Hallituksen esitykseksi verotusmenettelystä annetun lain ja työturvallisuuslain muuttamisesta liittyen rakennusalan verovalvontaan
Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on varannut Kuntaliitolle mahdollisuuden antaa asiasta lausunto.
Kuntaliitto on antanut asiasta lausunnon varainministeriön vero-osastolle 8.8.2012 hallituksen esityksen ollessa luonnosvaiheessa. Kuntaliiton lausunnossaan esille nostamia asioita ei ole lopullisessa hallituksen esityksessä juurikaan huomioitu.
Hallituksen esityksessä on ehdotettu verotusmenettelystä annettuun lakiinlisättäväksi rakennusalan verovalvontaa tehostavat säännökset rakennustyömailla noudatettavasta työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevasta kuukausittaisesta ilmoittamismenettelystä. Lisäksi työturvallisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuudesta pitää ja säilyttää luettelot työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työntekijöistä. Lisäksi esitetään säädettäväksi laiminlyöntimaksusta silloin kuin ilmoitusvelvollisuutta on laiminlyöty sekä kunnallisen rakennusvalvonnan osallistumisesta yksityishenkilön tiedonantovelvollisuuden valvontaan loppukatselmuksen yhteydessä.
Kuntaliitto tukee harmaan talouden torjuntaa. Hallituksen esityksen luonnoksessa esitetyt torjuntatoimet rakennusalan harmaan talouden torjumiseksi ovat varsin kattavia ja tältä osin tulee harkita tarkkaan myös sitä, ovatko torjuntatoimet oikeassa suhteessa saavutettuun hyötyyn nähden.
Uudistuksista aiheutuu kustannuksia myös rakennuttajana toimiville kunnallisille tahoille. Esityksen mukaan, jos työmaalla ei ole pääurakoitsijaa tai muuta päätoteuttajaa, tiedonantovelvollinen olisi rakennuttaja. Näin on usein maa- ja vesirakennustöissä eli ns. infrakohteissa, joissa rakennuttaja on usein kunnallinen taho.
Työntekijätietojen saaminen, työntekijäluettelon pitäminen työmaalla, sen säilyttäminen 6 vuotta sekä työntekijöiden ilmoittaminen kuukausittain verohallinnolle aiheuttaa näin ollen huomattavaa lisätyötä rakennuttajana toimiville kunnille. Kuntien resurssit ovat niukat eikä hallinnollista byrokratiaa tule kohtuuttomasti lisätä.
Ilmoitusmenettelyn verohallinnolle tulisi olla helposti toteutettavissa sähköisin menetelmin. Ilmoittamismenettelyn ulkopuolelle tulisi rajata vähäiset työt. Vähäisen työn rajana voitaisiin pitää 50.000 euroa, jota pienemmistä hankkeista ei henkilöilmoituksia tarvitsisi tehdä. Näidenkin hankkeiden osalta tilaajavastuulain nojalla tarkistetaan toimijat eikä näin pienissä hankkeissa esiinny urakoiden ketjutusta.
Jos työntekijätietojen ilmoittamismenettely koskisi kaikkia rakentamistyötä tekeviä, kuten esityksessä on vaihtoehtona tuotu esille, niin kunnat joutuisivat ilmoittamaan tiedot myös niiltä osin, kun kyse on kunnan omasta työmaasta jolla ei käytetä ulkopuolisia urakoitsijoita. Näin ei tule olla, vaan ilmoitusvelvollisuuden syntyminen tulee kytkeä työturvallisuuslaissa tarkoitettuun yhteiseen työmaahan, kuten hallituksen esityksessäkin on ensisijaisesti ehdotettu. Tällöin menettely on yhtenäinen rakennusalan verovalvontaan liittyvän veronumeromenettelyn kanssa.
Päätoteuttajalle voidaan luonnoksen mukaan määrätä laiminlyöntimaksu tilanteessa jossa työnantaja ei ole täyttänyt ilmoittamisvelvoitettaan oikein. Laiminlyöntimaksun määrääminen automaattisesti päätoteuttajalle olisi kohtuutonta. Lain 15 b §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että laiminlyöntimaksusta vapautuu, jos ilmoittaa verohallinnolle annettujen tietojen puutteellisuudesta tai virheestä. Tämä tarkoittaisi tietojen oikeellisuuden tarkistamista, mikä on mahdotonta. Luonnoksessa on linjattu, että jos tiedoissa on ollut virhe, josta päätoteuttajan ei voida kohtuudella edellyttää tienneen, niin laiminlyöntimaksusta voi vapautua. Linjaus jättää tulkinnan varaa ja olisi toivottavaa, että tältä osin ilmoittamisvelvollisia ohjeistetaan tarkemmin miltä osin vastuu tietojen oikeellisuudesta on heillä. Päätoteuttajan vastuu muiden laiminlyönneistä ei voi olla tällöin lähtökohtana.
Rakennusvalvonnan kytkeminen verovalvontaan on tarpeetonta. Rakennusvalvonnan resurssit ovat jo nykyisellään hyvin niukat. Rakennusvalvontaviranomainen voi tehdä ilmoituksen verottajalle myönnetyistä rakennusluvista jo nykykäytännön mukaan. Rakennuslupahakemuksessa on kohta, jossa todetaan, että rakennusvalvontaviranomainen ilmoittaa myönnetystä rakennusluvasta verohallinnolle. Rakennusluvan saajan ilmoitusvelvollisuutta voitaisiin laajentaa ja edellyttää antamaan veroilmoituksessaan selvitys siitä, miten ja keiden toimesta rakennustyöt on suoritettu.
Kuntaliitto tukee harmaan talouden vastaisia toimia. Uudistusten yhteydessä tulee kuitenkin varmistua siitä, että lisääntyvät velvollisuudet eivät aiheuta kohtuutonta lisätyötä ja byrokratiaa esimerkiksi julkisille rakennuttajille kuten kunnille. Tästä syystä ilmoittamismenettelyn ulkopuolelle tulee rajata vähäiset työt ja ilmoittamismenettelyn tulee olla helposti toteutettavissa sähköisin menetelmin. Uudistukseen liittyvän ohjeistuksen tulee olla kattavaa ja tarpeeksi tarkkaa, jotta säännösten soveltamisessa vältytään turhilta tulkinta ongelmilta.
Kuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa hallituksen esityksen luonnokseen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jukka Hakola
veroasiantuntija
******************************************
16.11.2012 Lausunnon täydennys
Kuntaliitto on antanut valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 27.9.2012 lausunnon hallituksen esitykseen 92/2012 liittyen. Kuntaliitto esitti lausunnossaan, että vähäiset työt tulisi jättää urakoiden ilmoittamismenettelyn ulkopuolelle. Ehdotimme, että vähäisen työn rajana
pidettäisiin 50.000 euroa, joka sekin on kunnallisten toimijoiden näkökulmasta matala. Näidenkin hankkeiden osalta tilaajavastuu lain nojalla tarkistetaan toimijat eikä näin pienissä hankkeissa esiinny urakoiden ketjutusta.
Hallituksen esityksessä ei ole otettu asiaan kantaa ja näyttääkin siltä, että asia olisi jäämässä lakia soveltavan viranomaisen tulkinnan varaan. Kyseisen hallituksen esityksen käsittelyn ollessa kesken eri tahot ovat kuitenkin jo alkaneet ennakoida lain voimaantuloa. Teknisen hallinnon koulutuspäivillä 15.11.2012 verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff, jota valiokuntakin on asiassa kuullut, esitelmöi uudesta ilmoitusmenettelystä, joka koskisi myös kuntia. Hän kertoi, että Verohallinnon tulkinta lain soveltamisesta olisi se, että kaikki yli 1000 euron hankkeet tulisi ilmoittaa kuukausittain Verohallinnolle.
Jos ilmoitusmenettelyn raja olisi Verohallinnon esittämän mukainen 1000 euroa, niin esimerkiksi suurissa kaupungeissa sen aiheuttama lisätyö olisi kohtuuttoman suuri ja vaatisi useamman hengen työpanosta.
Esitämmekin, että lakiin tulee kirjata selkeä raja sille milloin urakoiden ilmoittamismenettelyä sovelletaan. Asiaa ei voi jättää pelkästään soveltavan viranomaisen tulkinnan varaan jotta sen aiheuttama työmäärä ei olisi kohtuuton. Aiemman ehdotuksemme mukaisesti esitämme rajaksi 50.000 euroa jota ei käsityksemme mukaan voi pitää kohtuuttoman korkeana eikä se vaaranna lain tarkoitusperien toteutumista.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jukka Hakola
veroasiantuntija