadun arvioinnin menetelmien hallitsemista sekä analysointia. Näin muotoiltuina vaikuttaa siltä, että kehitysvammainen henkilö on omassa arjessaan koko ajan oppilaana, jonka toimintaa työntekijä analysoi ja korjaa. Miksi nostetaan oppiminen edellytykseksi, kun kyseessä on arjen elämässä tukeminen?
- Termi yksilökeskeinen suunnittelu antaa vaikutelman, jonka mukaan kehitysvammainen henkilö on suunnittelun kohde eikä aktiivinen toimija omien suunnitelmiensa teossa. Termin sijasta voisi käyttää käsitettä yksilöllinen suunnittelu. Työntekijä ei yksin yleensä tee asiakassuunnitelmia vaan ne tehdään moniammatillisessa työryhmässä, johon myös asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat. Näin ollen tutkinnon perusteissa ei voi olettaa, että tutkinnon suorittanut tekee asiakassuunnitelmia vaan hän osallistuu niiden tekoon.
- Sosiokulttuurinen innostaminen on uutta terminologiaa, jota tulisi avata tarkemmin. Tutkinnon suorittajalta edellytetään, että hän huolehtii kulttuurikohteiden saavutettavuudesta. Tämä edellytys on vaikea toteuttaa, koska työntekijä ei voi tehdä kulttuuritiloja esteettömiksi. Hän voi ohjata kehitysvammaista henkilöä osallistumaan erilaisiin taide-elämyksiin osana tavallista kulttuuritarjontaa.
Kuntaliitto toteaa yleisesti, että tutkinnon vaatimukset on mitoitettu liian korkeiksi suhteessa työtehtäviin. Koulutustarjonnassa on olemassa lähihoitajan tutkinto, jossa vammaistyö on yhtenä vaihtoehtona. Tarkoitus ei liene se, että nämä tutkinnot kilpailevat keskenään vaan täydentävät toisiaan.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali ja terveys
Sami Uotinen
johtava lakimies, tiimin vetäjä
Tiedoksi KT Kuntatyönantajat