Suomen Kuntaliiton lausunto valtioneuvoston demokratiapoliittisesta selonteosta 2014 Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen (VNS 3/2014 vp) Dnro 1925/90/2014

Suomen Kuntaliitto esittää pyydettynä lausuntonaan demokratiapoliittisesta selonteosta seuraavaa. 



Yleisesti voidaan todeta, että selonteon kokonaisuus kuvaa kattavasti suomalaisen demokratian tilaa. Toisaalta se jää melko yleisluonteiselle tasolle. Kuntaliitto haluaa korostaa vahvemmin myös tässä yhteydessä kuntien keskeistä roolia kansanvallan perustana. 



Kuntaliitto pitää hyvänä, että selontekoprosessista tulee toistuva ja säännöllinen menettelytapa. Kuntaliitto muistuttaa kuitenkin, että selonteon pohjalta tehtävän toimenpideohjelman lisäksi myös sen säännöllinen arviointi on erittäin tärkeätä. 

Linjaus 3: Toimivampi vaalijärjestelmä ja äänestysaktiivisuus nousuun

Kannustetaan kuntia lisäämään äänestyspaikkoja ja perustamaan niitä sellaisiin paikkoihin, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat.

Kuntien toiminnan legitimiteetti tulee kuntalaisilta, jotka valitsevat vaaleilla kuntansa poliittiset päättäjät. Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että kunnat huolehtivat monipuolisista äänestysmahdollisuuksista. Kunnat ovatkin jo useiden viime vaalien yhteydessä ottaneet käyttöön uudenlaisia äänestyspaikkoja, mm. vaalibusseja ja äänestyspaikkoja kauppakeskusten yhteydessä. Selkeäksi esteeksi on kuitenkin koettu se, että niistä aiheutuu kustannuksia kunnille. Jotta voitaisiin turvata jatkossakin kuntalaisten tasapuolinen mahdollisuus äänestämiseen mm. suurenevissa, kuntaliitosten myötä kasvavissa kunnissa, tulee valtion osallistua entistä suuremmalla rahoitusosuudella aiheutuviin kustannuksiin.

Ennakkoäänestyspaikkoja oli kuntavaaleissa 2012 kunnassa keskimäärin kolme. Ennakkoäänestyspaikkojen määrä vaihteli kuntakohtaisesti yhdestä 34:ään. Manner-Suomessa ennakkoäänestyspaikkoja oli 883 eli suurin piirtein saman verran kuin edellisissä vaaleissa.

Yleisimmin ennakkoäänestyspaikkoina toimivat kunnan- tai kaupunginvirastot, postit ja kirjastot. 40 kunnassa oli mahdollisuus äänestää myös kauppakeskuksessa tai kaupassa. Liikkuvia ennakkoäänestyspaikkoja tarjosi 44 kuntaa, äänestäminen oli mahdollista niin kirjastoautossa kuin vaalibussissa. Kemiönsaarella ja Paraisilla oli mahdollista äänestää myös yhteysaluksella. Ennakko-äänestyspaikkoina on toiminut muun muassa paloasema, nuorisokahvila, liikuntahalli, lentokenttä, bensa-asema, terveysasema, hotelli, ravintola, leirintäalue ja löytötavaratoimisto.

Toteutetaan eduskuntavaalien yhteydessä tutkimus, jossa selvitetään äänes-tysaktiivisuutta, kansalaisten osallistumista ja vaalijärjestelmän toimivuutta. Sen tuloksia hyödynnetään edustuksellisen demokratian tilaa arvioitaessa. On tärkeää, että demokratiaindikaattoreihin pohjautuvissa analyyseissa arvioidaan demokratian toimivuutta sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan olisi tärkeätä, että myös kuntavaalien yhteydessä tehtäisiin eduskuntavaalitutkimusta vastaavaa, kansallisesti rahoitettua tutkimusta, jossa selvitettäisiin äänestysaktiivisuutta, kuntalaisten osallistumista ja vaalijärjestelmän toimivuutta.

Viime kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus laski kautta linjan erityyppisissä kunnissa, myös kuntaliitoksen vuonna 2009 toteuttaneissa kunnissa. Äänestysaktiivisuus oli kuntaliitoskunnissa liitoksen reuna-alueilla edelleen jonkin verran korkeampi kuin keskuskunnissa. Tämä johtuu osittain siitä, että asukasluvultaan pienissä kunnissa perinteisesti äänestetään ahkerammin kuin suurissa kunnissa.

Kuntien sisällä on suuria eroja äänestysaktiivisuudessa, erityisesti asukasluvultaan suurissa kunnissa. Esimerkiksi Helsingissä äänestysprosentti vaihteli kuntavaaleissa 2012 kaupunginosittain alle 40 prosentista lähes 80 prosenttiin. Vaalitutkimusten mukaan äänestäminen näyttääkin olevan yhä vahvemmin eräänlainen hyväosaisuuden mittari ja vastaavasti vähäinen osallistuminen kasautuu matalan koulutus- ja tulotason alueille.

Koko maan osalta ei ole selvitystä kuinka eri-ikäiset käyvät vaaliuurnilla, mutta osa kunnista kuten Helsinki ja Tampere ovat itse tutkineet asiaa. Lisäksi Kuntien demokratiatilinpäätös -projektin yhteydessä saatiin 10 projektikunnasta ikäryhmittäistä tietoa äänestysaktiivisuudesta vuoden 2004 kuntavaaleista. Sekä demokratiatilinpäätösprojektin että Helsingin osalta tulokset osoittavat, että alle 30-vuotiaiden vaaliosallistuminen jää kunnissa 15–20 prosenttiyksikköä koko kunnan äänestysaktiivisuutta alhaisemmaksi. Tampereella vuoden 2012 kuntavaaleissa nuorten äänestysprosentti oli jopa 30 prosenttiyksikköä pienempi kuin koko kunnan äänestysprosentti.

Linjaus 5: Toimiva luottamushenkilöjärjestelmä ja tehokas paikallisvaikuttaminen

Tuetaan kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä.

Kuntaliitto on jo vuosia toiminnassaan korostanut edustuksellisen demokratian vahvistamisen tärkeyttä. Tähän sisältyvät myös luottamushenkilöiden aseman vahvistaminen.

Kunnallisen päätöksenteon monimutkaistuminen sekä keskeisten luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset haastavat perinteisen luottamushenkilöjärjestelmän kestokykyä. Lisääntyvän ajankäytön vaade on syytä huomioida kunnissa siten, että mahdollisuuksia osa- tai kokoaikaisiin hallituksen puheenjohtajiin otetaan enenevässä määrin käyttöön ja palkkiosääntöjä uudistetaan. Kunnissa on myös tärkeää lisätä luottamushenkilöiden tietoutta oikeudesta saada vapaata luottamustoimen hoitamista varten.

Kuntaliitto on suositellut, että kunnat varaavat riittävät resurssit luottamushenkilöiden koulutuksen toteuttamiseksi sekä kannustavat luottamushenkilöitä osallistumaan koulutukseen.

Luottamushenkilöiden määrä on vähentynyt kuntaliitosten myötä kahdenkymmenen vuoden aikana noin kolmanneksella. Luottamushenkilöjohtamisen osalta keskeistä on pohtia sitä, miten demokratia näkyy johtamisessa. Vastikään linjatussa sote-ratkaisussa on monia kysymysmerkkejä ja mahdollisia ongelmakohtia myös kunnallisen itsehallinnon ja demokratian näkökulmasta. Esimerkiksi kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueiden toimielimissä on nykyisin karkeasti arvioiden noin 4000 sote-alaa edustavaa luottamushenkilöä.

Linjaus 7: Lapset ja nuoret mukaan päätöksentekoon

Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä tehtyjen linjausten mukaisesti kuntien tulisi jatkossa laatia kuntastrategia, jossa kiinnitetään huomiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä myös alle 18-vuotiaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseen. Kunnat velvoitetaan asettamaan nuorisoval-tuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä.

Nuorten ikäluokkien kiinnittyminen kuntaympäristöön on merkittävä asia ajatellen kansanvaltaista ja itsehallinnollista järjestelmää ja laajapohjaista kuntalaisten osallistumista. Nuorten osallistumisen kannalta on merkittävää, että valtaosassa kuntia toimii erilaisia nuorten vaikuttajaryhmiä, joilla on asema kunnan päätöksentekoprosessissa. Tästä näkökulmasta pitää Kuntaliitto nuorisovaltuustojen tai muiden vaikuttajaryhmien asettamisa hyvänä asiana.

Kotikunta on nuorille tärkein toimintaympäristö ja nuoret ovat merkittävä kunnallisten palvelujen käyttäjäryhmä. Nuorten käyttämät palvelut muodostavat kustannuksiltaan merkittävän osan kunnan budjetista. Kuitenkin nuorten mahdollisuudet vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja tarjontaan ovat rajatut, tosin kuntakohtaisesti vaihdellen. Siksi nuorten kuulemista ja osallistumismahdollisuuksia tulee tarkastella laaja-alaisesti. Tähän tähdätään myös nuorisolain 8 §:ssä, jossa kunnat velvoitetaan järjestämään nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Esimerkiksi nuorisovaltuustot ovat keino lisätä nuorten kiinnostusta kotikunnan asioihin. Nuorisovaltuustot tarjoavat myös mahdollisuuden ”opetella” kunnallista päätöksentekoa ja kunnallispolitiikkaa.

Tässä yhteydessä Kuntaliitto nostaa esille demokratiakasvatuksen merkityksen ja tukee linjauksessa 20 esitettyjä toimenpiteitä.

Linjaus 9: Enemmän kunnallisia kansanäänestyksiä

Mahdollistetaan kunnallisten neuvoa-antavien kansanäänestysten toteuttaminen vaalien yhteydessä

Valmistellaan hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjauksen pohjalta kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen verkossa.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan kunnalliset kansanäänestykset ovat hyvä tapa saada selville kuntalaisten näkemyksiä laajoissa koko kunnan kehitystä ja tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä. Tähän asti järjestetyt kunnalliset kansanäänestykset ovat koskeneet lähinnä kuntaliitoksia. Kansanäänestys on kuitenkin menetelmänä melko raskas ja aiheuttaa kunnille kustannuksia.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan kansanäänestysten määrän lisääminen ei ole itsearvoinen asia vaan yhtä tärkeitä ovat neuvoa-antavat kuntalaiskyselyt sekä muiden suorien vaikuttamistapojen kehittäminen ja käyttöönotto. Kansanäänestysten ongelmana on niiden neuvoa-antavuus, ne eivät ole sitovia. Tämä osaltaan voi olla huono asia demokratian uskottavuuden näkökulmasta. Kunnat voivat kansanäänestysten lisäksi käyttää useita erilaisia menetelmiä kuntalaismielipiteen selvittämiseen. Tällaisia ovat mielipidekyselyt, keskustelutilaisuudet, kansalaisraadit sekä kuntalaisten mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun.

Oikeusministeriö on asettanut erillisen nettiäänestämisen kehittämistä valmistelevan työryhmän. Koska työryhmän työskentely on vielä kesken, ei Kuntaliitollakaan ole asiaan virallista kantaa. Mutta on luonnollista olettaa, että äänestämisen mahdollistaminen verkossa on aktiivisuutta lisäävä menetelmä.

Kunnalliset kansanäänestykset ovat osa toimivaa lähidemokratiaa. Lähidemokratian vahvistamisessa tulee huomioida aina paikalliset erityispiirteet ja toimintakulttuurit.

Linjaus 10: Parempia kansalais- ja kuntalaisaloitepalveluita

Seuraavan hallituskauden aikana tehdään arvio kansalaisaloitelain toteutumises-ta ja menettelystä sekä sähköisten osallistumispalvelujen toiminnasta, samalla palvelujen jatkuvan kehittämisen resurssit turvataan.

Demokratia.fi - palvelun osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvät sähköiset välineet on otettu kunnissa hyvin vastaan. Kunnat tarvitsevat niiden käyttöön ottoon tukea, joten resurssien turvaaminen nähdään Kuntaliitossa tärkeänä.

Linjaus 11: Avoimempaa hallintoa

Ollaan aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä uusien toimintamallien kehittämiseksi niin että kansalaiset saadaan jatkossa aidosti mukaan hallinnon ja sen toiminnan suunnitteluun.

Tämän lisäksi olisi tärkeää kouluttaa virkamiehiä / viranhaltijoita / poliitikkoja ottamaan vastaan kansalaisten mielipiteitä ja esimerkiksi avoimen tiedon perusteella tehtyjä erilaisia näkemyksiä asioista. Avoimen tiedon myötä kansalaisilla on pääsy käyttää samoja aineistoja, joita valmistelijat käyttävät. Muutos ei ole ainoastaan tekninen, vaan vaatii hallinnolta myös uudenlaista kykyä ottaa tällaista palautetta vastaan.

Linjaus 12: Vuorovaikutuksellista viestintää

Vahvistetaan viestintää ja vuorovaikutusta kunnissa lisäämällä uuteen kuntalakiin verkkoviestintää koskevia säännöksiä.

Verkkoviestintä antaa hyviä lisämahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja osallistumiseen. Se ei kuitenkaan voi korvata muita viestinnän ja osallistumisen muotoja. Vuorovaikutukseen pitää myös sitoutua eli lisävelvoitteisiin täytyy osoittaa resurssit ja kunnan pitää varautua ottamaan aidosti huomioon kuntalaisten antama palaute. Verkkoviestinnän teknologia kehittyy niin nopeasti, että kovin tarkkoja säädöksiä ei ole syytä laatia.

Linjaus 17: Paremmat toimintaedellytykset kansalaisyhteiskunnalle

Kansalaisjärjestöt ovat paikallisella tasolla kunnissa suuri voimavara. Kansalaisjärjestöt muodostavat erään tärkeimmistä kunnan elinvoiman tekijöistä, ovat oleellinen toimija useiden palvelujen tuottamisessa sekä tarjoavat kuntalaisille laajasti hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää toimintaa. Järjestöillä on siis vahva rooli kuntalaisten omavastuun tukemisessa. Tarve lisääntyneeseen kumppanuuteen on Kuntaliiton mielestä tärkeä huomioida myös selontekoa seuraavassa toimeenpano-ohjelmassa ja sen arvioinnissa.

SUOMEN KUNTALIITTO