Hallituksen esitys laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä apteekkimaksuista annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa ehdottamistaan muutoksista sairausvakuutuslakiin ja sairausvakuutuslain muuttamisesta annettuun lakiin sekä apteekkimaksuista annettuun lakiin. Muutoksilla on tarkoitus toteuttaa valtiontalouden säästövelvoitteita.
Matkakustannusten osalta valtiontalouden 25 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan omavastuuosuuksien korottamista noin 1.5-kertaisiksi ja vuotuiseen omavastuuosuuteen noin 10 % korotusta. Matkakorvauksia maksetaan eniten pienituloisille kansalaisille, joten korotuksen vaikutus heidän talouteensa olisi huomattava. Vuotuisen omavastuun korotus on kuitenkin maltillisempi ja vaikuttaa muutosta kohtuullistavasti.
Lääkekustannusten 50 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi muutettaisiin potilaille maksettavia lääkekorvauksia, laajennettaisiin viitehintajärjestelmää, otettaisiin käyttöön lääkevalmisteiden myyntiluvan haltijoita ja lääketukkukauppiaita koskeva palautusmaksu vuonna 2016 ja korotettaisiin vuonna 2016 perittäviä apteekkimaksuja.
Vuotuista alkuomavastuuta korotettaisiin aikaisemmin suunnitellusta 45 eurosta 60 euroon ja ylempään erityiskorvauksen oikeuttavien lääkkeiden lääkekohtaista omavastuuta 3 eurosta 5 euroon. Alkuomavastuu ei koskisi alle 18-vuotiaita. Nyt ehdotettujen muutosten arvioidaan nostavan lääkkeiden käyttäjien omavastuita keskimäärin 15 eurolla vuodessa ja nousu kohdistuisi erityisesti pienituloisimpiin. Alkuomavastuun vaikutuksista ei ole aikaisempia kokemuksia. Toimentulotuen tarve saattaa kasvaa.
Kuntaliitto pitää hyvänä, että puolet lääkekustannusten säästöistä kohdistetaan myyntiluvan haltijoihin, lääketukkukauppiaisiin sekä apteekkeihin. Ehdotettu palautusmaksu turvaisi sen, että kaikki lääkealan toimijat osallistuvat talkoisiin. Potilashoidon kannalta on tärkeää, että korvattavien lääkkeiden valikoima säilyy kattavana. Palautusmaksu ei heikentäisi lääkeyritysten mahdollisuuksia kilpailla uusista tutkimuksista.
Lisäksi sairausvakuutuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2016 sairausvakuutusrahaston työtulovakuutuksen menoja lisättäisiin 4.5 miljoonaa euroa. Rahoitus käytettäisiin harkinnanvaraiseen työssä jatkamista tukevaan kuntoutukseen, mitä Kuntaliitto pitää kannatettavana.
Hammashoidon korvauksiin on tarkoitus kohdentaa 40 miljoonan euron säästöt. Kela päättää myöhemmin korvaustaksoja vahvistaessaan säästöjen kohdentamisesta siten, että suun tutkimuksen korvaustaso säilytettäisiin nykyisellä tasolla. Hammashuollon korvaustaso oli vuonna 2014 keskimäärin 31 % ja vuonna 2015 enää 21 %. Nyt ehdotettu säästö alentaisi sitä edelleen 15 % tasolle.
Hammashuollossa yksityissektorin merkitys palvelujen tarjoajana on suuri. Korvaustason alentaminen lisää kunnallisen hammashuollon kysyntää ja kasvattaa kuntien kustannuksia. Uusien asiakkaiden määrät ovat jo vuoden 2015 aikana toteutettujen säästöjen seurauksena selkeästi lisääntyneet. Mikäli noin 15 % yksityissektorin asiakkaista siirtyisi kunnallisen hammashoidon käyttäjiksi, kuntien kustannusten kasvu olisi arviolta 40 miljoonaa euroa.
Yksityislääkärin palkkioiden sekä sairaanhoidon ja tutkimusten korvausmenoja on tarkoitus vähentää 38 miljoonaa euroa. Näitä korvauksia saavat eniten hyvätuloiset ja taksojen jälkeenjääneisyyden takia korvausten merkitys on ollut vähäinen. Vuonna 2014 keskimääräinen korvaustaso oli 21 % ja nyt suunnitellut leikkaukset pudottaisivat sen 15 %:iin.
Kuntaliitto esittää harkittavaksi, että yksityislääkärin palkkioiden sekä yksityisen sairaanhoidon ja tutkimusten korvauksista nykyisessä muodossaan luovuttaisiin jopa kokonaan. Saatua säästöä voitaisiin käyttää hammashoidon korvaustason säilyttämiseen. Osa voitaisiin kohdistaa silmälääkäreiden ja mahdollisesti gynekologien antaman hoidon korvauksiin, koska näitä palveluja ei julkisella sektorilla käytännössä ole juurikaan tarjolla. Näin Kelan korvaukset kohdentuisivat nykyistä paremmin täydentämään julkista palveluvalikoimaa.
Kuntaliitto kannattaa valtiontalouden säästöjä, mutta edellyttää, että niiden vaikutuksia kuntatalouteen seurataan.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveys
Päivi Koivuranta-Vaara
hallintoylilääkäri