Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallitusohjelman liitteessä on todettu kuntien henkilöstön kelpoisuusehtojen osalta seuraavaa:
Yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista luovutaan. Korostetaan tehtävään valittavan henkilön osaamista. Samalla sitoudutaan keventämään palveluiden henkilöstörakennetta koskevia velvoitteita. Julkisen vallan käyttöön kuuluvien tehtävien kelpoisuusehdot säädetään lainsäädännössä. Muilta osin lainsäädäntötasoisista koulutustasovaatimuksista luovutaan ilman erityisen painavia perusteita. Kelpoisuusehtoja uudistetaan niin, että korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä kelpoisuusehto on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Tehtävät, joissa ei ole lain tai asetuksen tasoisia kelpoisuusvaatimuksia, jätetään myös jatkossa normituksen ulkopuolelle.
Toivottavaa olisi, että hallitusohjelman kirjauksia toteutettaisiin tämän hallituksen esityksen avulla. Valitettavasti esim. sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n joustavoittamista ei kuitenkaan tässä esitetä. Etenkin kun kyse ei oikeastaan ole muusta kuin ennen 1.3.2016 vallinneen tilanteen palauttamisesta.
Kun otetaan huomioon 1.3.2016 voimaan tullut ammattihenkilölaki ja nyt esitetyt muutokset niin lainsäädännöstä tosiasiassa poistuu lähinnä vain sosiaalihuollon erityistyöntekijää koskeva sääntely (kelpoisuuslain 9 §) ja yleinen säännös muista sosiaalihuollon ammatillisista tehtävistä (kelpoisuuslain 11 §).
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
12 § Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa
Toisin kuin vuodenvaihteessa lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa hallituksen esityksessä ei esitetä muutoksia tähän säännökseen. Säännöksen osalta viitataan Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen toimenpideohjelmaan ja sen toimeenpanoon, jonka yhteydessä asia tullaan ratkaisemaan.
Kuntaliitto katsoo, että ammattihenkilölain 12 §:ää on joustavoitettava palveluiden toimivuuden turvaamiseksi. Muutos on toteutettava tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että sijaisia olisi tosiasiassakin saatavissa. Sosionomin tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat kelpoisuuslain nojalla jo vuosia toimineet sosiaalityöntekijöiden sijaisina. Sosiaalityöntekijän sijaisena tulisi voida jatkossakin toimia soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö (esim. sosionomi). Riittävän joustavuuden saavuttamiseksi hallitusohjelmasta ilmenevän kirjauksen hengessä oikeudesta toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa voitaisiin säätää siten, että sijaisena voi toimia henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen.
Sosiaalihuoltolaki
36 § Palvelutarpeen arviointi
Pykäläluonnoksen mukaan jatkossa palvelutarpeen arvioinnista vastaa palvelutarpeen arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilö (sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi ja lähihoitaja). Aiemmin on edellytetty tarkoituksenmukaista sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukaista kelpoisuutta. Kun ko. laissa on säännös, jonka mukaan kelpoisuutena voi olla tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus, on tämä mahdollistanut joustavuutta eri sosiaalipalveluissa.
Uusi muotoilu rajaa esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneet säännöksen ulkopuolelle. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa ollaan menossa kohti integroituja palvelurakenteita, ei tämäntyyppinen kehitys ole perusteltua. Palvelutarpeen arvioinnissa edellytettävää kelpoisuutta koskevan säännöksen tulisi rakentua siten, ettei kelpoisuusvaatimus tiukkenisi nykyiseen verrattuna vaan riittävää olisi tehtävään soveltuva koulutus.
Perusteluissa on viitattu siihen miten vastuu käytännössä palvelutarpeen arvioinnista on keskittynyt. Kuitenkaan perusteluista ei käy ilmi mihin tutkimukseen tai selvitykseen tämä toteamus perustuu.
46 a § Sosiaalihuollon johtaminen
Säännös on samansisältöinen kuin voimassaolevan kelpoisuuslain 10 §. Lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa säännöksestä oli luovuttu.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan sosiaalihuollon johtamista koskeva sääntely on tarpeetonta. Terveydenhuollon lainsäädännössä vastaavaa säännöstä ei ole.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
15 § Palvelutarpeen selvittäminen
Pykälään ehdotettua muutosta ei voida pitää teknisenä muutoksena. Kuten perusteluissa on mainittu, viittaus sosiaalihuollon ammattihenkilöihin (3 §) rajaisi viittauksen nykyistä suppeampaan ammattiryhmien joukkoon. Ko. säännöksessä on viittaus myös terveydenhuollon ammattihenkilöihin, joka on tässä yhteydessä perusteltu.
17 § Vastuutyöntekijä
Pykälään ehdotettua muutosta ei voida pitää teknisenä muutoksena. Viittauksella ammattihenkilölain 3 §:ään rajataan vastuuntyöntekijän kelpoisuutta nykyisestä.
Lastensuojelulaki
13 § Lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija
Johtavan viranhaltijan määräämän muun viranhaltijan osalta jatkossa kelpoisuusvaatimukset tulevat kapenemaan, koska hallinnollisissa johtotehtävissä vaadittava kelpoisuus (kelpoisuuslaki 10.1 §) ei enää riitä vaan viranhaltijan tulee olla sosiaalityöntekijä.
Lopuksi
Esitettyjen muutosten vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen ei ole selkeästi arvioitu.
Työnantajan harkintaan tulee jättää, minkälaista osaamista halutaan painottaa. Tehtävän vaatimaan osaamiseen nähden liian kapea-alaiset ja joustamattomat kelpoisuusehdot estävät henkilöstövoimavarojen ja osaavan työvoiman optimaalista käyttöä. Jo nykyisellään on pulaa kelpoisista sosiaalityöntekijöistä ja tilanne huononee entisestään. Sijaisten saaminen näillä aivan liian tiukoilla ja tarkkarajaisilla kelpoisuusehdoilla on suuri ongelma kunnissa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Sami Uotinen
johtava lakimies