Kuntaliitto esittää lausuntonaan Valtionneuvoston ihmisoikeusselonteosta seuraavaa:
Kunnat vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen merkittävästi käytännön tasolla, koska kunnat ovat keskeinen taho lailla säädettyjen perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Kunnat voivat vaikuttaa ihmis- ja perusoikeuksia koskevan tiedottamisen sisältöön ja saatavuuteen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät saisivat mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ymmärrettävästi tietoa perus- ja ihmisoikeuksistaan. Keskeistä on henkilöiden tietoisuus omista oikeuksistaan ja pääsy avun lähteille ja sen piiriin. Kuntien palvelut tukevat kaikkien väestöryhmien lasten kasvua sekä luovat eri väestöryhmien naisille ja miehille mahdollisuuksia osallistua tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan perusopetuksen jälkeinen koulutus on kaikin käytettävissä olevin keinoin tehtävä yleisesti saavutet tavaksi ja mahdolliseksi kaikille. Suomen perustuslain 16 §:n 2 momentti on sisällöltään lähes sama. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen turvaaminen on julkisen vallan vastuulla. Vireillä olevaa toisen asteen koulutuksen rakenteellista uudistusta tulee arvioida myös nuorten perus ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Kuntien vastuulle kuuluva oppivelvollisuusikäisten perusopetus toteutuu maassamme hyvin lasten oikeuksien kannalta. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua kunnan järjestämään maksuttomaan opetukseen. Opetus maassamme on laadukasta ja osoitus kuntien kyvystä huolehtia ko. oikeuden toteuttamisesta. Lasten mahdollisuuksia siirtyä perusopetukseen tasoitetaan kaikille lapsille kuuluvalla maksuttomalla esiopetuksella, jota oikeutta lähes kaikki lapset maassamme käyttävät.
Kuntien palveluissa otetaan huomioon erityisryhmien, mm. vammaisten tarpeet esimerkiksi lasten päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa. Kunnat edistävät tavoitteellisesti erityisryhmien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta mm. vammaispoliittisilla ohjelmilla. Kunnat ovat laatineet myös vanhuspoliittisia ohjelmia.
Sukupuoleen perustuva ja perheväkivalta ovat vaikeita ongelmia myös Suomessa. Kunnat ovat keskeisiä väkivallan ehkäisyn käytännön toteutuksessa yhteistyössä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kansallisella tasolla olisi varmistettava, että kunnissa on riittävät resurssit ja osaaminen väkivallan ehkäisyyn käytettävään moniammatilliseen työhön ja koulutukseen.
Jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen lapsuuteen. Kunnat vaikuttavat lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön ehkäisyyn lastensuojelutyössä ja ehkäisevällä lastensuojelulla. Kuntaliiton mielestä on välttämätöntä laajentaa ja vahvistaa tukitoimenpiteitä, jotka tukevat lapsia ja lapsiperheitä kuormittavissa tilanteissa ilman yhteyttä lastensuojeluun silloin, kun tilanne ei ole lastensuojelullinen. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan lastensuojelu lain mukaan kaikkea sitä työtä, mitä peruspalveluissa, kuten opetus-, kulttuuri-, liikunta ja nuorisotoimessa tehdään lasten ja perheiden kanssa silloin, kun perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
Valtioneuvoston selonteossa todetaan, että TIS-oikeuksien velvoittavuus on erityisen tärkeää ottaa huomioon tilanteissa, joissa julkisen järjestämisvastuun piirissä olevia palveluita siirretään yksityisten toimijoiden toteutettavaksi. Tämä näkökohta on tärkeä. Kuntien osalta keskeinen sovellettava säännös on sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta annetun lain 4 §:n 3 momentti. Sen mukaan hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Tämä sisältää myös perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen liittyvät toimet. On kuitenkin tarpeen, että vastaisuudessa tunnistetaan perus- ja ihmisoikeuksien merkittävyys myös hankintaprosesseissa.
Demokratian toteutumisen kannalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kaikki väestöryhmät osallistuisivat kunnalliseen toimintaan eri toimielimissä ja päätöksenteon vaiheissa. Kunnat itsehallinnollisina, kansalaisia lähimpänä olevina demokraattisena tasona tarjoavat hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaa elinpiiriä koskevaan päätöksentekoon ja näin ihmisoikeuksien toteutumiseen. Erityis- ja vähemmistöryhmien edustus kunnallisissa luottamuselimissä on kuitenkin edelleen vähäinen. Tilannetta on pyrittävä parantamaan mm. tiedotusta lisäämällä. Maahanmuuttajien osallisuutta on lisätty esimerkiksi perustamalla maahanmuutto- ja moni kulttuurisuustoimikuntia.
Tulevaisuudessa on entistäkin enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden kehittämiseen siten, että ne ovat väestörakenteeltaan tasapainoisia. Osallisuuden lisäämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä toiminta asuinalueella on avainasemassa. Kaupunkien ja kaupunginosien erilaisuus ja vähemmistöryhmien osallisuus tulee nähdä myös kaupunkikulttuurin rikkautena ja asuinalueen vahvuutena.
Kuntaliitto on eri yhteyksissä korostanut myönteisen ja suvaitsevaisen asenneilmapiirin luomista päivähoidossa ja kouluissa sekä erilaisissa kulttuuri- ja liikuntaharrastuksissa. Koulujen oppiaineissa tulee painottaa suvaitsevaisuuskasvatusta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Moniarvoisessa koulussa sekä erilaisissa vapaa-ajan harrastuksissa edistetään suvaitsevaisuutta ja arvostetaan ihmisen erilaisuutta. On havaittu, että esimerkiksi koulutuksellinen eriytyminen alkaa jo varhaisessa lapsuudessa. Tästä syystä osallistuminen mm. kaikille lapsille tarkoitettuun esiopetukseen on katsottu erittäin tärkeäksi.
Tasa-arvolain mukaan viranomaisten velvollisuus on edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Selvittämällä eri väestöryhmien naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien mahdollisesti erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä saadaan lisätietoa muun muassa moniperusteisesta syrjinnästä ja voidaan tehokkaammin vaikuttaa syrjinnän poistamiseen. Kuntaliitto on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyössä laatimaa Eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjan soveltamista. Peruskirjassa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin ja moniperusteiseen syrjintään.
Suvaitsemattomuuden ja syrjinnän eriasteisiin ilmenemismuotoihin on mahdollista vaikuttaa tukemalla maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen osallistumista suomalaiseen yhteis kuntaan. Kunnat voivat kaikilla sektoreilla pitää esillä ja huomioida esimerkiksi maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen asemaa ja pyrkiä toimimaan suunnannäyttäjinä mm. ennakkoluulottomassa rekrytoinnissa. Kunnilla on mahdollisuus osaltaan vahvistaa laaja-alaista demokratiaa vaikuttamalla erilaisten työryhmien kokoonpanoihin.
Kuntaliiton hallinnoimassa Pohjoinen-etelä kehitysyhteistyöohjelmassa sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat läpileikkaavina teemoina. Ohjelma tukee suomalaisten ja afrikkalaisten kuntien välistä yhteistyötä köyhyyden vähentämiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. Osaltaan ohjelma edistää suvaitsevaisuutta suomalaisissa kunnissa.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta on tärkeää. Sitä tulisi tehdä arvioimalla lukujen sijaan ja ohella myös ilmiöitä, esimerkiksi sitä, miten lapset ja nuoret voivat. Esimerkiksi se, että toisessa kunnassa on vähemmän koulupsykologeja kuin toisessa, ei välttämättä kerro totuutta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. On mahdollista, että hyvinvoinnin turvaamiseen on paikalliset olosuhteet huomioiden panostettu jollakin muulla tavalla siten, että psykologien tarve ei ole niin suurta kuin muualla.
Kuntien vastuulla olevin perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteuttamisen jälkikäteisessä valvonnassa ja seurannassa on ongelmana, ettei niissä tule arvioitavaksi, millä tavoin valtion rahoitusvastuu ihmis- ja perusoikeuksien toteuttamisessa tulee hoidetuksi.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteuttamiseksi järjestettävien palvelujen rahoittamiseen. Valtionosuuksia on leikattu, mutta kuntien tehtävät ovat pysyneet samoina ja osin lisääntyneet. Valtionosuusleikkauksia koskevia esityksiä pitäisi ehdottomasti arvioida myös kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Tasa-arvon peruskirja tukee kuntia tasa-arvotyössä ja tasa-arvolainsäädännön toteuttamisessa. Kyseessä on vapaaehtoinen sitoumus viedä olemassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset käytäntöön kunnissa ja alueilla. Peruskirja toimii samalla myös tasa-arvotyön kehittämisen välineenä ja keskusteluttajana.