Valtiontalouden kehykset, VSN 00/2014 vp valtiontalouden kehyksistä vuosille 2015-2018

​Kuntatalouden tilanne ja näkymä

Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu.

Ilman näitä toimenpiteitä kuntatalouden alamäki olisi jatkunut edellisvuosien tapaan.

Tänä vuonna kuntien tulopohja kehittyy heikosti. Valtionosuudet alenevat viime vuodesta ja verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan korkeintaan kahteen prosenttiin.

Julkisen taloutemme kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:stä, eli noin 9,5 miljardia euroa. Tästä lähes viisi miljardia kohdistuu kuntien vastuulla olevien palvelujen ja toinen puoli tulonsiirtojen, lähinnä eläkkeiden, kestävän rahoituspohjan varmistamiseen.

Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi omin toimin hoitaa noin puolet kuntien arvioidusta kahden miljardin euron talouden vahvistamisesta vuoteen 2017 mennessä samalla kun valtion tulisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä vahvistaa kuntataloutta myös miljardilla eurolla.

Kunnat ovat päätöksillään jo korottaneet verojaan vuodelle 2014 lähes 400 miljoonalla eurolla ja paikkaavat näin taloustilannettaan. Mitä ilmeisimmin vuodelle 2015 on odotettavissa vastaavanlainen kuntaverojen korotus. Kunnat toteuttavat myös mittavia säästötoimenpiteitä. KT:n selvityksen mukaan kunnat suunnittelevat säästävänsä tänä vuonna jopa 600 miljoonaa euroa henkilöstömenoissa.

 

Valtiontalouden kehykset vuosille 2015–2018

Valtiontalouden kehystä vuosille 2015-2018 on valmisteltu hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen aiemmat suuret valtionosuusleikkaukset ja marraskuun rakennepaketti ovat osoittaneet, että merkittävä osa julkisen talouden sopeutustoimista on kohdistunut ja kohdistuu nimenomaan kuntiin.

Kehyksen yhteydessä valmistuu nyt viimeistä kertaa kuntataloutta ja -toimintaa

koskeva peruspalveluohjelma. Ensi vuonna peruspalveluohjelma korvataan kuntatalousohjelmalla, joka on osa julkisen talouden suunnitelmaa.  

Kehyksen sisältö kuntavaikutusten osalta voidaan pääpiirteissään jakaa kolmeen osaan:

1. Välittömästi tehtävät toimet, jotka vaikuttavat kuntatalouden tasapainoon ja jotka voidaan toteuttaa säädösmuutoksin - kuten valtionosuusleikkaukset, maksutulojen ja kiinteistöverotulojen imurointi valtiolle valtionosuuksia vähentäen jne.
2. Sellaiset rakennepoliittiset toimenpiteet joista päätetään nyt.
3. Sellaiset rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet, jotka siirretään myöhempään ajankohtaan, ensi syksyllä tai myöhemmin päätettäväksi.

Rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet, jotka nyt on otettu huomioon valtionosuuksien mitoituksessa, ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyen ainakin seuraavat:

• työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtäminen kunnille
• turvakotitoiminnan siirtäminen valtion vastuulle
• perustoimeen tulotuen laskennan ja maksatuksen siirtäminen KELAlle
• aikuisten hammashuollon säästötoimenpiteet
• reseptien voimassaoloajan pidentäminen
• kunnan työllistämisvelvoitteesta luopuminen silloin kun alueen työttömyysaste on muuta maata korkeampi
• kotihoidon tuen ja päivähoidon kysynnän muutokset
• subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen.

Kuntaliitto huomauttaa, että turvakotitoiminnan siirtäminen valtion vastuulle täytyy sisältää myös rahoitusvastuun siirtämisen.

Sellaisia toimenpiteitä, joiden valmistelu on kesken ja joiden vaikutuksia arvioidaan myöhemmin, ovat ainakin:

•  vanhusten laitospaikkojen vähentäminen
• terveydenhuollon päivystyksen uudistaminen
• paperimuotoisten potilasasiakirjojen arkistoinnista luopuminen
• kuntien valvontatehtävien uudelleen arviointi
• perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraation syventäminen
• terveydenhuollon todistustenantovelvoitteen karsiminen
• terveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraation syventäminen.

Myös esimerkiksi henkilökunnan kelpoisuusehtoja väljennetään ja kuntien suunnitteluvelvoitteita puretaan.

Näiltä osin tarkoituksena on, että tarvittavat lakiesitykset annetaan eduskunnalle vielä syysistuntokaudella 2014. Näihin toimenpiteisiin liittyvät säästövaikutukset otettaisiin huomioon siinä tahdissa, kun on olemassa riittävän täsmälliset tiedot niiden vaikutuksista.

Kuntaliiton mielestä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon liittyvät arviot kustannusten muutoksista ovat järjestään alimitoitetut. Tehtävien lisäyksestä aiheutuvat kustannukset tulisi kompensoida täysimääräisesti.

Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan alaisuuteen perustettiin viime vuonna erityinen kustannusten arviointijaosto. Jaosto sai viime joulukuussa tehtäväkseen arvioida eräiden rakennepoliittisten toimenpiteiden kustannusvaikutuksia. Jaosto totesi raportissaan KUTHANEK:lle helmikuussa 2014, että se ei kykene luotettavia laskelmia suorittamaan, koska perustiedot ovat puutteellisia ja myös siksi, että OKM ei suostunut antamaan jaoston pyytämiä laskelmia, vaan julisti ne salaisiksi.

Toimenpiteiden kustannusarviot ovatkin hyvin epämääräisiä, mutta niiden pohjalta on tehty kuitenkin ratkaisuja joiden perusteella valtionosuuksia on alennettu. Monelta osin on myös oletettu, että kunnat käyttäytyvät siten, että kunnat toteuttaisivat kustannussäästöt aina lainsäädäntöön nähden mahdollisimman täysimääräisesti. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan kukin leikkaus tai toimintatavan muutos vaatii kunnissakin useimmiten poliittisen päätöksen.

Tällainen toimintatapa on uutta kunta-valtiosuhteessa ja osoittaa tarvetta uudistaa käytäntöjä. Samoin uusi toimintatapa valtio-kuntasuhteessa liittyy myös kunnallisiin maksuihin ja kiinteistöverotuloihin.

Valtiontalouden selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2015–2018 ja sen liitteenä olevassa Peruspalveluohjelmassa esitetään myös kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettavaksi 40 miljoonalla eurolla ja tämän lisäyksen imuroimista kokonaisuudessaan takaisin valtiolle valtionosuuksia vähentämällä.  Kuntaliitto paheksuu valtionosuuksien leikkausta vastaavalla summalla; aikaisemmin asiakasmaksujen korotukset ovat jääneet kuntien hyväksi.

Yleisen kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan samoin kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan. Myös nämä, noin 53 miljoonan euron kuntien tulonlisäykset imuroidaan valtiolle valtionosuusleikkauksin. Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut valtio-kuntasuhteessa ja tällainen toimintatapa on myös täydellisesti ristiriidassa viime syksyn rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon kanssa, jossa kunnille asetettiin yhden miljardin euron sopeutustavoite omin vero- ja sopeutuspäätöksin. Erikoisinta tässä on se, että kaikkien kuntien on oletettu nostavan kiinteistöveroprosenttejaan ylärajan mukaisesti ja näin olettaen on valtionosuuksia leikattu vastaava summa.

Epävarmuuksista huolimatta hallitus esittää että peruspalveluohjelman 2015–2018 tiivistelmässä, joka on siis osa valtioneuvoston kehyspäätöstä, että valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta nettomääräisesti arviolta reilulla 200 miljoonalla eurolla.

Kuntaliiton mielestä tilanne kokonaisuudessaan on edelleen monelta osin avoinna ja esimerkiksi vuoden 2015 kuntien talousarvioiden laadinnan pohjaksi ei vielä ole riittävästi tietoa valtion toimenpiteiden kuntavaikutuksista. Syksyn 2014 varaan on jätetty hyvin merkittäviä lainsääntöuudistuksia erityisesti rakennepoliittiseen ohjelmaan tehtävien vähennyksiin liittyviin lakeihin.

Kuntaliitto katsoo, että rahoitusperiaatteen toteutuminen on kuntien lisääntyneiden tehtävien ja velvoitteiden sekä mittavien valtionosuusleikkausten vuoksi nyt vakavasti uhattuna.

SUOMEN KUNTALIITTO

Reijo Vuorento

apulaisjohtaja 

Tero Tyni

erityisasiantuntija