Selvitys elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristöministeriön toimialan sekä maa- ja metsätalousministeriön vesivaratehtävien järjestämisvaihtoehdoista
Ympäristöministeriö asetti 9.6.2011 hankkeen, jossa selvitettiin, miten elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten ympäristöministeriön toimialan sekä maa- ja metsätalousministeriön vesivaratehtävien nykyisiä tehtäviä voidaan priorisoida ja toimintaa järjestää, jotta varmistetaan ydintehtävien hoito ja selviydytään uusista tehtävistä voimavarojen vähentyessä.
Ympäristöministeriö pyytää kommentteja hankkeen loppuraporttiluonnoksesta. Kommentteja toivotaan erityisesti tehtävien priorisoinnista, raportissa esitetyistä toimenpide-esityksistä ja jatkohankkeista.
Lausunto
Suomen Kuntaliitto pitää perusteltuna ja tarpeellisena selvittää ELY -keskusten tehtävien priorisointi- ja järjestämisvaihtoehtoja. Aivan vastaava tarve on myös kuntien osalta, koska ei myöskään kuntien vastaavien toimialojen resurssien voida olettaa lisääntyvän, pikemminkin päinvastoin. Tätä kehitystä ei liiton mielestä voi pitää kaikilta osin perusteltuna, koska esimerkiksi lupa- ja valvontaviranomaispalvelut niin kunnissa kuin valtiollakin pitää pystyä hoitamaan kohtuullisessa ajassa eri puolille maatamme, jotta toiminnanharjoittajien tasapuolinen kohtelu toteutuisi edes tyydyttävästi.
Kuntaliitto katsoo, että esimerkiksi ympäristönsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä esille tuodut ja jo toteutetut lupamenettelyjen keventämishankkeet siirtävät tehtävien painopistettä entistä enemmän jälkivalvontaan, jonka resurssit eivät nykyiselläkään ole riittäviä niin valtiolla kuin kunnillakaan.
Priorisoinnin osalta selvityksessä on todettu, että vaikuttavuuteen perustuva ympäristötehtävien läpikäynti ja karsinta säädöksissä olisi priorisoinnin osalta keskeinen ja kiireellinen tehtävä. Esitettyjä priorisointiperusteita voidaan pitää perusteltuina, mikäli samoilla perusteilla kevennetään ympäristötehtäviä myös kuntien osalta. ELY -keskusten toiminnan priorisoinnin seurauksena ei saa olla tehtävien lisääntyminen kunnilla.
Ympäristönsuojelun tulosalueen osalta esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat pääosin perusteltuja ja tarpeellisia. Kehittämisehdotuksissa ei kuitenkaan ole tuotu esille, mitä ehdotetut toimenpiteet vaikuttaisivat kuntien viranomaistoimintaan.
Alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksen tulosalueen osalta Kuntaliitto pitää ehdotettuja toimenpide-ehdotuksia oikean suuntaisina. Kuntaliitto katsoo, että maankäyttö- ja rakennus-lain toimivuuden arvioinnin yhteydessä tulee viranomaisneuvottelujen toimivuutta ja tuloksellisuutta arvioida kriittisesti. Viranomaisneuvotteluja pidetään monilla alueilla useammin kuin lainsäädäntö itse asiassa edellyttää. Tähän on johtanut paikoin ELY -keskusten itse laatimat ohjeet ja pitkälle viedyt tulkinnat. Kaavoista käytävistä viranomaisneuvotteluista varsinkin ns. kaavoitukseltaan kehittyneiden kuntien osalta voitaisiin mahdollisesti luopua kokonaan.
Kehittämiskeskusteluja voidaan Kuntaliitonkin mielestä harventaa, tilannekohtaisia kehittämiskeskusteluita ei pidä kuitenkaan ottaa käyttöön.
Luonnonsuojelun tulosalueen osalta esitettyjä toimenpiteitä voidaan pääosin pitää perusteltuina ja oikeansuuntaisina. Koska kuntien tehtävänä on luonnonsuojelun edistäminen eikä kunnilta voida edellyttää luonnonsuojelun erityisasiantuntemista, pitää Kuntaliitto erittäin tarpeellisena luonnonsuojelun asiantuntemusavun saamista ELY -keskuksilta.
Vesivarojen käytön ja hoidon tulosalueen osalta on nostettu esille hankintojen kehittäminen. Kuntaliiton mielestä olisi perusteltua kehittää myös hankintayhteistyötä kuntien kanssa, kuten nyt tehdään Liikenneviraston vetämänä.
Valtionhallinnon tietopalvelujen kehittämistä Kuntaliitto pitää perusteltuna. Kuntien näkökulmasta tietopalvelujen kehittämisen peruslähtökohtana tulee olla, että sillä ei tarkoiteta kunnille uusia tehtäviä tiedon toimittamiseksi ko. palvelujen raaka-aineeksi. Tiedonsaanti valtionhallinnon palveluihin tulee perustua toimintatapaan, jossa valtionhallinnon tietopalvelu noutaa tarvitsemansa tiedot kunnan tarjoamasta yleisestä tietopalvelurajapinnasta, vrt. KRYSP- hanke. Vastaavasti valtionhallinnon tietopalvelun tulee tarjota tietopalvelurajapinnat kuntien tietojärjestelmien käyttöön. Tämän periaatteen toteuttaminen on keskeinen tekijä, jolla saadaan aikaan tehokkuutta ja laatua julkishallinnon palveluihin.
Toimintatapojen ja prosessien kehittämisen osalta huolestuttavana on pidettävä nykyistä keventämiskehitystä, joka on johtanut mm. lausuntojen antamisen ja valvontakäyntien vähenemiseen. Tämä kehitys heikentää myös kuntien lupa- ja valvontaviranomaisen toimintamahdollisuuksia ottaa esimerkiksi pohjavesialueet riittävästi huomioon toimintojen lupamenettelyissä.
Edellä esitetty ilmenee mm. Uudenmaan ELY -keskuksen alueensa kunnille 21.2.2012 lähettämässä kirjeessään ELY -keskuksen ja kuntien välisestä yhteistyöstä vesilain mukaisissa valvonta-asioissa (kirje liitteenä).
Kuntaliitto pitää lakiin perustumattoman kirjeessä esitettyä tapaa sopia toimivallasta lakisääteisissä tehtävissä samoin kuin sitä, että ELY -keskus toteaa antavansa tehtävät kunnille. Hallintomme perustuu toimivallan jäykkyyden periaatteeseen. Valvonta on toki päällekkäistä ja sen painopisteistä voidaan sopia, mutta säädetystä toimivaltajaosta erikseen nimetyissä asioissa ei voi poiketa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja,
yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö-yksikkö
Vesa Valpasvuo
ympäristöasiantuntija