Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan kehittämishankkeen loppuraportti

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausunnon ohjausryhmän loppuraportin esityksistä työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan kehittämiseksi. Lausumme asiasta seuraavaa.

Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan aseman ja roolin vahvistaminen

Loppuraportissa esitetään, että toiminnalle asetetaan valtakunnalliset strategiset päämäärät ja painopisteet koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa kehittämissuunnitelmakaudeksi ja kehittämissuunnitelman linjausten perusteella ministeriö asettaisi tarkemmat tavoitteet, joita tarkistettaisiin tarvittaessa säännöllisesti, jos toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sitä edellyttäisivät. Koulutuksen järjestäjä asettaisi toimintaa koskevat koulutuksen järjestäjäkohtaiset tavoitteet valtakunnallisten painopisteiden tavoitteiden mukaisesti ja huolehtisi siitä, että työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta kytkeytyy koulutuksen järjestäjän järjestämän ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuuteen.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat pitävät tärkeänä, että alueiden ja kuntien strategiat ohjaavat koulutuksen järjestäjien toteuttamaa työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Kehittämis- ja palvelutoiminnan tulee olla joustavaa, asiakas- ja työelämälähtöistä, jolla pystytään alueellisesti vastaamaan työelämän tarpeisiin ja nopeasti muuttuviin rakennemuutoksiin.

Aikuiskoulutuslain 1 §:n 6 momentin täsmentäminen

Työryhmän raportissa todetaan, että työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan määritelmä on yhä ajankohtainen. Määritelmää lainsäädännössä haluttaisiin täsmentää, jotta se osaltaan korostaisi työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan merkitystä ja painoarvoa ammatillisessa koulutuksessa yleisesti ja etenkin koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan määritelmästä tulee korostua työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan keskeiset ominaispiirteet, erityisesti asiakas- ja työelämälähtöisyys.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat katsovat, että nykyinen lainsäädäntö on riittävä. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan sisältöä ei olla muuttamassa, eikä sen toiminnan vahvistamiseen olla osoittamassa lisärahoitusta lähivuosina.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä osana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa

Ohjausryhmän raportissa esitetään kolme vaihtoehtoa ohjauksen toteuttamiseksi: tehtävän määrittely lainsäädännössä, pysyvä järjestämislupa ja määräaikainen järjestämislupa.

Ohjauksen kehittämiseksi ohjausryhmä on esittänyt, että työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä säilyisi osana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa ja laadunvarmistamiseksi tehtävä myönnettäisiin jatkossa viiden vuoden määräajaksi.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat eivät kannata ehdotettua kehittä-misvaihtoehtoa. Kuten raportissakin todetaan, toiminta edellyttää koulutuksen järjestäjältä pitkäjänteistä sitoutumista ja toiminnan kytkemistä osaksi koulutuksen järjestäjän strategioita. Määräajaksi annettava lupa ei tue toimintaan sitoutumista pitkäjänteisesti.

Lupamenettely on koulutuksen järjestäjän kannalta epätarkoituksenmukainen myös siksi, että määräajaksi annettu lupa ei takaa sitä, että koulutuksen järjestäjä saisi valtionavustuksen toiminnan järjestämistä varten. Maksullisten ja työläiden järjestämislupien hakeminen ei ole perusteltua.

Jotta toiminta voitaisiin järjestää joustavasti sen tarkoitusta vastaavalla tavalla, on sen järjestämisen mahdollisuus oltava koulutuksen järjestäjälle mahdollista pysyvästi.

Yksi vaihtoehto on säätää ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin, että ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan saaneilla on mahdollisuus työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan järjestämiseen. Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien näkemyksien mukaan tämä vaihtoehto olisi paras. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on osa ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintaa ja tehtävää, ja kaikille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille tulee osoittaa mahdollisuus hakea kehittämis- ja hankerahoitusta. Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien näkemyksien mukaan työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalle asetettavat tavoitteet ja tehtävän luonne työmarkkinoilla eivät estä sitä, että toiminta olisi lailla määrätty ammatillisen lisäkoulutuksen tehtäväksi.

Ohjausryhmän raportin mukaan jos työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä ei enää määrättäisi järjestämisluvassa, kunta tai kuntayhtymä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjänä joutuisi yhtiöittämään työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa koskevan toimintansa. Raportissa ei kuitenkaan selvitetä, miksi ongelma ko. laissa koskisi vain työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnasta säätämistä. Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien näkemyksien mukaan ei esitetyn mukaista vaikutusta kilpailuneutraliteetin näkökulmasta ole. Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat edellyttävät, että tämä asia selvitetään ennen kuin ratkaisuja asiassa tehdään.

Toiseksi parhaana vaihtoehtona Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat esittävät pysyvän järjestämisluvan myöntämistä.

Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sellaisia toimia, jotka lisäävät byrokratiaa ja kustannuksia, ei tule lisätä. Erillinen järjestämislupamenettely on hallinnollista työtä lisäävää ja aiheuttaa kustannuksia. Hallinnollisia käytänteitä tulee yksinkertaistaa ja joustavoittaa. Tavoitteiden toteuttaminen ja toiminnan kehittäminen korostuu kuntien omistajaohjauksessa ja -vastuussa.

Ohjausryhmän näkemystä siitä, ettei laadullista arviointia voitaisi toteuttaa ilman erillistä järjestämislupakäytäntöä, Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat eivät pidä perusteltuna.  Koska kehittämis- ja palvelutehtävä sisältää erillisen hankerahoituksen hakumenettelyn, voidaan varmistaa, että koulutuksen järjestäjät kehittävät toimintaansa.

Laadun varmistaminen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävässä

Raportissa esitettyä arviointimenettelyä Kuntaliitto ja KT Kunta-työnantajat pitävät raskaana ja resursseja lisäävänä ottaen huomioon kehittämis- ja palvelutoimintaan kohdennetun määrärahan pienuuden.  Arviointi on Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien näkemyksien mukaan hyvän toiminnan kehittämisen edellytys. Koulutuksen järjestäjien laatujärjestelmät ja itsearviointi ovat organisaation johtamisen välineitä, johon kansallisen tason ohjein ja suosituksin ei tule puuttua.

Toiminnan laadulle tulee määriteltyä laatu- ja muut kriteerit valtionavustuksen hakemisen yhteydessä. Hakemuksissaan koulutuksen järjestäjät voivat osoittaa vaadittavat laatuseikat. Tämän lisäksi tapahtuvalle laadun määrittelemiselle ei ole tarvetta.

Ohjausryhmän asettaminen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan valtakunnallisen koordinoinnin edistämiseksi ja kehittämistyön tukemiseksi

Raportin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö asettaisi ohjausryhmän, jonka tehtävänä olisi muun muassa seurata työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan toimivuutta valtakunnallisesti ja alueellisesti, arvioida työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan tavoitteiden kehittämistarpeita, linjata työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan kehittämishankkeiden painopisteitä sekä tehdä työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa koskevia kehittämisehdotuksia opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat kannattavat keskeisistä yhteistyötahoista muodostettavan ohjausryhmän asettamista ja katsovat, että ohjausryhmään tulisi nimetä edustaja myös Kuntaliitosta. Ammatillinen koulutus on merkittävä osa kuntien koulutus-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa.

Rahoituksen kohdentaminen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan hoitamiseksi

Ohjausryhmä on esittänyt, että koulutuksen järjestäjälle voitaisiin edelleen myöntää kehittämisavustusta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen. Hankeavustuksia suunnattaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien strategisten painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Hankkeet voisivat olla sekä lyhyt- että pitkäkestoisia, kestoltaan enimmillään kolme vuotta. Valtionavustuksina rahoitettavat hankkeet voisivat olla joko valtakunnallisia tai alueellisia hankkeita

Alueellisiin hankkeisiin rahoitus myönnettäisiin raportin mukaan pääasiassa vuo-sittain. Alueellisilla hankkeilla pyrittäisiin kehittämään nopeasti nousevia työelämän osaamisen kehittämistarpeita.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat katsovat, että hankerahoituksen myöntämisessä kriteereiden tulee olla selkeitä ja avoimia. Avustusten hakumenettelyt ja myöntämiskäytänteet tulee olla mahdollisimman joustavia.

Alueellisten hankkeiden rahoitus tulee turvata myös pitkäkestoisissa hankkeissa. Hankekohtaisesti koulutuksen järjestäjälle myönnettävän määrärahan tulee kattaa kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Hankkeiden myöntämiseen, hallinnointiin ja määrärahoihin liittyvää

Loppuraportissa on esitetty, että valtakunnallisten hankkeiden hallinnoinnista vas-taisi opetushallinto ja alueellisten hankkeiden hallinnoinnista rajattu määrä ELY-keskuksia, esityksen mukaan viisi ELY-keskusta. Aluehallintovirasto toimisi kehit-tämishankkeiden käsittelyssä yhteistyössä opetushallinnon ja muiden ELY-keskusten kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelisi vuosittain osana ELY-keskusten toiminnallista ohjausprosessia alueellisten hankkeiden painopisteet, käsittelyaikataulut sekä seurannan ja siihen liittyvän raportoinnin. Menettely takaisi, että sekä valtakunnallisia että alueellisia kehittämishankkeita koskevat toimintatavat ja aikataulut olisivat yhdenmukaiset.

Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan tukemiseksi on valtion talousarviossa varattu valtionavustusmäärärahoja 6,5 milj. euroa.  Raportin mukaan ohjausryhmä pitää tärkeänä, että työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan tukemiseksi tarkoitettuja valtionavustusmäärärahoja pitkällä aikavälillä nostettaisiin kymmeneen miljoonaan euroon.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan tulee harkita, onko työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan toteuttamisen ja vaikuttavuuden kannalta tarkoituksenmukaista tehdä esitetyn mukaista määrärahan jakoa opetushallinnon ja ELY-keskusten kesken ja edelleen ELY-keskusten sisällä. Ottaen huomioon käytettävissä olevat määrärahat, hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset kertaantuvat, jako aiheuttaa päällekkäisiä toimintoja ja vähentää ennestään niukkoja resursseja.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta tehtäviin leikkauksiin/säästöihin. Samanaikaisesti leikkausten kanssa selvitetään uudistettavaa kehittämis- ja palvelutoimintaa, johon kohdennetaan niukat määrärahat.

SUOMEN KUNTALIITTO   

Anneli Kangasvieri  

johtaja, opetus ja kulttuuri 



KT KUNTATYÖNANTAJAT

Jorma Palola

neuvottelupäällikkö