Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta HE
Hallituksen vuoden 2014 maaliskuun kehysriihen yhteydessä tekemään päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa (25.3.2014) kirjattiin, että kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukainen aktivointisuunnitelma ja kuntouttava työtoiminta kohdennetaan uudelleen. Uudelleen kohdentamisella tavoitellaan päätöksen mukaan 3 miljoonan euron säästöä kuntien menoihin.
Edellä mainittu hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevassa päätöksessä edellyttämä uudelleen kohdentaminen ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13 §:n 2 momenttia siten, että kuntouttavan työtoiminnan jakson aikana henkilö voisi osallistua työtoimintaan enintään neljänä päivänä kalenteriviikossa nykyisen enintään viiden päivän sijaan.
Esityksessä ehdotettua muutosta perustellaan sillä, että muutoksen avulla olisi mahdollista entistä tehokkaammin suunnata kuntouttavaa työtoimintaa ja kehittää toiminnan sisältöä sellaisille henkilöille, jotka eivät kykene osallistumaan toimintaan viitenä päivänä viikossa. Henkilöiden, joiden katsotaan pystyvän osallistumaan työtoimintaan viitenä päivänä viikossa, voidaan lähtökohtaisesti ajatella pystyvän osallistumaan esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin palveluihin. Ehdotettu muutos voisi siis kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain tarkoituksen mukaisesti selkiyttää entisestään työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan työnjakoa ja yhteistyötä työttömyydestä johtuvan syrjäytymisen torjumisessa sekä korostaa julkisten työvoimapalvelujen ensisijaisuutta. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2017.
Esityksen taloudelliset vaikutukset ovat
Valtion päiväkohtaisten 10,09 euron korvausten määrän arvioidaan laskevan 1,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi muutoksen arvioidaan vähentävän valtion maksamien kulukorvausten määrää noin 1,3 miljoonalla eurolla.
Kunnille esityksen mukaan syntyisi 5 miljoonan euron säästöt.Säästöarvio on tehty siten, että kuntouttavan työtoiminnan järjestämispäivien lukumäärä pysyy vuoden 2013 tasolla ja laskennallisena päivähintana on käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2006 tilannetta tarkastellutta tutkimusta ja siinä arvioitua laskennallista päivähintaa korottamalla päivähinta vuoden 2013 sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin pisteluvulla.
Kuntouttavan työtoiminnan jakson kalenteriviikon enimmäisosallistumispäivien määrän vähentämisellä yhdellä päivällä arvioidaan olevan vähäisiä vaikutuksia maksettujen matkakustannusten määrään.Matkakustannukset on edellä kuvatulla tavalla laskettu osaksi kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivän hintaa. Säästövaikutus kuntien talouteen on siten laskettu osana edellä kuvattua valtionosuuden vähennystä koskevaa kustannusarviota.
Yllä esitetyt laskelmat perustuvat nykytilanteesta saatuihin lukuihin sekä toimintapäivän järjestämiskustannuksen osalta osittain vanhentuneeseen tutkimustietoon. Laskelmissa ei ole otettu huomioon jo tapahtunutta työttömyyden kasvusta johtuvia asiakasmäärien muutoksia ja kustannusten kasvua tulevina vuosina, eikä muiden tulevien ja juuri voimaan astuneiden lakimuutosten vaikutuksia.
Esityksessä arvioitujen säästöjen laskennallisista heikkouksista huolimatta Kuntaliitto pitää esitystä kannatettavana. Viikoittaisten päivien maksimimäärän vähentämisellä viidestä neljään päivään voidaan parhaassa tapauksessa lisätä kuntien mahdollisuuksia organisoida toimintaansa tehokkaammin ja tätä kautta saavuttaa kuntouttavan työtoiminnan kustannusten nousun hidastumista.
Esitys ehdotetaan kuitenkin tulemaan voimaan vasta 1.1.2017. Esitys liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, eikä siinä ole esitetty perusteluja ja syitä sille, miksi lakimuutos ei voisi tulla voimaan jo aikaisemmin.
Kuntaliiton arvion mukaan lakimuutoksen voimaantulolle välittömästi ei ole estettä. Tästä syystä Kuntaliitto edellyttää, että säästöjen ja tehokkaamman sekä joustavamman järjestämistavan syntyminen mahdollistetaan välittömästi siten, että lain voimaantuloa aikaistetaan. Välitöntä voimaantuloa puoltavat koko ajan kasvavat ja pitkittyvät työttömyysluvut sekä 1.1.2015 voimaan tullut laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Palvelurakenteiden uudistuessa ja tehostuessa tarvitaan myös muussa lainsäädännössä joustoja, jotta pitkään työttömänä olleiden palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Erityisen keskeistä lain voimaantulon aikaistaminen on myös siksi, että kuntien vastuu pitkään työttömänä olleista henkilöistä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 alusta lukien.
Esitetty muutos ei vähennä kuntien tehtäviä, koska se ei poista kunnilta lakisääteistä velvollisuutta järjestää palvelua, vaan ainoastaan rajaa kuntien harkintavaltaa järjestettävien työtoimintapäivien lukumäärän suhteen. Kuntouttavan työtoiminnan luonteesta johtuen uudistuksen myötä vapautuvan kapasiteetin hyödyntäminen on tosiasiassa haastavaa. Mikäli vapautuvaa kapasiteettia ei kyetä hyödyntämään täysimääräisesti, tosiasiallinen hyöty uudistuksesta jää kyseenalaiseksi. Lisäksi uudistuksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kuntouttavan työtoiminnan laadun ja muotojen kehittämistä sekä TE-hallinnolta huomattavasti nykyistä suurempaa panostusta pitkään työttömänä olleiden palveluihin.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan lain vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli aiotut tavoitteet eivät toteudu. Erityisen keskeistä on seurata sitä, tarjoaako TE-hallinto kuntouttavaan työtoimintaan oikeutetuilla pitkään työttömänä olleille henkilöille jatkossa nykyistä enemmän juuri heille sopivaa palvelua eli toteutuuko esityksellä tavoiteltu kuntouttavan työtoiminnan viimesijaisuuden korostuminen nykyistä paremmin esityksen seurauksena.
Keskeiseksi uudistusta tukevaksi elementiksi Kuntaliitto arvioi kuntouttavan työtoimintapäivän laadun kehittämisen, minkä mahdollistaisi kuntouttavan työtoiminnan päiväkohtaisen korvauksen tason nostaminen 10,09 eurosta 20 euroon. Tällä muutoksella kannustettaisiin kuntia nykyistä laadukkaamman palvelun kehittämiseen ja sitä kautta mahdollistettaisiin palvelun parempi vaikuttavuus. Koska kuntouttava työtoiminta on kunnan palveluista ainoa, jolla kunta pystyy itse vaikuttamaan työmarkkinatuen maksuvastuun pienenemiseen, on nykyisessä työttömyys- ja taloustilanteessa epärealistista olettaa, että palveluun ohjautuvien lukumäärä lähivuosina pienenisi.
Ellen Vogt
erityisasiantuntija
Suomen Kuntaliitto