Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi

​Eduskunnan sivistysvaliokunta on kirjeellään 20.9.2016 pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle nuorisolaiksi HE111/2016. Liitto toteaa kohteliaimmin seuraavaa: 

Yleistä                         

Nuorisolain valmistelu oli kiitettävän läpinäkyvää. Työryhmä kuuli työnsä aikana lukuisia asiantuntijoita. Lakiluonnosta käsiteltiin useissa kymmenissä tilaisuuksissa eri puolilla maata. Asiasta järjestettiin myös julkinen verkkokuuleminen, jossa kerättiin nuorten ja eri toimijoiden esityksiä lainvalmistelun tueksi.  

Työryhmän esitykset valmisteltiin hyvässä yhteistyössä ja niistä vallitsi suuri yksimielisyys.  

Kuntaliitto pitää lakiesitysluonnoksen tavoitepykälää hyvänä ja korostaa valtion ja kuntien yhteistä vastuuta kaikkien nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Perheen taloudellinen asema ei esimerkiksi koskaan saisi olla lapsen ja nuoren harrastamisen esteenä. Julkishallinnolla on sosiaalinen vastuu luoda mahdollisimman tasa-arvoiset, yhdenvertaiset ja saavutettavissa olevat palvelut nuorille.

Ikäraja 

Työryhmä esitti laissa tarkoitetun nuoren alaikärajaa nostettavaksioppivelvollisuusikäisiin. Työryhmä oli yksimielisesti sitä mieltä, että nuorilla tulisi tarkoittaa uudessa nuorisolaissa 7 - 29 -vuotiaita. Nykyistä nuorisolain ikärajaa, johon kuuluvat kaikki alle 29-vuotiaat ei ole voitu pitää käytännön toimintojen kannalta lainkaan järkevänä. Ikärajaa on hallituksen esityksessä muutettu koskemaan taas uudelleen   kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.    

Kuntaliitto kannatti työryhmässä alaikärajan nostamista ja piti esitystä oikeansuuntaisena, mutta ei riittävänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemien selvitysten ja kyselyjen mukaan eniten kannatusta saa ikäraja, jossa nuorilla tarkoitetaan 12 - 25-vuotiaita. Käytännön nuorisotyössä kohderyhmä luontevasti ja aidosti asettuu juuri tuohon ikärajahaarukkaan. Oppivelvollisuusikäiset nuoret osallistuvat jo laajasti muun muassa erilaiseen harrastustoimintaan, mikä osaltaan puoltaa alaikärajan muuttamista 7 vuoteen.  

Kuntaliitto esittää, että nuorilla tarkoitetaan uudessa nuorisolaissa 7 - 25-vuotiaita.

Kunnan vastuu   

Lakiesityksen mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluisivat edelleen kunnan tehtäviin. Kunnan tehtävänä olisi luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Laki ei tätä tarkemmin säädä mitä tehtäviä tai toimenpiteitä kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluisi. Voimassa olevaan lakiin verrattuna kuntien tehtäviä ja vastuuta on selkeästi yksinkertaistettu ja selkeytetty. Kunnat ovat erilaisia ja väestörakenteeltaan poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tämän vuoksi on tärkeää lisätä kuntien mahdollisuutta järjestää nuorisotoimialan palvelut aina paikallisiin olosuhteisiin ja ennen muuta nuorten tarpeisiin sopivalla tavalla. 

Kuntaliitto pitää erityisen hyvänä sitä, hallituksen esityksessä uudeksi nuorisolaiksi on tarkoitus vahvistaa kuntien itsenäistä vastuuta toteuttaa ja organisoida nuorisotyötä ja -politiikkaa kunnan haluamalla tavalla. Kunta tuntee paikalliset olosuhteet ja nuorten tarpeet parhaiten.   

Kunnan valtionosuudet 

Kunnille myönnetään valtionosuutta nuorisolain mukaisiin käyttötarkoituksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Valtionosuuden merkitys kuntien nuorisotoimen käyttökustannuksiin vaihtelee suhteessa kuntien asukaslukuun. Pienissä kunnissa valtionosuudella saattaa olla kunnalle merkitystä, mutta suurissa kunnissa valtionosuus jää 3-4 prosenttiin kunnan nuorisotoimen käyttötalousmenoista. Päävastuun nuorisotyön julkisesta rahoituksesta kantavat kunnat. Kunnat käyttävät nuorisotyöhön noin 220 miljoonaa euroa vuodessa.  

Kuntaliitto korostaa, että koko nuorisopalvelujärjestelmän uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että kuntien nuorisotoimeen tulevat valtionosuudet ovat riittäviä suhteessa kunnille lainsäädännössä asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin. Valtionosuuksiin tulisi vähintään tehdä tasokorotus ja varmistaa, että rahoitus seuraa kustannuskehitystä. Perustuslakivaliokuntakin on todennut perusoikeusuudistusta koskevassa mietinnössään (PeVM 25/1994 vp), että kunnille tehtäviä säädettäessä on huolehdittava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Kuntaliitto korostaa, että kunnallista nuorisotyötä ei voida, eikä tule kehittää pelkän hankerahoituksen turvin. 

Kuntaliitto painottaa, että mahdollinen ikärajamuutos ei saa vähentää kuntien saamia valtionosuuksia, vaan uudistus tulee siltä osin tehdä kustannusneutraalisti.  

Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan 

Työpajavalmennus perustuu pitkälle tekemällä oppimiseen. Kuntouttavan työtoiminnan osuus pajojen toiminnassa on viime vuosina lisääntynyt selvästi. Työpajakyselyn mukaan vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa olleiden valmentautujien osuus oli noin 36 prosenttia kaikista valmentautujista, kun se vuonna 2013 oli vain 26 prosenttia.

Kuntaliitto pitää erityisen myönteisenä ja toimintaa turvaavana sitä, että nyt ensimmäistä kertaa Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus on saatu nuorisolakiesityksessä omana pykälänään nuorisolakiin. Kuntaliitto esittää, että myöhemmin tulee erikseen selvittää miten järjestetään se toiminnan osuus joka on selkeästi osa sosiaalipalvelua. Tämä on erityisen tärkeää, kun palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy maakunnille. 



SUOMEN KUNTALIITTO 

Terhi Päivärinta

johtaja, opetus ja kulttuuri

Kari Sjöholm

erityisasiantuntija