Annukka Mäkinen
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- kansallinen alueiden kehittäminen
- Itämeri-asiat
Valtioneuvoston EU:n rahoituskehyksen 2014-2020 kokonaistasoa käsittelevässä 1. jatkokirjelmässä tarkennetaan Suomen tavoitetta kehyksen tasoksi. Suomi esittää tavoitteeksi n. 1 prosentin tasoa BKTL:sta ja vastaavasti n. 100 mrd. euron menojen vähennystavoitetta komission rahoituskehysesitykseen verrattuna.
Kuntaliitto näkee tärkeänä että EU:n rakennerahastovarojen tulee olla käytettävissä koko Suomessa aluelähtöisten kehittämistavoitteiden tukemiseen. Suomen liittymissopimukseen sisältyvä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus on Suomen keskeisin edunvalvontakysymys tulevaa ohjelmakautta silmällä pitäen. EU:n rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa on kokonaistasoa ja Suomen nettomaksuasemaa tarkasteltaessa myös osana kokonaisuutta huomioitava Suomen rakennerahastovarojen ja maaseudun kehittämispolitiikan varojen ennakoitua suuremmasta pienenemisestä aiheutuvat seurannaisvaikutukset.
Tässä vaiheessa on vaikea arvioida sitä, millaisia vaikutuksia mahdollisella EU:n budjettikehyksen supistumisella on Suomen lopulliseen rakennerahastovarojen määrään. Joka tapauksessa EU:n nettomaksajamaiden, ml. Suomi, esitys EU:n rahoituskehyksen pienentämisestä 100 mrd. eurolla vaikuttaisi toteutuessaan kahden suurimman menokohdan, koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan rahoituksen määrään siitäkin huolimatta, että vähennykset ensi sijassa kohdennettaisiin erityisrahoitusvälineisiin.
Suomen kanta rahoituskehykseen pienentämiseen tulee lisäämään Pohjois- ja Itä-Suomen erityisrahoitusta koskevia neuvottelujen haasteellisuutta. Valtioneuvosto on linjannut tältä osin aiemmin, että harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen tulisi säilyä vähintään nykyisellä tasolla eli 35 eurossa/asukas. Komissio on esittänyt tulevalle kaudelle erityistuen määräksi 20 euroa/asukas. Rahoituskehystä koskevassa U-kirjelmässä (U 40/2011 vp) on linjattu että EU:n rakennerahastovarojen kokonaisrahoituksen tulisi säilyä nykyisellään, sen sijaan myöhemmässä komission asetusesityksiä koskevassa U-kirjelmässä (U 72/2011 vp) on lähtökohdaksi asetettu Suomen saaman suhteellisen rahoitusosuuden säilyminen. Tässä vaiheessa ei pysty vielä arvioimaan rahoituskehyksen tarkistamisen vaikutuksia tämän tavoitteen saavuttamiseen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Annukka Mäkinen
erityisasiantuntija
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.