Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 339/2014 vp
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, jolla kumotaan voimassa oleva raittiustyölaki. Ehdotuksen mukaan nykyisen raittiustyölain ja -asetuksen mukaiset tehtävät ja vastuut siirrettäisiin lähes sellaisinaan uuteen lakiin. Laissa säädettäisiin yleisellä tasolla päihdehaittojen seurannasta, toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Vastuu laaja-alaisen ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä säilyisi kunnilla. Kunnat saisivat ohjausta ja tukea aluehallintovirastoilta. Lain valtakunnallinen ohjaus kuuluisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja johto sosiaali- ja terveysministeriölle.
Suomen Kuntaliitto on ollut mukana lakiehdotusta valmistelleen työryhmän työssä ja antanut siitä lausuntonsa sekä tehnyt taloudellisen vaikutusarvion työryhmän loppuraportin mukaisesta lakiesityksestä. Käsittelyssä olevan lakiehdotuksen yleisperusteluissa todetaan, että valmisteluvaiheessa Suomen Kuntaliitolla on ollut erilainen näkemys siitä, miten ehkäisevästä päihdetyöstä tulisi jatkossa säädellä: erillislakina vai osana muuta kuntien tehtäviä säätelevää lainsäädäntöä. Lisäksi valmisteluvaiheessa Suomen Kuntaliitto on edellyttänyt, että mikäli lakiin lisätään tai sillä laajennetaan kunnan tehtäviä, tulee uudet tehtävät ja tehtävälaajennukset rahoittaa hallituksen marraskuussa 2013 tekemän päätöksen ja nykyisin voimassa olevan lain kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (55 §) mukaisesti. Lisäksi Kuntaliitto ei ole pitänyt lain uudistamisajankohtaa sopivana, koska siihen keskeisesti vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on kesken ja yhtäaikaisesti valmisteltu alkoholilain kokonaisuudistus siirtyi seuraavalle hallituskaudelle.
Edellä olevaan perustuen Suomen Kuntaliitto toteaa käsittelyssä olevasta lakiehdotuksesta seuraavaa:
Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan ehkäisevä päihdetyö on tärkeä osa kunnan vastuulla olevaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.Poikkitoiminnallisesti johdetulla sekä hyvin toteutetulla ja resursoidulla ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan vaikuttaa esimerkiksi alkoholin saatavuuteen ja tarjontaan, minkä on todettu tehokkaasti vähentävän päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja näiden haittojen yhteiskunnalle aiheuttamia merkittäviä kustannuksia. Kuntaliitto myös tukee omalla toiminnallaan kaikkea kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä; viimeksi hankkimalla omistukseensa sähköisen hyvinvointikertomuksen, jonka jatkokehitystyö on nyt Kuntaliiton vastuulla.
Kuntaliitto yhtyy ehdotuksen näkemykseen siitä, että nykyinen ehkäisevä päihdetyö on laaja-alaisempaa ja monimuotoisempaa kuin raittiustyölain säätämisen aikaan toteutettu raittiustyö. Kuntaliitto on myös ehdotuksen kanssa samaa mieltä siitä, että nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä siirretään pääosin nykyisin voimassa olevan raittiustyölain tehtävät sellaisenaan uuden lain sisällöksi. Lakiehdotuksella ei tämän sisältöisenä välttämättä ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kunnille, eikä sillä lisätä kunnan tämän hetkisiä tehtäviä.
Toisaalta ehdotetun lain vaikutuksia esimerkiksi resurssien tarpeeseen kunnissa on tällä hetkellä erittäin vaikea arvioida. Vasta meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen jälkeen voidaan tosiasiallisesti arvioida, miten nykyiset resurssit niin ehkäisevän ja edistävän kuin erilaisten korjaavienkin palveluiden välillä jakautuvat. Kuntaliiton arvion mukaan kunnan vastuulle rakennemuutoksen jälkeen jäävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä työ vaatii lisäresursointia.
Suomen Kuntaliitto katsoo, että ehkäisevä päihdetyö kuuluu ja se tulee lähtökohtaisesti sisällyttää kunnan muiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimien ja rakenteiden sekä lainsäädännön yhteyteen. Erillislailla sääntely ja voimakas erillinen ohjausrakenne voi pahimmillaan eriyttää ehkäisevää päihdetyötä muusta poikkitoiminnallisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvästä työstä ja ohjata kuntia päällekkäisresursointiin. Kunnat ovat jo pitkään panostaneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvään työhön. Koko toiminnan perustana on poikkitoiminnallinen johtaminen ja kokonaisvaltainen ajattelu. Yhden ehkäisevän toimintamuodon järjestämisen sääteleminen erillislakina ja muun ehkäisevän sekä edistävän työn toteuttaminen yleislainsäädännön perusteella asettaa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen liittyvät tehtävät erilaiseen asemaan keskenään.
Kuntaliitto pitää ehkäisevän päihdetyön erillislain säätämistä edelleen tarpeettomana. Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen ja nykyisessä raittiustyölaissa säädettyjen tehtävien hoitaminen voidaan turvata joustavasti osana kuntalaissa ja yleislainsäädännössä sekä näiden jatkokehittämisessä säänneltävää kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä. Ehkäisevän päihdetyön liittäminen osaksi yleislainsäädäntöämme sitä kehittämällä tukisi myös tavoitteita normien purkamisesta ja vastaisi rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita kunnille lailla erikseen asetettujen tehtävien vähentämisestä.
Kuntaliitto on huolissaan siitä, että ehkäisevän päihdetyön lakia esitetään hyväksyttäväksi, vaikka muu lain tarpeeseen ja sisältöön vaikuttava sääntely on vielä kesken. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen suunniteltu kunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen oli selkeä vastinpari ehdotuksen mukaiselle erillislainsäädännölle. Lisäksi ehkäisevän päihdetyön erityislain tarvetta voidaan kokonaisuutena arvioida vasta silloin, kun valmistelussa oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä siihen liittyvät rakenteelliset muutokset on toteutettu.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ellen Vogt
erityisasiantuntija