HE eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2012 vp) E

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua lakia. Päivähoitoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät säilyisivät hallinnonalasiirrosta huolimatta ennallaan. 



Siirto ei koskisi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säänneltyjä lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnettäviä taloudellisia tukia. Tukia koskeva lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus jäisivät edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

​Suomen Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa:

Päivähoitoon liittyvien tehtävien siirtäminen opetus- ja kulttuuriministeriönhallinnonalalle

Lastenhoidon tuet ovat kunnan järjestämän päivähoidon vaihtoehtoja, joiden turvin perhe voi valita kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona yksityisen päivähoidon tai lasten kotona hoitamisen. Varhaiskasvatus ja pienten lasten tuet ovat kokonaisuus ja ne tulisi sellaisena säilyttää. Hallitusohjelmassakin korostetaan varhaiskasvatuspalvelujen ja taloudellisen tuen kokonaisuutta

Yksityinen päiväkotihoito on lisääntynyt ja lisääntymässä edelleen. Työaikalain muutosten johdosta myös perhepäivähoitajat ovat yhä enenevässä määrin siirtymässä yksityisen hoidon tuen turvin yksityisiksi ammatinharjoittajiksi. Olisi varsin ongelmallista, jos varhaiskasvatuspalvelut ja yksityisen hoidon tuki olisivat eri ministeriöissä. Tällöin yksityisen päivähoidon asema ei ole selkeä. Päivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluisivat opetus- ja kulttuuriministeriölle, mutta yksityisen hoidon tuki olisi sosiaali- ja terveysministeriössä.

Lisäksi yksityisen hoidon tuki mahdollisine kuntalisineen ja toisaalta palveluseteli kunnan vastuulla olevan päivähoidon järjestämistapana olisivat eri ministeriöiden vastuulla. Asiallisesti näiden kahden toimintamuodon väliset erot ovat kovin pienet, eikä liene toivottavaa, että näistä kehittyy toistensa kanssa kilpailevia ”palveluseteli” -järjestelmiä.

Päivähoitopalvelun ja sen vaihtoehtona myönnettävien tukien jakautuminen kahden eri ministeriön vastuulle on myös kuntien kannalta ongelmallinen vaihtoehto. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, niin kunnissa pienten lasten hoitojärjestelmä muodostaa edelleen kokonaisuuden ja päivähoito ja päivähoidon vaihtoehtoina myönnettävät lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki ovat pääosin saman toimielimen vastuulla. Näin ollen sekä päivähoidon että sen vaihtoehtona myönnettävien taloudellisten tukien yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta tulisi kuulua saman ministeriön alaisuuteen. Varhaiskasvatuksen hallinnoinnin jakaantuminen kahdelle ministeriölle tulisi aiheuttamaan kunnissa epäselvyyttä muun muassa erilaisten ohjausjärjestelmien hahmottamisessa ja lainsäädännön yhteensovittamisessa.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan päivähoidon toiminnallista kokonaisuutta ei saa pirstoa eri hallinnonalojen kesken. Myös kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki tulee siirtää yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.   

Hallituksen esityksessä todetaan, että hallinnonalasiirron jälkeen päivähoito ei enää olisi sosiaalihuoltoa eivätkä varhaiskasvatus- ja päivähoitoasiat siten enää kuuluisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle lain 2 §:n 1 momentissa määriteltyihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtäviin. Esityksessä ehdotetaan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella säilyisi päivähoitoon liittyvät asiantuntijatehtävät, tilastointi, kehittäminen ja tutkimus, nykyisessä laajuudessaan ja että sosiaali- ja terveysministeriö vastaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle jäävien päivähoitoon liittyvien tehtävien osalta laitoksen tulosohjauksesta sopien tulostavoitteista opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Kuntien tekemät hallinnolliset ratkaisut vahvistavat varhaiskasvatuksen jatkumoa päivähoidosta esiopetukseen ja kouluun. Myös valtionhallinnon uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut taata pedagoginen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen.

Hallituksen esityksen mukaan päivähoidon siirtämisellä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tavoitteena on myös selkiyttää päivähoidon hallintoa kuntien ja valtion välillä.

Esitetyt muutokset on tarkoitettu väliaikaisiksi kunnes laki varhaiskasvatuksesta säädetään.

Kuntaliitto katsoo, että päivähoidon hallinnon järjestelyt niin kunnan kuin valtion hallinnossa tulee arvioida suhteessa päivähoidolle asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin. Ratkaisu edellyttää, että ohjauksen ja valvonnan määräytymisestä ja toimivuudesta jatkossa varmistutaan. Päivähoidon valtakunnallisen ohjauksen toteuttaminen tulee arvioida varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelun yhteydessä.  Päivähoidon valtion ohjausjärjestelmän tulee olla selkeä ja sitä koskeva toimivalta tarkasti säädetty.

Yleistä hallituksen esitysluonnoksesta

Kunnissa päivähoitolakia soveltavat pääsääntöisesti muun kuin juridisen koulutuksen saaneet henkilöt. Lakiluonnoksen sisältämät useat viittaukset muualle lainsäädäntöön eivät ole omiaan parantamaan lain ymmärrettävyyttä.

Taloudelliset vaikutukset

Luonnoksen mukaan esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.  Lakimuutos aiheuttaa kuitenkin kunnissa päivähoidon henkilöstön lisäkoulutustarvetta, mikä ei ole hoidettavissa normaalin täydennyskoulutuksen puitteissa. Henkilöstön tulee uudistetun päivähoitolain ja -asetuksen lisäksi tuntea laaja sosiaalihuollon lainsäädäntö siihen tulevine muutoksineen. Koulutuksesta aiheutuu kunnille lisäkustannuksia.

Yhden koulutuspäivän kustannus on noin 340 euroa. Kuntien päivähoidosta vastaavan henkilöstön koulutuksen kustannukset voidaan arvioida olevan vuositasolla noin 2 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa on luvattu maksaa kuntien tehtävien laajennuksesta yli 50 % valtionosuus.

Lopuksi

Sosiaalihuollon lainsäädäntö on uudistumassa lähivuosina. Valmisteilla on myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä. Tällä tulee olemaan omat vaikutuksensa nyt käsillä olevan lakiluonnoksen kannalta erityisesti sen sisältämät viittaussäännökset huomioon ottaen.

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Marja Lahtinen  

kehittämispäällikkö, opetus ja kulttuuri     



Jarkko Lahtinen

erityisasiantuntija, opetus ja kulttuuri