Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishanke

Kuntaliiton lausunto opetus- ja kulttuuriminisiteriölle 28.2.2011,  Dnro  4/90/2011, Maarit Kallio-Savela 



Kuntaliitto pitää hyvänä, että ammatillista tutkintojärjestelmää on tarkasteltu kokonaisuutena ja loppuraporttiin sisältyvät esitykset ovat luonteeltaan ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisperiaatteita. Tehtyjä esityksiä Kuntaliitto pitää oikean suuntaisina ja niiden pohjalta on hyvä yhteistyössä jatkaa ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä. 

Ammatillista tutkintojärjestelmää tulee kehittää elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Lisäksi ammatillisen tutkintojärjestelmän tulee tukea työurien pidentämistä ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä työn ja opiskelun joustavaa vuorottelua.

Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka. Kuntaliitto katsoo, että ammatillisen tutkintojärjestelmän tulee tukea tätä tavoitetta nykyistä paremmin. Koulutuksen tulee muodostaa opetussuunnitelmallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle jatkuen aina korkea-asteelle saakka.

Jatkumo

Kuntaliitto katsoo, että ammatilliset perustutkinnot tulee asemoida siten, että ne muodostavat opetussuunnitelmallisen jatkumon perusopetukselle. Perusopetuksen päättäneellä 16-vuotiaalla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet jatkaa opintojaan suoraan ammatilliseen perustutkintoon sekä selviytyä niistä suunnitellussa ajassa.

Laajuus

Ammatillisten perustutkintojen laajuus tulee mitoittaa siten, että perusopetuksen päättänyt nuori voi suorittaa ne kolmessa vuodessa (120 ov). Ammattitaidon syventäminen ja laajentaminen tulee toteutua perustutkinnon suorittamisen jälkeen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti aikuiskoulutuksena, pääsääntöisesti lisä- ja täydennyskoulutuksen avulla.

Klusteriajattelu

Kuntaliitto pitää kannatettavana ehdotusta, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää mahdollisuudet ja tarpeet kehittää nykyistä koulutus- ja opintoalaluokittelua klusteriajattelun suuntaan kaikilla koulutusasteilla.  

Lisäksi Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot ovat ensisijaisesti laajoja ammattialakohtaisia tai useamman ammattialan kattavia kokonaisuuksia.

Kolme tutkintotyyppiä

Kuntaliiton näkemyksen mukaan tutkintorakenteeseen tulee jatkossakin kuulua kolme tutkintotyyppiä, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Tutkintorakenteen tulee esityksen mukaisesti tukea sekä ammattialalla tapahtuvia osaamisvaatimusten muutoksia että yksilön urakehitystä.  

Ohjausryhmän ehdotuksen mukaisesti eri tutkintotyyppien tutkinnoille tulee määritellä tarkemmat kriteerit, joiden pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa tutkintotyyppien määrittelyä säädöksissä ja tutkintojen sijoittumista tutkintotyyppeihin.

Kriteerit tulee määritellä siten, että ammatillisissa perustutkinnoissa hankitaan ja osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot sekä jatko-opintokelpoisuus. Ammatillisten perustutkintojen tulee sijoittua siten, että perusopetuksen päättäneillä nuorilla on tosiasialliset mahdollisuudet suorittaa ammatillinen perustutkinto.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat pääsääntöisesti osaamisen syventämistä ja erikoistumista. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa alan vaativimpien työtehtävien hallinta.  Erikoisammattitutkinnot antavat osaamista toimia työnjohtotasoisissa tehtävissä. 

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tunnettuutta ja asemaa vahvistetaan siten, että niillä on selkeä arvostettu asema ammattitaitovaatimuksia ja pätevyyksiä määriteltäessä.

Tutkintojen muodostuminen

Kuntaliitto katsoo, että ohjausryhmän esityksen mukaisesti, tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot ovat ensisijaisesti laajoja ammattialakohtaisia tai useamman ammattialan kattavia kokonaisuuksia. Yksittäisiä tutkintoja ja/tai koulutusohjelmia/osaamisaloja tulee yhdistää laajemmiksi tutkinnon osien tarjonnan kokonaisuudeksi. Opiskelija kokoaa näistä tutkinnon osista omia ja työelämän tarpeita vastaavan yksilöllisen tutkinnon.  

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot muodostuvat myös laajoista kokonaisuuksista, joita suoritetaan näyttötutkintoina. Opiskelija voi koota tarpeitaan vastaavan tutkinnon erilaisista tutkinnon osista tai suorittaa pelkkiä tutkinnon osia erikseen. Näin voidaan vähentää tarvetta suorittaa uusia kokonaisia tutkintoja. Osaamistarpeita vastaavien tutkinnon osien suorittaminen tukee myös tavoitetta työurien pidentämiseen.

Kuntaliitto pitää hyvänä ehdotusta, että tutkintojen perusteissa määritelläänmuodostumissäännöt niin, että joustavat valinnat eri alojen, tutkintotyyppien välillä ovat mahdollisia kaikkien tutkintotyyppien tutkinnoissa ja tutkinnoista, ellei ammattialan lainsäädännöstä muuta johdu.

Muodostumissääntöjä määriteltäessä tulee ammatillisen perustutkinnon laajuus rajata enintään 120 ov laajuiseksi. Osaamisen syventäminen ja laajentaminen tapahtuu tämän jälkeen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti aikuiskoulutuksena. Näin voidaan työuria pidentää ja nopeuttaa nuorten siirtymistä työelämään.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että eri alojen ja tutkintojen yhteisille osaamisalueille kuten esimiestyö, asiakaspalvelu, yrittäjäosaaminen, tuotekehitysosaaminen, projektiosaaminen jne. kehitetään yhteisiä tutkinnonosia. Yhteiset tutkinnonosat voidaan tällöin kytkeä tutkinnon osan substanssiosaamiseen ala- tai tutkintokohtaisesti.

Osaamisen rekisteri

Kuntaliitto pitää erinomaisena, että todennetun osaamisen rekisteri on osa suunniteltua oppijan verkkopalvelukokonaisuutta, jonka tavoitteena on koota yhteen yksilön koko osaamishistoria mukaan lukien henkilön suorittamat tutkinnot ja muu koulutus sekä muutoin hankkima todennettu osaaminen.

Osaamista tulee kuvata henkilökohtaisessa portfoliossa, johon koulutuksen järjestäjä antaa todistuksen eri tavoin hankitusta osaamisesta. Portfoliota täydennetään koko eliniän ajan ja siihen sisältyy myös työssä ja harrastuksissa opitun tunnustaminen ja tunnistaminen.

Eri tavoin saatu osaaminen työelämässä, tietoverkoissa ja ulkomailla suoritetuista opinnoista tulee tunnistaa ja tunnustaa nykyistä paremmin. 

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää tarkastellaan ja kehitetään kokonaisuutena. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa seuraavalla hallituskaudella valtionosuusuudistuksen yhteydessä.  Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisvastuu tulee siirtää kunnille. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä ohjausryhmän näkemystä siitä, että rahoitukseen liittyvät säädökset muutetaan samanaikaisesti tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyvien säädösten kanssa huomioon ottaen valtionosuusuudistustyö. Säädösmuutoksissa tulee ottaa huomioon yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen sekä koulutuksen ja työelämän vuorottelun vaikutukset. 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää tulee kehittää seuraavien periaatteiden mukaisesti:

1. Kunnat vastaavat lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta. 

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada muuta kuin perusopetusta. Toisen asteen koulutuksen järjestämistä ei ole säädetty minkään tahon nimenomaiseksi velvollisuudeksi vaan se on luvanvaraista. Kaikilla kunnilla on kuitenkin lakisääteinen rahoitusvastuu. Yleisenä koulutuspoliittisena tavoitteena kuitenkin on, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori suorittaa toisella asteella tutkinnon. Kuntarakenteen vahvistuessa kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta olisi selkeintä antaa kuntien tehtäväksi.

2. Koulutuksen rahoitus muutetaan kustannustehokkaammaksi ja ohjattavammaksi

Nykyinen ylläpitäjämalliin perustuva rahoitusjärjestelmä ei tue julkisten varojen tehokasta ja taloudellista käyttöä eikä kuntien mahdollisuutta talouden kokonaisvaltaiseen hallintaan, kun toiminta ja talous ovat eri toimijoiden käsissä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen nykymuotoisesta ylläpitäjämallista tulee luopua ja sen tilalle luoda uusi järjestelmä, joka lisää kuntien ohjausvaltaa ja kannustaa tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen.

Kuntien vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen järjestäjien toimintaan lisätään silloin, kun kunta yksin ei toimi koulutuksen järjestäjänä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykymuotoisesta ylläpitäjämallista luovutaan.

Kunnat ja valtio rahoittavat jatkossakin nuorten ammatillisen peruskoulutuksen. Valtio vastaa aikuisten julkisrahoitteisesta koulutuksesta.

SUOMEN KUNTALIITTO 



Kari Nenonen

varatoimitusjohtaja

Anneli Kangasvieri

johtaja, opetus ja kulttuuri​