Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä huomioita

Talousarvioesitys sisältää useita kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä uudistuksia vuodelle 2017, joista keskeisimpiin Kuntaliitto lyhyesti toteaa seuraavasti. 

​Päivystysuudistukseen Kuntaliitto suhtautuu pääosin myönteisesti, erityisesti terveydenhuoltoon liittyen. Kuntaliitto kuitenkin toteaa, että kustannussäästöt ovat vielä epävarmoja ja osin myöhemmin annettavien asetusten varassa. Päivystysasetuksen muutoksen myötä kuntien menojen arvioidaan jo ensi vuonna alenevan 75 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä vähennyksiä ovat vanhuspalvelulain muutokset, menojen vähennysarvio 27 miljoonaa sekä vanhuspalvelujen henkilömitoituksen tarkistukset, menojen vähennysarvio 25 miljoonaa euroa. Kaikkiin vähennysarvoihin liittyy epävarmuutta.

Kuntaliitto paheksuu lääkärihelikopterien rahoituksen leikkaamista kuntien valtionosuusmomentilta (valtionosuusvähennys 22 miljoonaa euroa).

Omais- ja perhehoidon kehittämiseen liittyvät lisätehtävät ja arvioidut kustannusvaikutukset on arvioitu asianmukaisesti ja kompensoitu hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti, mikä on perusteltua. Säästöt on sen sijaan arvioitu Kuntaliiton mielestä yläkanttiin

Toimeentulotuen kela-siirtoon liittyen Kuntaliitto oli jo alkuperäistä siirtoa säädettäessä eri mieltä kustannusvaikutusten arvioinnista. Nyt kun Kela-siirron toimeenpano on täsmentynyt, Kuntaliiton kanta alhaisemmista hallintomenojen säästöistä on vahvistunut. Kela-siirto aiheuttaa kunnille myös kokonaan uuden ennakoimattoman manuaalisen hallintotehtävän, koska siirron valmistelulle varatussa aikataulussa ei ole pystytty rakentamaan kuntien kannalta tyydyttäviä tietojärjestelmäratkaisuja. Lisäksi indeksikorotusten toteuttaminen aiotulla tavalla toimeentulotuen perusosaan vaarantaa Kela-siirron sujuvan toteuttamisen, mistä syystä Kuntaliitto on esittänyt perusosan korotuksen tekemistä vasta 1.4.2017 lukien.

Kuntien talouteen tulee vaikuttamaan Kela siirron lisäksi myös useat valmisteilla ja käsittelyssä olevat lakiesitykset, jotka kohdistuvat perusturvaan. Osa perusturvan leikkauksista on valumassa viimesijaisen toimeentulotuen ja sitä kautta kuntien kustannuksiksi. Osa valtion säästöistä maksatetaan siis tätä kautta kuntien rahoilla ja samalla lisätään toimeentulotukiriippuvuutta, mikä kokonaisuutena on huolestuttava kehitys.

Ensi vuonna tutkimusrahoitusta leikataan kuluvaan vuoteen verrattuna 3 miljoonalla eurolla, mitä Kuntaliitto pitää valitettavana. Leikkaukset vähentävät tutkimustoimintaa, mikä vaikuttaa tulevaisuuden toimintatapojen kehittämiseen. Leikkaus myös osin siirtää kustannuksia myös kuntien rahoitettavaksi.

Yhteenvetona sosiaali- ja terveydenhuollon esityksistä Kuntaliitto toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on useita sinänsä perusteltuja ja tarpeellisia lakiuudistuksia, joiden tarkoituksena on vähentää kuntien menoja. Kuitenkin niiden toteutumiseen sisältyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Tämän vuoksi mahdollisia säästöjä ei Kuntaliiton mielestä pidä leikata etukäteen kuntien valtionosuudesta, vaan mahdolliset säästöt tulee ottaa huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannusten jaon tarkistuksessa.

Yleisesti kuntataloudesta ja -rahoituksesta

Kunnille asetettu rahoitusasematavoite -0,5 prosenttiyksikköä/BKT v. 2019 on haastava ja siitä on johdonmukaisesti pidettävä kiinni.

Kuntatalous on kehittynyt odotuksiin nähden kohtuullisesti. Erityisesti kuntien omilla säästötoimenpiteillä on ollut merkittävä vaikutus. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit ovat pysyneet korkealla tasolla. Vaikka velkaantuminen on kasvanut, investointien omarahoitusosuus on noussut.

Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin hyvin haastavat, sillä toimintaympäristöön, tulopohjaan ja kustannuskehitykseen kohdistuu useita paineita ja velkaa joudutaan yhä ottamaan lisää.

Ensi vuoden valtion talousarvioesityksen ennakoidaan vahvistavan kuntataloutta lievästi. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin merkittävästi ja mitä ilmeisimmin kuntien omat toimenpiteet tulevat jatkossakin olemaan keskeisessä asemassa kuntatalouden tasapainon saavuttamisessa.

Kilpailukykysopimus rahoitettiin osin kuntasektorin säästöillä, joista merkittävin on lomarahojen leikkaus vuosina 2017–2019. Säästövaikutukseksi vuonna 2017 arvioidaan 309 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi työajan pidennyksen seurauksena kunta-alan työvoiman kysynnän oletetaan pienenevän niin, että säästöiksi ensi vuonna arvioidaan 93 miljoonaa euroa. Vaikutus nousee aina 245 miljoonaan euroon vuonna 2020. Valtionosuuksia alennetaan vastaavasti.

Verotuksessa tapahtuvat muutokset kompensoidaan osittain. Ottaen huomioon kuntatyönantajan oletetut säästöt, veromuutokset ja valtionosuusvähennykset kuntatalouden rahoitusasema heikkenisi kikystä johtuen noin 90 miljoonaa euroa.

KEL-indeksiin sidottuja menoja leikataan 195 miljoonaa, mikä pienentää kuntien valtionosuuksia 75 miljoonaa euroa. Edellisellä vaalikaudella päätetyt valtionosuusleikkaukset jatkuvat ensi vuonna 50 miljoonan euron suuruisena.

Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuonna yhteensä peräti 383 miljoonaa euroa kun oletettujen säästöjen lisäksi ns. Lex Lindströmin, eli yli 60 v. pitkäaikaistyöttömien johdosta kunnille syntyvä, noin 33 miljoonan euron ennakoitu menojen vähennys työmarkkinatukimenoissa leikataan peruspalveluiden valtionosuuksissa.

Kuntaliitto toteaa, että esitetyt valtionosuusleikkaukset ovat erittäin suuria ja perustuvat oletuksiin kuntien omista toimenpiteistä. Kuntaliiton mielestä nämä muutokset olisi tullut ottaa huomioon valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksessa, kun toteutumat ovat tiedossa. Kuntaliitto ei hyväksy niin sanotun Lex Lindströmin kunnille tuoman säästön leikkausta valtionosuuksista vaan sen rahoitus pitäisi hoitaa työmarkkinatukijärjestelmän rahoituksen sisällä.

Epävarmuustekijöistä johtuen valtion TAE:n vaikutuksia kuntatalouteen on hankalaa täysin luotettavasti arvioida. 

Näistä vaikeuksista huolimatta Kuntaliitto on tyytyväinen siihen, että vakiintuneet veroperustemuutokset kompensoidaan, uusiin tehtäviin tulee 100 %:n valtionosuus ja että valtion ja kuntien kustannustenjako tarkistetaan sovitun mukaisesti.

Kuntien toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä aiheuttaa kunnille merkittäviä kustannuksia erityisesti sen jälkeen, kun oleskelulupa on myönnetty. Myös käännytyksiin liittyvät ongelmat kasaavat kunnille uusia haasteita paperittomien määrän kasvaessa. Kotouttamiskorvausten taso on aivan liian alhainen ja jälkeenjäänyt.

Hallituksen kärkihankkeet tähtäävät toimintojen uudistamisen kautta talouden kasvun ja työllisyyden edistämiseen. Liikennekaaren osalta huolta herättää erityisesti joukkoliikenteen asema jatkossa. Jätelain uudistaminen kuntien vastuita rajaten aiheuttaisi kunnille satojen miljoonien menetykset.

Edellisellä hallituskaudella toteutettu työllisyyden kuntakokeilun tulokset olivat erinomaisia. Tärkeätä on, että nyt valmistelussa olevat alueelliset kokeilut toteutetaan viivyttelemättä ja mahdollisimman laajasti. 

Kuntaliitto on aktiivisesti mukana maakuntauudistuksen valmistelussa. Kuntaliitto korostaa uudistuksessa itsehallinnon toteutumista ja kuntien mahdollisuutta jatkossakin toimia sote-palvelujen tuottajina.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tero Tyni 

erityisasiantuntija