Kuntaliiton lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Lausunnon laatimisen tueksi Kuntaliitto toteutti kaikille Manner-Suomen kunnille suunnatun kyselyn asetusluonnoksesta.

Kuntaliitto haluaa nostaa valtioneuvoston asetusluonnokseen liittyen esiin erityises ti seuraavat asiat:

Valtioneuvoston asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta yksityiskohtaiset kommentit

Asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta on kuntaliiton mielestä kokonaisuutena selkeästi kirjoitettu.

1 § Monialaisen työllistymissuunnitelman hyväksyminen ja arkistointi

Kuntaliitto pitää hyvänä, että pykälässä varaudutaan verkkopalvelujen kehittämiseen.

2 § Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän asettaminen

Kuntaliiton esittää, että työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun johtoryhmät asetettaisiin viideksi vuodeksi kerrallaan kolmen vuoden sijaan. Tämä on tärkeää toiminnan jatkuvuuden, osaamisen kumuloitumisen ja kehittämisen pitkäjänteisyyden varmistamiseksi.

Lähtökohtana on, että kullakin TE-toimistoalueella pitää toimia vähintään yksi työllistymistä edistävä monialainen yhteispalveluverkosto, jolla tulee olla vähintään yksi yhteinen toimipiste. TE-toimiston alueella voi toimia myös useampia verkostoja, mikäli se katsotaan alueellisissa neuvotteluissa tarkoituksenmukaiseksi.

Työ- ja elinkeinotoimisto on neuvotteluosapuoli neuvoteltaessa johtoryhmien lukumärästä ja toimialueesta. Se ei voi yksipuolisesti päättää yhdestä johtoryhmästä TE-toimiston alueella. Mikäli johtoryhmämäärästä ei alueella päästä sopimukseen, tulisi valtakunnallisen ohjausryhmän jaoston tehdä osapuolia kuultuaan kaksi vaihtoehtoista ratkaisuesitystä, joista osapuolet valitsevat toisen. Tämä lisää jaoston tehtäviä, mutta turvaa paremmin paikallisten neuvottelu- jen ratkaisuhakuisuuden.

Koska perustamissopimuksen allekirjoittavat kaikki mukana olevat tahot, voi johtoryhmän kokoonpano olla 7-10 henkeä (+ henkilökohtaiset varajäsenet). Näin turvataan toimiva ja sitoutunut johtoryhmätyöskentely, joka on koko toimintamallin etu.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä linjaa, että jatkossa yksittäiset kunnat eivät järjestä sosiaali- ja terveyspalveluja. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimialueita arvioidessa tuleekin ottaa TE-toimistojen toimialueiden ohella huomioon myös Sote-tuotantoalueet ja Sote-ratkaisujen edetessä tarvittaessa sopeuttaa johtoryhmien toimialueita uusin rakenteisiin.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan neuvotteluissa on huomioitava kunkin alueen erityistarpeet. Tämä on hyvä lähtökohta työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun perustamiselle. Käytännössä kukin toiminta-alue on harkittava tarkoin paikalliset erityispiirteet huomioiden. Kuntaliitto edellyttää, että toimeenpanovaiheessa kunkin alueen kunnilla tulee olla aidot mahdollisuudet vaikuttaa verkostojen määrään ja toiminta-alueeseen. Perustamisessa on hyödynnettävä luontevia seudullisia yhteistoiminta- ja työssäkäyntialueita sekä jo olemassa olevia hyvin toimivia malleja.

 

3 § Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tehtävät

Johtoryhmän tehtäviin istuu hyvin perustamissopimuksen valmistelu, mutta sopimus pitää kuitenkin hyväksyä ja allekirjoittaa kunkin mukana olevan organisaation toimivaltaisen tahon toimesta. Perustamissopimuksessa tulisi määritellä selvästi alueen kuntien, TE-toimiston ja Kelan yhteinen tavoite- ja tahtotila, johon työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu tähtää. Perustamissopimusmalli on syytä laatia valtakunnallisen ohjausryhmän jaoston toimesta. Muu johtoryhmätyöskentely on luontevaa käynnistää perustamissopimuksen hyväksymisen jälkeen.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimipisteiden lukumäärää arvioitaessa tulee huomioida kohderyhmän palvelutarpeet, jotka pääsääntöisesti edellyttävät kasvokkain tapahtuvaa asiakaspalvelua. Erilaiset sähköisen palvelun muodot sekä etäyhteyksin tapahtuvat asiakastyön uudet muodot tulee mahdollistaa ja niitä pitää voida tarpeen mukaan hyödyntää. On kuitenkin huomioitava, että verkko- ja etäpalvelut soveltuvat rajoitetusti intensiivi- seen ja ohjaukselliseen palveluun, jota tuloksekas monialainen yhteispalvelu usein edellyttää. Pääsääntönä palvelun järjestämisessä pitää olla asiakkaiden henkilökohtainen kohtaaminen lähipalveluna.

On tärkeää, että työllistymistä tukevan monialaisen yhteispalvelun palveluprosessi ulottuu myös keskeisiin eri palvelujärjestelmien välisiin siirtymiin sekä itse työllistymisvaiheen yksilölliseen tukeen. Tällöin palvelun prosessinomaisuudesta voidaan saada esiin suurin hyöty, eivätkä intensiiviseen palveluun laitetut panostukset valu hukkaan. Palvelukeskusten haastavan kohderyhmän työllistyminen ei tapahdu omatoimisesti avoimiin työpaikkoihin pelkästään perinteisen työnvälityksen keinoin.

4 § Monialaista yhteispalvelua johtavan henkilön nimeäminen ja tehtävät

Kuntaliitto esittää, että monialaista yhteispalvelua johtava henkilö asetetaan viideksi vuodeksi kolmen vuoden määräajan sijaan. Tämä olisi yhdenmukainen johtoryhmän toimikauden keston kanssa ja tukisi samoja tavoitteita eli toiminnan jatkuvuutta, osaamisen kumuloitumista ja kehittämisen pitkäjänteisyyttä. Toimikauden kestolla on myös merkitystä rekrytoinnin ja sitoutumisen kannalta.

5 § Monialaisen yhteispalvelun ohjausryhmä

Kuntaliitto pitää monialaisen yhteispalvelun valtakunnallista ohjausryhmää ja sen jaostoa tärkeinä lain toimeenpanon sekä toiminnan käynnistymisen ja koordinoinnin kannalta. Valtakun- nallinen ohjausryhmä ja sen jaosto tulisikin nimetä mahdollisimman pikaisesti lain voimaantulon jälkeen.

Valtakunnallisia tavoitteita työvoiman palvelukeskuksille asetettaessa tulee huomioida se, että eri alueiden olosuhteet ja palvelurakenteet ovat hyvin erilaisia. Linjausten tulee mahdollistaa joustavia paikallisia ratkaisuja perustuen paikallisiin palvelutarpeisiin ja tarjolla oleviin työmarkkina- ja palveluiden järjestämismahdollisuuksiin.

Valtakunnallisen ohjausryhmän jaoston tulisi laatia työllistymistä edistävän monialaisen yh- teispalvelun johtoryhmien käyttöön perustamissopimusmalli, jonka pohjalta alueiden olisi helpompi laatia yhteismitalliset sopimukset. Tällä avoimella koordinaatiolla tuettaisiin paikallista yhteistyötä ja helpotettaisiin sopimusten laatimista.

Kuntaliitto esittää, että mikäli johtoryhmien lukumäärää ja toimialuetta koskevissa neuvotteluissa ei päästä lopputulokseen johon kaikki osapuolet voivat sitoutua, pitää valtakunnallisen ohjausryhmän jaoston tehdä osapuolia kuultuaan kaksi vaihtoehtoista ratkaisuesitystä, joista asianosaiset tahot valitsevat toisen.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine 

vt. Johtajat. Johtaja

Tommi Eskonen

erityisasiantuntija