Kuntapäättäjä liveissä käsitellään demokratiaa ja johtamista
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.
Kuntalaissa säädetään kunnan hallinnon, toiminnan ja talouden järjestämisestä. Tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lakiesityksen 1 §:n 2 momentin mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Lähtökohta on, että kunnan toiminnan, hallinnon ja talouden puitteista voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, kuten on tehty aiemminkin. Hallituksen esityksen perustuslakiarviossa kuntalakiesitystä on arvioitu erityisesti kunnallisen itsehallinnon sekä eräiden perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Tältä osin arviointia edellyttää ennen kaikkea nykyisten valtuustojen toimikauden pidentäminen ja kunnallisvaalikauden muuttaminen laajemminkin alkavaksi vaalivuoden kesäkuun alusta. Nykyiset valtuustot on valittu vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Niiden toimikautta jatkettaisiin 2017 toukokuun loppuun ja tältä osin voi kysyä, vaikuttaako pidentäminen kunnan asukkaiden itsehallintoon ja valtuuston aseman kansanvaltaisuuteen, kun asukkaat ovat valinneet valtuustot vain 2016 vuoden loppuun päättyväksi toimikaudeksi.
Valtuuston toimikauden sääntely kuuluu keskeisesti kuntalakiin. Kun muutoksen taustalla on pyrkimys parantaa valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia kunnan talouteen, muutos ei kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta ole ongelmallinen. Myös yksittäisen valtuutetun asema muutoksessa on turvattu sillä tavoin, että valtuutetut ja muutkin luottamushenkilöt saavat siirtymäsäännöksen mukaan halutessaan erota vuoden 2016 lopussa.
Valtuuston koon sääntelyyn ehdotetaan myös muutosta niin, että kunta voisi itse päättää valtuuston koosta lakin kirjattujen asukaslukuun sidottujen vähimmäismäärien rajoissa. Vähimmäismäärät takaavat puolueiden ja muiden eri ryhmien edustavuuden, joten sääntely ei tältäkään kannalta ole ongelmallinen.
Kunnan asukkaiden osallistumisoikeuksia sääntely lisää entisestään ja samoin luottamushenkilötyön edellytyksiä parannetaan, joten tältäkin kannalta nykyiseen sääntelyyn on tulossa parannuksia.
Kuntalaissa säädetään kunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä. Sääntelyä täydentää erityislakien säännökset. Kuntalain sääntely on mahdollistavaa ja antaa kunnille harkintavaltaa oman hallintonsa ja tehtävien hoidon järjestämisessä. Sääntely täyttää perustuslain vaatimukset siitä, että hallinnon yleisistä perusteista säädetään lailla.
Rahoitusperiaate on hyväksytty perustuslakivaliokunnan käytännössä kuuluvaksi kunnallisen itsehallinnon ominaispiirteisiin. Kuntalaissa ei suoraan säädetä kunnan tehtävistä ja niiden rahoituksesta. Sen sijaan ehdotettu kuntatalousohjelma muodostaa aiempaa paremman mahdollisuuden arvioida rahoitusperiaatteen toteutumista, joten kuntalain sääntely näyttäisi edistävän rahoitusperiaatteen toteutumista.
Tältä osin esitys edistää aiempaan verrattuna kielellisten oikeuksien toteutumista kuntien yhteistoiminnassa eikä ole ongelmallinen perustuslain kannalta.
Kuntalaissa ehdotetaan viestinnän pääkanavaksi tietoverkkoa eli nettiä. Myös niin sanotut viralliset ilmoitukset siirtyisivät kunnan ilmoitustaululta yleiseen tietoverkkoon. Tämä antaa erityisen tarpeen arvioida yksityiselämän suojan ja henkilötietojen suojan toteutumista. Lakiehdotuksessa on käsityksemme mukaan otettu riittävällä tavalla huomioon perustuslakivaliokunnan aiemmin esittämät linjaukset muun muassa henkilötietojen julkaisemisesta.
Käsityksemme mukaan kuntalakiesitys siihen liittyvine muine lakeineen voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Ehdotus ei ole ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon eikä perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Heikki Harjula
johtava lakimies
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.