Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Kuntaliittoa kuultavaksi sekä lisäksi kirjallista asiantuntijalausuntoa koskien sisäministeriön selvitystä HAO 8/2014 vp hätäkeskusuudistuksen toimeenpanosta.
Kuntaliitto toteaa, että vaikka selvityksen mukaan Hätäkeskuslaitoksen toimintakyky on kehittynyt positiivisesti väestön hätäpuheluiden vastausajan osalta (taulukot 2 ja 3), olisi selvityksissä jatkossa syytä tarkastella myös hälytysaikaa. Tällä tarkoitetaan sitä, kuinka kauan menee siihen että hätäpuhelun vastaanottamisen jälkeen hälytetään viranomaisten yksikkö.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan Hätäkeskuslaitoksen määrärahakehyksen osalta tulee huo-lehtia siitä, että hätäkeskusten toimintavarmuus voidaan turvata, lisäämällä kehykseen Hätäkeskuslaitoksen esittämä 5 miljoonaa €. Tällöin voidaan olettaa, että hätäkeskuksen tehtävien osalta ei jatketa osaoptimointia.
Kun kunnallisista hätäkeskuksista luovuttiin ja perustettiin valtiollinen hätäkeskuslaitos, leikattiin kuntien valtionosuuksia 100 %:sti. Viime vuosina tuolloisia kuntien hätäkeskusten tehtäviä on valunut takaisin kuntien hoidettavaksi, mutta valtionosuuksia ei ole palautettu. Tällaisia tehtäviä ovat mm. niin sanotut tukitehtävät, josta syystä kunnalliset toimijat ovat joutuneet perustamaan tilannekeskuksia. Myös tekstiviestihälytysten kustannuksia on yritetty vyöryttää kuntatoimijoille. Osaoptimointi johtaa yhteiskunnan kannalta tehottomaan päällekkäisyyteen.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.