Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä. Siinä jaoteltaisiin Suomen kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet niiden edellyttämän osaamisen perusteella viitekehyksen kahdeksalle vaativuustasolle. Ehdotettavan lain nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa on tarkoitus sijoittaa viitekehykseen ensi vaiheessa opetushallinnon ja muiden hallinnonalojen lainsäädännössä määritellyt tutkinnot ja oppimäärät. Asetus tulisi voimaan 1.1.2017 samanaikaisesti ehdotettavan lain kanssa.
Tavoitteensa mukaisesti tutkintojen ja osaamisen viitekehys lisää suomalaisten tutkintojen ja muun osaamisen vertailtavuutta ja koulutusjärjestelmän läpinäkyvyyttä. Siten se parantaa muun muassa kansainvälisen liikkuvuuden edellytyksiä ja koulutusviennin mahdollisuuksia sekä tilastointia. Se myös helpottaa muiden hallinnonalojen tutkintojen asemointia suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tutkintoihin. Tutkintojen viitekehys tekee mahdolliseksi koko koulutusjärjestelmän tutkintojen, oppimäärien ja osaamisen kokonaisuuden kattavan, yhdenmukaisen kuvaamisen ja kehittämisen.
Yhteensä 26 maata on jo laatinut kansallisen tutkintojen viitekehyksen, myös jo kaikki muut Pohjoismaat ennen Suomea.
Pidämme perusteltuna esitykseen valittua toteuttamisratkaisua, eurooppalaisen viitekehyksen soveltamista kansallisen viitekehyksen perustaksi.
Esityksen perusteluissa kerrotaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää jatkokehitystyön lain voimaan tultua ottaen huomioon Suomen koulutusjärjestelmän kehityksen ja Euroopan unionin kanssa tehtävän yhteistyön.
Tämä onkin välttämätöntä aloittaa eri yhteistyötahojen kanssa välittömästi ottaen huomioon erityisesti vastikään esitetty ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen mittava uudistus, jota koskeva tutkintorakenneasetus on tarkoitus antaa jo syksyllä 2016.
Uutta tutkintorakennetta koskevan asetuksen vahvistamisen jälkeen kaikkien ammatillisten perustutkintojen tulee olla tasolla neljä (4).
Nykytilaa kuvaavassa luvussa 2.1 tekstissä on seuraava korjausta kaipaava epätarkkuus korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia koskevassa kappaleessa:
" Erikoistumiskoulutukset ovat vähintään 30 opintopisteen laajuisia. Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan erikoistumiskoulutuksesta todistuksen…”
Kyseisessä kohdassa pitäisi lukea ”Korkeakoulu antaa..”, sillä ammattikorkea- kouluista annetun VNA:n (1129/2014) 10 §:n mukaan myös ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta annetaan todistus.
SUOMEN KUNTALIITTO
Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri
Hannele Salminen
kehittämispäällikkö
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää