Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausunnon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 - 2019 maahanmuuton ja kotouttamisen näkökulmasta.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että Suomi antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Suomessa valtiolla on päävastuu maahanmuuttopolitiikasta, johon myös kotouttamispolitiikka sisältyy. Myös kunnat ovat tärkeässä asemassa humanitaarisen vastuun kantamisessa. Kuntien keskeinen tehtävä on oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen.
Maahanmuuttajien kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista Suomeen ja edistää hänen osallistumistaan yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa myös tarve kotouttamistoimenpiteisiin kasvaa.
Pitkä taantuma, väestön ikääntymiseen liittyvät kustannuspaineet sekä aikaisempina vuosina kuntatalouteen kohdistetut valtionosuusleikkaukset ja tehtävien lisäykset heikentävät kuntien mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden muuttuviin palvelutarpeisiin. Kuntien ja kuntayhtymien kehitysarvion mukaan kuntatalouden tilannekuva pysyy lähivuodet hyvin kireänä hallituksen käynnistämistä sopeutustoimista huolimatta.
Kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, ennätyksellisen suuri oleskeluluvan saavien turvapaikkahakijoiden määrä ja kotouttamistarpeiden kasvu sekä perus- ja ansioturvaan tehtävät leikkaukset aiheuttavat lähivuosina menopaineita kuntien palveluihin.
Kunnan peruspalvelut ovat pääsääntöisesti samat kantaväestölle ja maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita on tarkasteltava erityisinä palveluina, jotka ovat joko muokattuja tai erillisjärjestelyin toteutettuja peruspalveluita tai ainoastaan maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Erillisjärjestelyt ja vain maahanmuuttajille suunnatut kotoutumista tukevat palvelut vaativat lisäresursointia. Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Kunnat ovat todenneet, että varsinkin maassaolon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja noin 1,5 – 2 –kertaisesti kantaväestöön verrattuna.
Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on noussut huomattavasti verrattuna edellisiin vuosiin. Sisäministeriön tämän hetken arvion mukaan turvapaikanhakijoita odotetaan saapuvan tänä vuonna noin 30 000 - 35 000. Ministeriöiden arvion mukaan näistä henkilöistä oleskeluluvan saanee noin puolet. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan hakemusten käsittelyaika on noin viisi ja puoli kuukautta.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että vuoden 2016 talousarvioesityksessä kotouttamisen määrärahoja koskevien laskelmien pohjana on aikaisemmin tänä syksynä esitetty arvio 8 750 hengen lukumäärästä kotouttamisen piiriin tulevista kiintiöpakolaisista ja oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista. Uusien arvioiden perusteella kotouttamiseen varattavat määrärahat ovat selkeästi liian pienet.
Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat voivat hakea perheenyhdistämistä. Perheenyhdistämisen kautta kuntiin tulevien, kotouttamispalveluja tarvitsevien maahanmuuttajien määrä kasvaa. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tulevien vuosien kotouttamisresursseja arvioitaessa varaudutaan myös perheenyhdistämisiin. Kuntien on myös välttämätöntä saada etukäteen tieto tulevista mahdollisista perheenyhdistämisistä.
Turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä kasvu sekä odotettavissa olevien myönteisten oleskelulupapäätösten kasvavan määrän vuoksi valtion panostusta humanitaarisin perustein tulleiden maahanmuuttajien palveluihin tarvitaan nykyistä enemmän.
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti maassaolon alkuvuosina on kotouttamistoimien riittävyydellä suuri merkitys maahanmuuttajan työllistymiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan.
Työpoliittinen kotoutumiskoulutus on aikuisten maahanmuuttajien tärkein kotouttamisen väline. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajille kielikoulutusta, tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä tukea maahanmuuttajan työllistymistä.
Riittämättömien resurssien vuoksi työpoliittiseen kotoutumiskoulutukseen on usean kuukauden jonot erityisesti pääkaupunkiseudulla ja joissakin muissa kasvukeskuksissa. Kuntaliitto korostaa, että kotoutumiskoulutuksen resursseja tulee lisätä, jotta koulutusta voidaan järjestää tarvetta vastaavasti koko valtakunnan alueella.
Työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen vähäisyyden vuoksi maahanmuuttajia on ohjattu omaehtoisen koulutuksen piiriin. Tästä aiheutuu kunnille kustannuksia. Kuntaliitto katsoo, että omaehtoista koulutusta voidaan käyttää työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen rinnasteisena koulutuksena vain erityisistä syistä. Omaehtoinen koulutus ei yleensä sisällä työllistäviä elementtejä, joten se ei voi korvata työpoliittista kotoutumiskoulutusta. Maahanmuuttajaa ei pidä ohjata omaehtoiseen koulutukseen vain sillä perusteella, että työ- ja elinkeinohallinnon määrärahat työpoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ovat riittämättömät.
Kotoutumiskoulutuksen määrärahoja arvioitaessa on otettava huomioon arviot oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden määristä. Vaikka vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa on kotoutumiskoulutuksen määrärahaa lisätty, on se riittämätön, kun otetaan huomioon tämänhetkinen arvio oleskeluluvan saavien määrästä.
Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta tekee ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan osoittamisesta sekä kustannusten korvaamisesta.
Kuntien mukaan suurimmat esteet kuntasijoitussopimusten tekoon ELY-keskusten kanssa ovat riittämättömät laskennalliset korvaukset, liian lyhyt korvausaika, kankea korvausjärjestelmä, henkilöresurssien puute kunnissa, kuntien vaikea asuntotilanne, työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen vähäisyys paikkakunnalla sekä voimakas oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden itsenäinen ja omaehtoinen muutto kuntiin. Lisäksi kuntien kiristynyt taloustilanne on vaikuttanut siihen, ettei sopimuksia ole ELY-keskusten kanssa ole voitu tehdä riittävästi.
Kunnat toivovat tuntuvaa korotusta laskennallisiin korvauksiin sekä tukea ELY-keskuksilta, enemmän tietoa kuntiin tulevien kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tilanteesta ja mahdollisista perheenyhdistämisistä, yhdenmukaisia valtakunnallisia korvauskäytäntöjä sekä riittävää työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen määrää.
Valtio maksaa kunnille laskennallisia korvauksia kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Tällä hetkellä valtion maksamat laskennalliset korvaukset kunnille ovat 6 845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja 2 300 euroa vuodessa 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä. Korvauksia maksetaan kunnille kiintiöpakolaisista neljän vuoden ajan ja muiden henkilöiden osalta kolmen vuoden ajan.
Laskennallisten korvausten taso määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1993. Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat vuosina 1993 - 2013 nousseet 74,7 %. Jotta korvaustaso vastaisi vuoden 1993 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua sosiaalitoimessa, tulisi laskennallisten korvausten alle 7-vuotiaiden osalta olla 10 872 euroa vuodessa ja 7 vuotta täyttäneiden osalta 3319 euroa vuodessa. Hintaindeksin mukainen nousu kuvaa ansiotasoindeksin ja inflaation mukaista nousua. Todellisuudessa kuntien kustannukset ovat sosiaali- ja terveystoimessa nousseet tätä enemmän, kun otetaan huomioon palvelujen laadullinen ja määrällinen muutos.
Laskennallisten korvausten lisäksi kunnat saavat valtiolta erityiskustannusten korvausta enintään kymmeneltä vuodelta mm. huomattavista sairaanhoitokustannuksista, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa jo Suomeen saapuessaan, sekä lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä. Myös tulkkauskustannukset korvataan. Korvaukset maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Erityiskustannusten korvaukset ovat kuntien toimintamahdollisuuksien kannalta erittäin tärkeät.
Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 - 2019 todetaan, että kuntatalous pysyy lähivuosina kireänä. Kuntien vaikea taloustilanne heijastuu kaikille palvelusektoreille. Kuntaliitto painottaa, että kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin tulee kohdistaa hallituskauden aikana määrällinen korotus asteittain niin, että korvausten jälkeenjääneisyys korjaantuu.
Lisäpanostukset kotouttamiseen aikaansaavat säästöjä pidemmällä aikavälillä muun muassa työttömyys-, toimeentulotuki- ja asumistukimenoissa. Kotouttamisen hyvä alku ja riittävä resursointi tukevat myös myönteisten asenteiden säilymistä.
Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta todetaan, että turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutetaan edelleen ja että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt sijoitetaan mahdollisimman nopeasti kuntiin. Julkisen talouden suunnitelman mukaan sujuva ja nopea turvapaikkahakemusten käsittely hillitsee pitkällä tähtäimellä turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia, kun odotusaika vastaanottokeskuksissa ei pitkity. Kuntaliitto korostaa, että valtion ja kuntien yhteistyön kehittäminen on välttämätöntä, jotta oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin siirtyminen ja kotouttaminen onnistuvat. Viime vuosina, jolloin turvapaikanhakijoiden määrät ovat olleet olennaisesti nykyistä pienemmät, eivät järjestelmämme ole toimineet odotusten mukaisesti. Kun suuri määrä oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita siirtyy kuntiin, on tärkeää, että kotouttamisjärjestelmä toimii sujuvasti.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia on perustettu syksyn 2015 aikana monia eri puolille Suomea. Oleskeluluvan saamisen jälkeen tavoitteena on mahdollisimman pian muuttaa kuntaan, saada asunto ja päästä kotoutumisen alkuun ja viimein työelämään. Muuttovalmennus on aloitettava vastaanottokeskuksissa heti myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisen jälkeen.
Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita olisi pyrittävä ohjaamaan sellaisille paikkakunnille, joilla on nopea pääsy kotoutumiskoulutukseen, mahdollisuus löytää osaamista vastaavaa työtä sekä saada asunto. Työpoliittinen kotoutumiskoulutus on aikuisten maahanmuuttajien tärkein kotouttamisen väline. Työpoliittista kotoutumiskoulutusta tulee kohdistaa riittävästi sellaisille alueille, joilla on saatavissa oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille soveltuvia asuntoja. Työhallinnon palveluissa on otettava huomioon se, että maahanmuuttajat tarvitsevat paljon henkilökohtaista palvelua. Myös kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistyön roolin vahvistaminen koordinoidulla tavalla on tarpeen.
Alkukartoituksessa on tarkoitus selvittää maahanmuuttajan koulutus ja ammattitaito, kielitaito sekä muut työllistymisen ja kotoutumisen kannalta keskeiset tekijät. TE-toimisto tekee alkukartoituksen työttömänä työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle ja kunta toimeentulotukea saavalle maahanmuuttajalle. Olisi tarpeen selvittää, voisiko TE-toimisto tehdä maahanmuuttajan alkukartoituksen myönteisen päätöksen saaneelle jo vastaanottokeskuksessa ennen kuntaan siirtymistä. Alkukartoitukselle tarvitaan valtakunnallinen ohjeistus ja malli. Tarvitaan myös valtakunnallisesti käytössä oleva rekisteri tehdyistä alkukartoituksista. Tiedon tehdyistä alkukartoituksesta sekä maahanmuuttajan koulutus- ja palvelutarpeista on siirryttävä esim. muuton yhteydessä tai kotouttamista jatkavan viranomaisen vaihtuessa. Kotoutumista edistävät palvelut voidaan suunnitella yksilöllisesti hyvin tehdyn alkukartoituksen jälkeen.
Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun kaupungit sekä Suomen Kuntaliitto ovat tehneet 8.10.2015 aloitteen sisäministerille ja oikeus- ja työministerille turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja kotouttamisen kehittämiseksi. Kaupungit ja Kuntaliitto toteavat, että vastaanottovaihettakin suuremmaksi haasteeksi nousee se, kuinka kykenemme kansallisesti kotouttamaan oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja huolehtimaan siitä, että he saavat tarvitsemansa palvelut. Kotouttaminen on yhteisesti kaikkien kuntien ja valtion vastuulla. Kaupungit ja Kuntaliitto esittävät aloitteessaan, että pikaisesti perustetaan työryhmä etsimään ratkaisuja ja uusia toimintatapoja, jotta turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja erityisesti kotouttaminen kyetään hoitamaan hyvin muuttuneessa toimintaympäristössä. Työryhmään esitetään nimitettäväksi sekä valtionhallinnon että kuntasektorin edustajia.
Tasa-arvon peruskirja tukee kuntia tasa-arvotyössä ja tasa-arvolainsäädännön toteuttamisessa. Kyseessä on vapaaehtoinen sitoumus viedä olemassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset käytäntöön kunnissa ja alueilla. Peruskirja toimii samalla myös tasa-arvotyön kehittämisen välineenä ja keskusteluttajana.