Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Lakiesityksen tavoite selkeyttää toimintaa erottamalla viranomaistehtävät ja vertaisarviointiin perustuvat tehtävät toisistaan on hyvä ja toimiva.
Suomen Kuntaliiton mielestä on hyvä asia, että viraston tehtäviä esitetään laajennettavan koskemaan aktiivisempaa taiteen ja myös kulttuurin edistämistä. Kulttuurin edistämisen määrittely jää kuitenkin esityksessä kevyeksi. Ilman kulttuuritoiminnan selkeämpää määrittelyä Kuntaliitto näkee vaarana, että kulttuurin edistäminen jää Taiteen edistämiskeskuksen toiminnassa vähälle huomiolle.
Kuntaliitto haluaa nostaa esille nyt hahmotetun rakenteen vahvan keskusjohtoisuuden. Vallan keskiössä ovat Taiteen edistämiskeskuksen johtaja ja ministeriön nimeämä kuuden hengen Taideneuvosto. Taiteen edistämiskeskuksen johtajalla on esityksen mukaan valta päättää lukuisista keskeisistä sekä valtakunnallisista että alueellisista taide- ja kulttuuripoliittisista tehtävistä. Neuvosto taas puolestaan nimeäisi kaikki valtakunnalliset ja alueelliset vertaisarviointiryhmät sekä päättäisi valtakunnallisten ryhmien toimialoista. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna tämä keskittää huomattavan osan vallasta Helsinkiin.
Taide- ja kulttuuripoliittisen sektoritutkimuksen vahvistaminen siirtämällä Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö ja kirjasto Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen yhteyteen on Kuntaliiton mielestä oikeansuuntainen esitys.
Kuntien kannalta lakiesityksen ongelmallisin osa on alueellisen toiminnan heikkeneminen monelta osin.
Esityksessä ehdotetaan alueellisten taidetoimikuntien lukumäärän säilymistä nykyisenä, eli 13. Alueellisesta näkökulmasta tämä on hyvin oleellista vertaisarvioinnin ja taiteen apurahajaon kannalta.
Suomen Kuntaliitto on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön tarkennetussa esityksessä esitetään Taiteen edistämiskeskuksen alueellisten toimipisteiden vähentämistä kahdeksaan.
Esityksen suurin heikkous on alueellisen toiminnan merkityksen aliarvioiminen. Esityksessä ei aseteta painoa sille äärimmäisen tärkeälle, apurahajaon ulkopuolella tapahtuvalle alueelliselle työlle, jota tehdään nykyisissä toimipisteissä. Kulttuurin ja taiteen edistäminen hankkeiden, läänintaiteilijoiden työn sekä monipuolisen verkostoitumisen kautta on hyvin merkityksellistä taiteen ja kulttuurin maanlaajuisen saatavuuden kannalta.
Tämän laajan ja vaihtelevan muun toiminnan suuri merkitys taide- ja kulttuurikentän vaikuttajana, puolestapuhujana ja varsinkin alueellisen toiminnan sparraajana ei saisi kaventua keskittämällä toimintaa harvempiin toimipisteisiin ja muodostamalla ylisuuria toiminta-alueita.
Ministeriön tarkennettu esitys jakaisi maan kahdeksaan alueeseen, joista Lounais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen alueet olisivat todella massiivisia nykyiseen verrattuna. Toimipisteistä poistuisivat Pori, Mikkeli ja Joensuu sekä Hämeenlinna ja Kouvola, joiden tilalle tulisi Lahti. Uudenmaan toimipiste siirtyisi Helsingissä Taiteen edistämiskeskuksen yhteyteen.
Suomen Kuntaliiton näkemys on, että vähentämällä toimipisteet kahdeksaan ja toteuttamalla nyt ehdotettua aluejakoa on mahdotonta saavuttaa niitä päämääriä, joita alueelliselle toiminnalle tulisi asettaa. Ruohonjuuritason toimijoiden ja työn sujuvuuden kannalta alueellisten toimipisteiden välisellä aluejaolla on keskeinen merkitys.
Aluetoimipisteiden mahdollisuus itse linjata ja painottaa toimintaansa alueen omista lähtökohdista käsin tulisi turvata ja siihen tulisi kiinnittää riittävästi huomiota tulevassa asetuksessa. On kyseenalaista sekä demokratian että aluelähtöisyyden kannalta, jos Taiteen edistämiskeskuksen johtajalla olisi ylisuuri valta Helsingistä käsin päättää alueella tapahtuvasta toiminnasta.
Alueellisten vertaisarviointiryhmien nimeäminen esitetään siirrettäväksi maakuntien liitoilta taideneuvostolle. Ennen nimeämistä taideneuvosto kuulisi taiteen yhteiskunnallisen aseman kannalta merkittäviä tahoja. Tämä merkitsee suurta muutosta nykyiseen lakiin verrattuna. Nimeäminen tapahtuisi lakiesityksen mukaan keskitetysti Helsingistä käsin, jolloin alueellinen tuntemus pakostakin jää ohueksi. Kuntaliitto ei pidä esitettyä muutosta oikeana, aluelähtöisenä tai demokraattisena.
SUOMEN KUNTALIITTO
Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri
Ditte Winqvist
erityisasiantuntija
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää