Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyytää Kuntaliitolta lausuntoa hallituksen esityksestä erityisesti potilasvahinkolain muutosten osalta.
Potilasvahinkolakiin ehdotettavat muutokset koskevat pykäliä 8 ja 9. Keskeisin ehdotus on muuttaa potilasvakuutus ensisijaiseksi työeläkkeeseen nähden. Kumpaankin pykälään ehdotetaan lisäksi teknisluonteisia muutoksia, joilla käytetty terminologia korjattaisiin yhdenmukaisiksi vahingonkorvauslain käsitteiden kanssa.
Potilasvahinkolain 8 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3. momentti, jonka mukaan vahinkoa kärsineellä olisi oikeus saada korvausta ansion- ja elatuksen menetyksestä potilasvakuutuksesta riippumatta siitä, onko hänellä oikeus vastaaviin etuuksiin työeläkelakien perusteella. Potilasvakuutus olisi edelleen toissijainen muihin korvausjärjestelmiin nähden ja nykytila säilyisi myös vapaaehtoisten vastuuvakuutuksen perusteella suoritettavien ansionmenetyskorvausten tai ulkomailta maksettavien eläkkeiden osalta.
Potilasvahinkolain 9 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkelaitos, joka on maksanut vahinkoa kärsineelle eläke-etuutta, saisi takaisin sen osan suorittamastaan korvauksesta, johon vahinkoa kärsineellä olisi potilasvakuutuslain mukaan oikeus. Tarkoituksena on ohjata korvauksia maksavien järjestelmien vastuulle kuhunkin kuuluva osuus.
Ehdotetut muutokset johtaisivat kuntien kustannusten kasvuun, kun tähän asti työeläkejärjestelmien piiriin kuuluvia kustannuksia siirrettäisiin kuntien kustantaman potilasvakuutuksen vastuulle. Potilasvakuutuksen osoittaminen ensisijaiseksi maksajaksi on ongelmallista myös siksi, että potilasvahinkojen korvausperuste on erittäin suopea. Vahingot korvataan laajemmin kuin vain tuottamustapauksissa eikä aiheuttamisperiaate ole tässä siksi oikea tapa tarkastella kustannusten jakoa.
Lakiesityksen perustelutekstin mukaan uusien jatkuvien potilasvakuutuksesta maksettavien ansion- tai elatusmenetyskorvausten saajien määräksi on arvioitu 50 henkilöä vuodessa. Perustelutekstin mukaan muutos aiheuttaisi noin 4 miljoonan euron lisäyksen potilasvakuutuksen korvauskuluihin vuosittain ja siten lisäisi potilasvakuutuksen korvausvastuuta noin 60 miljoonaa euroa seuraavan 40 vuoden kuluessa. Yksityisen sektorin potilasvakuutuksen vakuutusmaksujen arvioidaan nousevan noin 10 prosenttia vuositasolla.
Hallituksen esityksen mukaan ”julkisella sektorilla, jossa käytössä on täysomavastuinen vakuutus, korvauskulujen kasvu näkyy vakuutusmaksussa vasta pitemmän aikavälin kuluessa.” Todellisuudessa potilasvakuutuskeskus huomioi laskelmissaan tapahtuneet vahingot heti ja ne tulevat mukaan sairaanhoitopiirien potilasvahinkovastuuseen välittömästi. Korvausvastuuseen on lain mukaan arvioitava realistisin näkemys myös tulevaisuudessa maksettavista kuluista. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen korvausten maksamiseen tulevaisuudessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 108 (16.1.2015) mukaisesti pakollinen varaus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi ja taseeseen enintään sen todennäköiseen määrään. Koska sairaanhoitopiirit veloittavat lisämaksut jäsenkunniltaan, ehdotettu lakimuutos vaikuttaisi suoraan kuntataloutta heikentävästi.
Kuntaliitto vastustaa potilasvahinkolakiin nyt ehdotettuja muutoksia ja viittaa hallitusohjelman linjaukseen, jonka mukaan kunnille ei säädetä uusia tehtäviä ja velvoitteita. Mikäli muutos kuitenkin on välttämätöntä toteuttaa, Kuntaliitto toteaa, että esitetty korvausvastuun siirto työeläkejärjestelmästä potilasvahinkovakuutukseen on kuntien osalta laajeneva tehtävä. Kuntasektorille aiheutuvat lisäkustannukset tulee arvioida luotettavasti ja kompensoida peruspalvelujen valtionosuuslain (29.12.2009/1704) 55 § 2 momentin mukaisesti täysimääräisesti.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveys
Sami Uotinen
johtava lakimies
sosiaali- ja terveyspalvelut -tiimin esimies