Lausunto hallituksen esitykseksi HE 255/ 2014 vp eduskunnalle laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta

​Sosiaali- ja terveysvaliokunta pyytää lausuntoa hallituksen esityksestä HE 255/ 2014 vammaisetuuksista annetun lain (11.5.2007/570) muuttamisesta. Esitys liittyy vuoden 2015 talousarvioesityksen täydennykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi talousarvioesityksen yhteydessä.

Muutoksessa ehdotetaan täsmennyksiä vammaisetuuksia koskeviin säännöksiin. Vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Vammaisetuudet ovat valtion rahoittamia etuuksia (Kela) niiden yhteiskunnallisesta luonteesta johtuen. Vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu henkilön tuen tarpeen perusteella kolmeen tasoon: perustukeen, korotettuun tukeen ja ylimpään tukeen.

Perusteluina lakiin tehtäville muutoksille ovat ongelmat hakijoiden keskinäiseen yhdenvertaisuuteen ja tuen oikeanlaiseen kohdentumiseen liittyen. Esimerkiksi samaa sairautta sairastavat tai muutoin samanlaisessa tilanteessa olevat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään, kun palveluista enemmän maksamaan kykeneville henkilöille myönnetään suurempia vammaisetuuksia. Ongelmaksi muodostuu myös päätösten määräaikaisuus.

Perusvammaistuen myöntäminen edellyttää yhtä aikaa sekä haittaa että erityiskustannuksia. Nykyinen lainkirjaus rajaa vammaistuen ulkopuolelle sellaisia henkilöitä, joilla on olennainen haitta, mutta ei lain vaatimia kustannuksia. Näitä ovat muun muassa nuoret, mielenterveyden häiriöistä kärsivät, työtä tekevät, työkykyiset tai eri aloilla opiskelevat henkilöt, joita lain olisi tarkoitus tukea työssä tai opiskelussa. Tuki ei kohdennu riittävän ajoissa sellaisille henkilöille, joilla saattaisi tuen avulla olla edellytyksiä työelämään tai opiskeluun.

Eläkettä saavan hoitotuessa ongelmana on, että laki vaatii tuenhakijalta jo ennen tuen hakemista sairaanhoidosta ja palveluista syntyneitä kustannuksia. Kaikilla eläkeläisillä ei ole taloudellista mahdollisuutta hankkia palveluja etukäteen ilman tukea, jolloin tarpeellinen palvelu voi jäädä saamatta.

Lakiin ehdotetuilla muutoksilla pyritään siihen, että vammaisetuuslain tavoite porrastaa tuet niiden tarpeen perusteella kolmeen tasoon toimisi selkeämmin ja tukien kohdentuminen olisi aiempaa oikeudenmukaisempaa. Tarkoituksena on lisätä tuen hakijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta ja helpottaa vammaisetuuksien hakemista.

Vammaisetuuslain säännöstä erityiskustannuksista ehdotetaan täsmennettäväksi. Laissa säädettäisiin, mitkä henkilölle sairauden tai vamman hoidosta aiheutuvat kustannukset voitaisiin ottaa huomioon tuen myöntämisharkinnassa. Tavoitteena on, että tuenhakijoiden olisi aiempaa helpompaa ennakoida, mitä kustannuksia vammaisetuuksien myöntämisharkinnassa arvioidaan.

Muutosten arvioidaan myös pidentävän vammaisetuuksien myöntöaikoja. Muutosten tavoitteena on erityisesti 16 vuotta täyttäneen vammaistuen oikeudenmukaisempi kohdentuminen. Muutokset kohdistuisivat uusiin tuen hakijoihin sekä määräaikaiseen tukeen jatkoa hakeville henkilöille.

Suomen Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomi on allekirjoittanut Yhdistyneiden kansakuntien Yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen valinnaisen pöytäkirjan 30.3.2007. Sopimusta ollaan parhaillaan ratifioimassa. Sopimuksen 5 artiklan mukaan kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia lain edessä ja lain mukaan ja ovat oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhdenvertaiseen lakiin perustuvaan suojaan ja yhdenvertaisiin lakiin perustuviin etuihin.

Esitetyt muutokset vammaisetuuksia koskevaan lakiin edistävät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden yhdenvertaista kohtelua tehtäessä päätöksiä etuuksista. Etuuksien oikea kohdentaminen lisää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa yhteiskunnassa. Etuuksilla parannetaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sosioekonomista asemaa ja edistetään nuorten vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia opiskella ja käydä työssä. Tukien myöntäminen pidemmälle ajalle antaa vammaiselle henkilölle mahdollisuuden suunnitella elämäänsä pitkäjänteisemmin. Etuuksien takaisin perimiseltä vältyttäneen, kun laissa on määritelty etuuksien myöntämisen perusteet.

Vammaistukien perustaso määritellään vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön olennaisen haitan perusteella. Tuen hakijoiden yhdenvertainen kohtelu edellyttäisi, että tämä olennainen haitta olisi selkeästi perusteltu laissa tai sen perusteluissa.

10 §:ssä on määritelty erityiskustannukset, joiden perusteella vammaiselle henkilölle voidaan maksaa korotettua hoitotukea. Yhtenäiset kriteerit erityiskustannusten myöntämiselle edistävät vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta palvelujen saannissa.

Esitys alle 16-vuotiaan vammaistuesta vakiinnuttaisi nykyisen käytännön. Suomalaisen vammaispolitiikan mukaisesti vaikeavammaiset lapset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan kotona. Perheitä tuetaan parhaiten riittävillä taloudellisilla tuilla ja sopivilla palveluilla. Riittävän tasoiset vammaisetuudet mahdollistavat myös runsaasti tukea ja apua tarvitsevan vammaisen lapsen kotona asumisen mahdollisimman pitkään.

16 vuotta täyttäneen korotetun ja ylimmän vammaistuen uudet myöntämiskriteerit sekä eläkkeensaajan korotetun hoitotuen myöntämiskriteerit voivat ohjata hakijoita toimeentulotuen asiakkaiksi, jos tuet ohjautuvat niille, jotka hankkivat sekä palveluja että heille syntyy erityiskustannuksia. Osalla tuen hakijoista voi olla olennainen haitta, mutta he pyrkivät elämään mahdollisimman itsenäisesti ja heille syntyy vain erityiskustannuksia esimerkiksi lääkkeistä. Tukien pitäisi ensisijaisesti ohjata ja tukea itsenäistä selviytymistä sairauden tai vian ja vamman kanssa tai läheisten tukemana ilman olennaista palvelujen hankinnasta aiheutuvia kustannuksia ja vasta toissijaisesti turvata tarvittavien palvelujen saantia. Myös osa kuntoutuksen tarvitsijoista saattaa ohjautua kunnan järjestämään kuntoutukseen tuen epäämisen vuoksi. Asiakkaan ja kuntien näkökulmasta selkeintä on, kun yksi taho, vammaisetuudet kyseessä ollen Kela, myöntää riittävän taloudellisen tuen ja kuntoutuksen vammasta tai sairaudesta aiheutuvien haittojen johdosta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen

johtaja, sosiaali- ja terveys

Sami Uotinen

johtava lakimies

sosiaali- ja terveystiimin esimies