Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliiton lausuntoa vuoden 2010 harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen jakamisesta kunnille. 

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 74 kuntaa ja haettu korotuksen yhteismäärä oli 84,4 miljoonaa euroa. Hakemusten lukumäärä laski edellisestä vuodesta 40:llä ja haettu määrä laski 44,9 miljoonaa euroa.

Kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen käytettävä määräraha on vuoden 2010 talousarvion mukaan yhteensä 20 miljoonaa euroa, joka on viisi miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2009. Määrärahan pienuus rajoittaa käytännössä niiden kuntien määrää, joille korotusta voidaan myöntää. Toisaalta hakijoiden määrä on vähentynyt. Ilman Kuntaliiton puoltoa jäävät mm. 10 kuntaa, joilla kertynyt alijäämä on enemmän kuin 500 euroa asukasta kohti. Useimmille näistä kunnista korotus olisi tarpeen, koska alijäämäkierteen katkaisu ei näytä omin toimin onnistuvan. Kuntaliitto on kuitenkin katsonut, kun näiden kuntien vuosikate ylittää 200 €/asukas, ettei korotuksen puoltaminen ole perusteltua. Lisäksi tähän on vaikuttanut tavoite pitää kuntien lukumäärä pienenä, jotta myönnettävällä korotuksella olisi vaikuttavuutta kunnan taloudelle.

Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien lukumäärä on huolestuttavan korkea, vaikka niiden kuntatalouden tila on keskimäärin kääntynyt parempaan suuntaan. Vuoden 2011 odotetaan olevan aiemmin ennakoitua parempi, mutta heikoimpien kuntien vaikeudet näyttävät jatkuvan eikä alijäämäkehitys näiden kuntien kohdalla näytä pysähtyvän. Kuntasektorin velkaantuminen on edelleen jatkunut. Vuoden 2009 taseeseen on kertynyt alijäämää kaikkiaan 95 kunnalle. Vuodelle 2011 kunnallisveroprosentin korotuksia tuli 30 (vielä arvaus), mikä on kuitenkin vähemmän kuin vuosiin. Vuodelle 2010 korottajia oli ennätysmäärä 181, kun vuodelle 2009 korottajia 67, vuodelle 2008 119 ja vuodelle 2007 106 kuntaa. Valtion päättämien verokevennysten vuoksi kaula todellisen ja päätetyn prosentin välillä on suuri.

Hakijoiden joukossa on kuntia, joiden taloudelle on muodostumassa merkittävä rasite mm. koulu- ja muiden rakennusten peruskorjaus- ja rakentamiskustannuksista, jotka aiheutuvat sisäilma ja homeongelmista. Esimerkkinä tällaisesta kunnasta on Viitasaari, jossa koulurakennuksia on viranomaisten toimesta määrätty käyttökieltoon. Mm. Viitasaaren koulurakennusten peruskorjauskustannukset nousevat tulevina vuosina useisiin miljooniin euroihin. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ei ole tarkoitettu investointeihin eikä sitä voida näihin tarkoituksiin myöntää varsinkaan, jos kunta ei ole taloudellisilta tunnusluvuiltaan heikko. Kuntaliitto kiinnittää valtiovarainministeriön huomiota ongelmaan ja esittää, että valtion toimenpitein huolehditaan riittävistä mahdollisuuksista tukea kuntia peruskorjaus- ja uudelleenrakentamisinvestoineissa nykyistä enemmän esim. lisäämällä valtionosuusmäärärahoja. Mikäli viranomaisten toimesta esim. kouluja ja päiväkoteja asetetaan käyttökieltoon, pitäisi etusija antaa näille kohteille, varsinkin jos kunnan rasite on muodostumassa kohtuuttomaksi. 

Puoltaessaan kunnalle harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta Kuntaliitto on lähtenyt siitä, että valtionosuuden korotuksella tulee olla todellista vaikutusta sitä saavan kunnan taloudelle. Tästä syystä korotuksen tulee olla asukasta kohti riittävän suuri. Korotustasoa ei ole voitu nostaa viimevuotisesta. Kunnille, jotka saavat vuodesta 2010 alkaen harvan asutuksen ja saaristoisuuden perusteella lisävaltionosuutta, ei harkinnanvaraista korotusta puolleta. Tästä poikkeuksena ovat vielä tänä vuonna Lestijärvi, Pudasjärvi, Puumala ja Utsjoki.

Kuntaliitto esittää, että peruskorotustasona olisi 100 euroa asukasta kohti. Tunnusluvuiltaan hieman paremmille kunnille korotus olisi 80 euroa asukasta kohti (11 kuntaa) ja hakijoista kaikkein heikoimmille se olisi 150-200 euroa asukasta kohti (7 kuntaa). Suurimmat korotukset asukasta kohti esitetään Kesälahden, Lavian, Paimion, Toivakan ja Vihannin kunnille (200 euroa/asukas).

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus on tarkoitettu ensisijaisesti poikkeuksellisiin ja tilapäisiin kunnallistaloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille. Tämän lähtökohdan lisäksi lausunnossa on otettu huomioon kunnan toimenpiteet taloutensa tasapainottamiseksi. Korotuksen myöntämisen ehtona on lain mukaan, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä.

Hakemuksissa esitettyjen perusteiden ohella puollon perusteena ovat vuoden 2009 tilinpäätös ja sen tunnusluvut, niistä tärkeimpinä heikko vuosikate, suuri kertynyt alijäämä, velkojen suuri määrä ja korkea tuloveroprosentti ja näiden tekijöiden muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Mikäli vuosikate on kattanut poistot, ei korotusta ole puollettu, vaikka taseessa olisi merkittävä kertynyt alijäämä. Poikkeus tästä on tehty, mikäli positiivinen vuosikate on muodostunut pelkästään vuonna 2009 myönnetyn harkinnanvaraisen avustuksen ansiosta.

Mikäli kunta on saanut aiempaa harkinnanvaraista rahoitusavustusta kolmena tai useampana vuotena peräkkäin, käytäntönä on ollut, ettei avustusta ei ole puollettu. Tästä on tänä vuonna poikettu kahden kunnan kohdalla poikkeuksellisen huonon taloustilanteen johdosta (Utsjoki ja Vihanti).

Kuntaliitto ei ole puoltanut valtionosuuden korotusta myöskään kunnille, joissa kuntaliitoksen johdosta kunnalle maksetaan huomattavaa yhdistymisavustusta eikä vuoden 2011 alusta merkittävästi suurempaan kuntaan liittyville kolmelle kunnalle tunnusluvuista riippumatta.

 

Kuntaliitto esittää, että vuodelle 2010 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettäisiin oheisen liitteen mukaisesti sarakkeessa "Kuntaliitto puoltaa" mainituille 34 kunnalle liitteessä mainitut määrät yhteensä 20 miljoonaa euroa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen  

varatoimitusjohtaja  

Martti Kallio

johtaja, kuntatalous