Yleistä
Kotoutumislaissa - laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/2010) säädetään, että kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta.
Yleisenä toteamuksena Kuntaliitto toteaa, että sekä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen perusteet että Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen perusteet antavat hyvät lähtökohdat suunnitella ja järjestää kyseistä koulutusta.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota Opetushallituksen laissa säädettyyn toimivallan ulottuvuuteen.
Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 20 §:n 1 momentissa säädetään kotoutumiskoulutuksen sisällöstä. Opetushallituksen toimivallasta määrätä opetussuunnitelman perusteista säädetään mainitun lain 20 §:n 2 momentissa seuraavasti: ”Suomen tai ruotsin kielen opetusta annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja Luku- ja kirjoitustaidon opetusta annetaan Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.”
Kuntaliiton näkemyksen mukaan selvää on, että Opetushallituksen toimivalta kattaa suomen tai ruotsin kielen opetuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon opetuksen. Luonnoksen mukaiset opetussuunnitelman perusteet ovat edellä mainittua rajausta laajemmat.
Epäselväksi jää, mihin perustuu toimivalta määrätä esimerkiksi koulutuksen laajuudesta ja rakenteesta, oppimisympäristöstä ja työtavoista sekä opiskelijan tukemisesta ja ohjauksesta. Opetussuunnitelman perusteissa tulisi selkeästi ilmetä, mihin säännökseen yksittäiset määräykset perustuvat.
Esimerkiksi:
AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2011
s. 6
Koulutuksen laajuus ja rakenne
Kotoutumiskoulutuksen laajuus ja sisältö vaihtelevat lähtötason arvioinnissa selvitettyjen opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Koulutukseen osallistuvan aikuisen maahanmuuttajan opintopolku voi laajuudeltaan olla enintään 60 opintoviikkoa. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan noin 35 tunnin työpanosta.
s. 12
Opiskelijan tukeminen ja ohjaus
Mikäli opiskelun alussa tai aikana havaitaan joitakin opiskelijoiden fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyvä seikkoja, jotka tulisivat vaikeuttamaan opinnoissa etenemistä, on tilanne selvitettävä mahdollisimman pian ja pyrittävä löytämään keinoja opiskelijan tukemiseen. Koulutuksen järjestäjä etsii ratkaisuja tukitoimiin aina opiskelijan tilanteesta riippuen. Tarvittaessa konsultoidaan ja tehdään yhteistyötä paikallisten tai alueellisten eri alan asiantuntijoiden kanssa opiskelijan opiskeluvaikeuksien ratkaisemiseksi.
AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
s. 3
Koulutuksen laajuus ja rakenne.
Koulutuksen kesto on 160–200 päivää, opiskelijan tarpeen mukaan. Laajuus on 32–40 opintoviikkoa eli 1120–1400 oppituntia. Koulutuksen jälkeen opiskelija voi siirtyä esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen, työelämään taikka työ- ja elinkeinohallinnon tai kolmannen sektorin tarjoamaan toimintaan.
s. 5
Yhteistyö muiden tahojen kanssa
Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen on välttämätöntä opiskelijan kokonaisvaltaisen tuen turvaamiseksi. Yhteistyöhön osallistuvat oppilaitoksen edustajien ja opiskelijan lisäksi työ- ja elinkeinohallinto, eri viranomaiset ja muut tahot opiskelijan tarpeiden ja taustan mukaan.
s. 7
Oppimisympäristö
Opetustilat varustetaan riittävän ajanmukaisella opetustekniikalla sekä muilla oppimiselle tarpeellisilla apuvälineillä. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Opetustekniikan avulla monipuolistetaan työtapoja ja otetaan opiskelija osaksi tietoyhteiskuntaa, jonka ulkopuolelle hän muutoin saattaa jäädä.
s. 9
Opiskelijan tuki ja ohjaaminen
Oppimisen tuki ja ohjaus perustuvat opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin, ja sisällöt vaihtelevat niiden mukaan. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on ottaa opetusryhmien muodostamisessa huomioon jokaisen opiskelijan oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Opetusryhmää tuetaan toimimaan hyvänä ja vuorovaikutuksellisena oppimisympäristönä. Opiskelijoita ohjataan myös tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehittymistarpeensa.
Lausuntopyyntöä koskevissa asiakirjoissa ei ole esitetty valmisteltujen perusteiden vaikutusten arviointia. Niiden tekeminen olisi ehdottoman tärkeää, jotta muodostuisi käsitys siitä, edellyttääkö uusien perusteiden mukaisen koulutuksen järjestäminen lisäresursseja. Nykyiset kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet ovat suosituksia, ja uudet perusteet ovat koulutuksen järjestäjiä velvoittavat. Kustannusvaikutusten arvioinnilla on merkitystä myös siinä, että sen perusteella voidaan arvioida, kuinka suurelle joukolle kyseistä koulutusta voidaan valtion määrärahalla järjestää. Jos uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen järjestäminen tulee nykyistä kalliimmaksi, valtiorahoitteista kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää aikaisempaa pienemmälle joukolle, mikä aiheuttaa painetta kuntarahoitteiseen ammatilliseen koulutukseen.
Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen
Kuntaliiton mukaan työ- ja elinkeinohallinnon rooli aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa on keskeinen. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen on selkeästi oltava TE-toimistojen vastuulla, jotta kotouttamisen työelämälähtöisyys voidaan varmistaa.
Maahanmuuton kasvaessa on työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja voitava ohjata maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kaikille maahanmuuttajille on turvattava pääsy työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin. Aikuisten maahanmuuttajien ensisijainen alkukartoituksen tekijä on TE-toimisto. Tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan mahdollisimman pikainen työllistyminen.
Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen varattujen resurssien riittämättömyyden vuoksi maahanmuuttajia on ohjattu kotoutumiskoulutukseen rinnastettavaan omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoinen opiskelu on koulutusta, johon maahanmuuttaja itse hakeutuu työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen sijasta esimerkiksi kansalaisopistoon, ammatilliseen peruskoulutukseen tai lukioon. Omaehtoiseen opiskeluun tulee sisältyä suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja sen tulee vahvistaa maahanmuuttajan työllistymisen edellytyksiä. Maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu kasvattaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkatarvetta. Kunnat rahoittavat ammatillisesta peruskoulutuksesta lähes 60 %. Omaehtoisen opiskelun tulee olla kokonaan valtion rahoittamaa ja järjestämislupien ulkopuolella olevaa koulutusta. Erityisen tärkeää on varata ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäluvan mukaiset paikat ilman toisen asteen tutkintoa oleville nuorille.
Kuntaliitto huomauttaa että kotoutumiskoulutus tulee järjestää työvoimapoliittisena koulutuksena ja tällöin noudatetaan lausunnolla olevia opetussuunnitelmien perusteita. Tämän toteutumiseksi työvoimahallinnon järjestämälle työvoimapoliittiselle koulutukselle tulee varata riittävä rahoitus.
Silloin kuin maahanmuuttaja osallistuu kotoutumiskoulutukseen rinnastettavaan omaehtoiseen opiskeluun esimerkiksi ammatillisen peruskoulutukseen, noudatetaan kyseessä olevan koulutuksen tutkintojen perusteita sekä muita kyseisen koulutusmuodon säädöksiä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Lieselotte Eskelinen
eityisasiantuntija
yksikön johtajan sijainen
Kurt Torsell
erityisasiantuntija
Tasa-arvon peruskirja tukee kuntia tasa-arvotyössä ja tasa-arvolainsäädännön toteuttamisessa. Kyseessä on vapaaehtoinen sitoumus viedä olemassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset käytäntöön kunnissa ja alueilla. Peruskirja toimii samalla myös tasa-arvotyön kehittämisen välineenä ja keskusteluttajana.