Sisäministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta sisäisen turvallisuuden rahaston kansalliseksi toimeenpano-ohjelmaksi 2014-2020. Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta päästä lausumaan luonnoksesta.
Kuntaliitto pitää tehtyjä esityksiä sinänsä pääosin perusteltuna, mutta katsoo että toimeenpano-ohjelman painotukset olisi voinut valita toisin. Suomessa kuolee onnettomuuksissa vuosittain tuhansia ja loukkaantuu kymmeniätuhansia ihmisiä. Silti ohjelmaluonnoksessa on vain vähän avauksia ihmisten arjen turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin, kuten ennaltaehkäisyyn.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan seuraaviin toimenpiteisiin voitaisiin kohdistaa suunniteltua enemmän rahoitusta.
s. 32 ja 41-42
Ääriliikkeiden tunnistamiseksi korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla, siten poliisin tulee tehdä yhteistyötä kunnan, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Rahoitusta voidaan käyttää radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja exittoimiin, joilla tuetaan henkilöitä poistumaan rikollisuuteen tai terrorismiin liittyvistä ryhmistä.
s. 36
Kuntaliiton näkemyksen mukaan sisäisen turvallisuuden eri toimintojen onnistumisen, yhteensovittamisen ja johtamisen kannalta on erittäin tärkeää, että eri viranomaisilla ja muilla tahoilla on käytettävissä yhteinen tilannekuva- ja johtamisjärjestelmä. Sen kehittämistä tulee tukea siten, että se palvelee riittävästi myös kunnallisia viranomaisia.
s. 40
Ihmiskaupan uhrien tukeminen on tärkeää. Vaikka tekstissä puhutaan hyvin paljon kolmannen sektorin toiminnasta uhrien tunnistamisessa ja matalan kynnyksen palvelujen tarjoamisessa, niin yhteistyö kunnan eri palvelujen kanssa on hyvin tärkeää, koska kunta tuottaa edelleenkin peruspalvelut.
s. 43
Auttavan tukipuhelimen perustaminen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (ns. Istanbulin sopimus) on erittäin kannatettavaa.
s. 46
Yhteiskunnan turvallisuuden säilymiseksi/parantamiseksi viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteisiä toimia lisätään radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin torjumiseksi.
s. 47
On toivottavaa, että kansallinen CBRNE -koulutus ulotetaan valtion operatiivisten toimijoiden lisäksi myös kunnalliselle puolelle.
s. 48-49
VIRVEn kehittäminen hyödyntää kaikkia operatiivisia toimijoita niin valtiolla kuin kunnissakin.
s. 49
CBRNE -valmiuden kehittämiseen osoitetut varat olisi perusteltua suurilta osin kohdentaa pelastuslaitoksille, jotka ovat ensimmäinen operatiivinen toimija ko. tilanteissa.
s. 50-51
Erican kehittäminen hyödyntää kaikkia operatiivisia toimijoita niin valtiolla kuin kunnissakin.
s. 51-52
Älypuhelinsovellusten ja hätäkeskustietojärjestelmän kehittäminen parantaa ihmisten arjen turvallisuutta.
s. 52
Kansallisesti merkittävien riskien arviointi EU:n pelastuspalvelumekanismin perusteella on toistaiseksi jäänyt erilleen käytännön toimenpiteitä tekevien kunnallisten operatiivisten toimijoiden suunnittelusta. Olisi toivottavaa, että tämä mekanismi sidottaisiin omalta osaltaan esim. pelastuslaitosten tekemään riskianalyysityöhön, ja sen suunnitteluun otettaisiin mukaan valtiollisten toimijoiden lisäksi myös kunnallisia toimijoita.
Koko ohjelmakauden aikana edellä lueteltuihin toimenpiteisiin on varattu 8,5 % määrärahasta. Mikäli painotukset säilyvät esitetyn kaltaisina, voidaan todeta että sisäisen turvalli-suuden rahastolla ei haluta parantaa kansalaisten arjen turvallisuutta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ritva Laine
johtaja, alueet ja yhdyskunnat
Jussi Rahikainen
pelastustoimen kehittämispäällikkö
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.