Asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen myönnettävä valtionavustus

Ympäristöministeriö on laatinut esityksen valtioneuvoston asetukseksi asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016 - 2019 myönnettävistä valtionavustuksista sekä siihen liittyvän perustelumuistion.

​Vuosille 2016 - 2019 myönnettävä avustus on viides asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen osoitettu avustuskierros. Edellisistä kierroksista poiketen avustuksen piiriin voivat nyt kuulua uusien asuinalueiden ohella myös täydennysrakentamisalueet. Kuntaliitto pitää muutosta erittäin hyvänä, koska kaupunkiseudut kasvavat nykyään etupäässä lisä- ja täydennysrakentamalla. Avustuksella päästään nyt tasoittamaan tietä työläiden ja kynnysinvestointeja aiheuttavien täydennysrakentamiskohteiden käynnistymiseen. Erityisen tärkeää tämä on heikommilla esikaupunkialueilla, joihin on ajan myötä syntynyt paljon säänneltyä vuokra-asuntokantaa ja/tai väestöpohja on kutistunut ja palvelutaso pudonnut.

Avustuksen kohdentamista on asetusmuistiossa pyritty täsmentämään. Joiltakin osin muistiota kannattaisi edelleen selkeyttää.

Avustuksen kohdetta määritellään nyt asemakaavoituksen termein

Nykyisen infra-asetuksen taustamuistiossa puhutaan kaduista ja muista liikenneväylistä. Uudessa esityksessä puhutaan katualueesta, jolla ilmeisesti viitataan asemakaavan mukaiseen katualueeseen. Esityksessä todetaan lisäksi, että avustusta voitaisiin myöntää alueen puistojen rakentamiseen. Täydennysrakennushankkeissa olemassa olevia puistoja joudutaan usein uudistamaan kohteen rakentamisen yhteydessä; esim. päällystämättömän maanpinnan vähentyessä yhä olennaisempaa on uudistaa puistot hulevesiä viivyttäviksi. Puistojen uusiminen tulisi sisällyttää esitykseen.

Jos taustamuistiossa käytetään asemakaavan termistöä eikä arkikielen yleiskäsitteitä (katu, puisto, ym.), tulisi samaa logiikkaa noudattaa läpi tekstin. On syytä huomata, että myös lähivirkistysalueet voivat joiltakin osin olla luonteeltaan puiston kaltaisia. Jotta nämä eivät kaavamerkinnän vuoksi putoa pois hakemusten käsittelyssä, ne on syytä mainita taustamuistiossa.

Puhdasta rakennusmaata on yhä vähemmän

Rakennusmaan puhdistaminen on tyypillinen toimenpide, joka tulee vastaan täydennysrakennushankkeissa. Pilaantuneen maan puhdistaminen ja muu esirakentaminen saattaa muodostaa kynnysinvestoinnin, jonka vuoksi hyvälläkin sijainnilla oleva alue jää hyödyntämättä. Infra-avustuksen toivoisi antavan kehittämissysäyksen juuri niille alueille, jotka tästä syystä jäisivät kehittämättä. Miten esirakentaminen ja pilaantuneiden maiden puhdistus huomioidaan avustettavissa hankkeissa, ansaitsisi oman etukäteisharkintansa ja se kannattaisi tuoda esiin muistiossa.

Pysäköinti suunnitellaan uudelleen

Täydennysrakentaminen tuo mukanaan eteenkin maantasopysäköintiratkaisujen uudistustarpeen. Voisiko infra-avustusta kohdentaa esim. aluepysäköinnin suunnittelun kustannuksiin, mikä kannustaisi alueelliseen pysäköintisuunnitteluun kiinteistö kerrallaan tapahtuvan suunnittelun sijaan?

Mikä on infra-avustuksen rooli MAL-sopimuksen kokonaisuudessa?

Infra-avustus sidottiin viime avustuskierroksella MAL-aiesopimusalueisiin ja muut kasvavat kaupungit jätettiin sen ulkopuolelle. Näin myös uudessa esityksessä. MAL-sopimukset muodostavat siten kontekstin, johon infra-avustus tuo oman lisänsä.

Kuntaliitto korostaa, että 15 miljoonan euron infra-avustus kattaa hyvin pienen osan MAL-seuduille tarvittavista investoinneista. Avustus helpottaa hankkeiden käynnistymistä, mutta täydennys- ja lisärakentamisen todelliset edellytykset luodaan MAL-sopimuksilla, joihin valtion tulee panostaa ja sitoutua. Kun MAL-sopimukset ovat vasta neuvottelupöydällä, ei avustuksenkaan täsmällinen rooli voi olla selvillä.

MAL-sopimuksista käydään paraikaa neuvotteluja. Niiden synty venynee ensi keväälle, minkä jälkeen infra-avustuskierros voi käynnistyä. Asetuksen antamista ei siten tarvitse kiirehtiä. Lisävalmistelu toisi taustamuistioon selkeyttä ja täsmällisyyttä, minkä hyöty kertautuisi hakemuksia laativissa kunnissa: Hakemuksen laatijat tietäisivät, mihin hankkeisiin on syytä hakemus laatia, eikä turhiin hakemuksiin tuhlattaisi muutoinkin niukkaa työaikaa.

Taustamuistion täsmällisyys on tärkeää, koska täydennysrakentaminen tuo tullessaan variaatiota hankkeisiin; ne ovat toisella tavalla yksilöllisiä kuin uudiskohteet. Myös avustushakemuksia käsittelevä viranomainen joutuu aiempaa moninaisempien tulkinta- ja rajankäyntitehtävien eteen. Mitä yksiselitteisemmän perustan asetuksen taustamuistio antaa, sitä ymmärrettävämpiä ovat tukien myöntämis- tai epäämisperusteet. Huolellinen kohteen määrittely on pohja yhteiselle ymmärrykselle ja luottamukselle, mutta myös tukijärjestelmän ja sitä myöntävän viranomaisen uskottavuudelle.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine

johtaja, alueet ja yhdyskunnat

Laura Hassi

asumisen asiantuntija