Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa esityksestä joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Kyseessä on toinen lausuntopyyntö esityksestä. Esitystä on muutettu ensimmäiseltä lausuntokierrokselta saadun palautteen johdosta.
Kuntaliitto on antanut samaa lakivalmistelua koskevan lausunnon 29.8.2014 (2957/90/2014). Lausunnossa Kuntaliitto näki esitetyt lakimuutokset pääasiassa oikean suuntaisina, vaikka monet niistä olivatkin suhteellisen pieniä. Tämän jälkeen lain jatkovalmistelussa ei ole oltu missään yhteydessä Kuntaliittoon.
Nyt lausunnolle tulleessa esityksessä ministeriö esittää lakiin useita muutoksia, jotka kaikki vievät lakiesitystä huonompaan suuntaan. Esityksen vaikutusten arviointi on puutteellinen ja yksipuolinen. Kuntaliitto vastustaa esitettyjä muutoksia.
PSA -liikenteen suojan poistaminen määräajan jälkeen vaarantaisi vakavasti yhteiskunnan mahdollisuuksia tarjota joukkoliikennepalveluja. Siirtymäsäännöksestä huolimatta mahdollisuudet PSA -liikenteen järjestämiseen jatkossa heikkenevät, koska kilpailun avaaminen aiheuttaa merkittävää kustannusten nousemista kunnille ja hankaloittaa liikenteen järjestämistä. Lakimuutoksella vedettäisiinkin käytännössä pohja pois PSA- toimintamallilta. Tähän liittyen voidaankin perustellusti kysyä, onko suomalainen järjestelmä muutoksen jälkeen enää PSA -asetuksen mukainen. Lakiesitys tarkoittaisi voimaan tullessaan sitä, että kertaalleen valtakunnallisesti järjestetty kilpailutus ja 1.7.2014 voimaan tulleet käyttöoikeussopimukset jäisivät ainutkertaisiksi ja kaikki kokemukset niistä hyödyntämättä. Uuden järjestelmän luomiseen on panostettu myös mittavasti resursseja. Poukkoilevuus vähentää lainsäädännön luotettavuutta ja pitkäjänteisyyttä yhteiskunnan kehittämisessä.
Luonnoksessa esitetään Liikennevirastolle valtakunnallista joukkoliikenteen kehittämistehtävää ja tehtävää toimivaltaisten viranomaisten ohjaamisessa. Liikennevirasto ei voi ohjata itsenäisiä kunnallisia viranomaisia.
Kuntaliitto viittaa esityksessä tehtyjen poistojen osalta aiempaan lausuntoonsa ja toteaa, että nyt tehdyt muutokset ovat viemässä lakia huonompaan suuntaan.
Reitti- ja kutsujoukkoliikenteen lopettamisilmoituksen määräajan pidentämistä ei enää esitetä, vaan nykyinen kolmen kuukauden määräaika jäisi voimaan. Tämä aika on liian lyhyt ja aiheuttaa ongelmia kilpailuttamisen järjestämisessä. Samalla menetetään se hyöty, joka olisi saavutettu kuuden kuukauden määräajalla. Pidempi määräaika olisi varmistanut sen, että palvelut ovat ainakin kohtuullisen ajan käytössä aiheuttamatta kuitenkaan yrittäjälle liian iso riskiä tappioihin.
Aiemmassa lakiesityksessä oli poistettu useampia rajoituksia kutsujoukkoliikenneluvan edellytyksistä. Nyt esitetään, että rajoitusten poistoista luovutaan. Rajoitusten poistaminen olisi jossakin määrin edesauttanut uusien kutsuohjattujen palvelujen syntyä myös markkinaehtoisesti. Nyt lakiluonnos näyttää pyrkivän toiseen suuntaan ja on pikemminkin estämässä taksien ja pienten linja-autojen kilpailua ja kuljetusmarkkinoiden kehittymistä.
Aiemmassa lakiesityksessä pientavaran kuljetusmarkkinoita avattiin lisäämällä tavarankuljetusoikeutta linja-autoliikenteessä ja taksiliikenteessä. Tämä olisi lisännyt mahdollisuuksia järjestää yhdistettyjä kuljetuksia ja tehostaa lähilogistiikkaa. Nyt tavarankuljetusoikeutta ei enää esitetä laajennettavaksi.
Taksiliikennelakia ei esitetä muutettavaksi miltään osin. Aiempi esitys olisi avannut esteettömän kaluston markkinoita. Se olisi lisännyt joillakin alueilla todennäköisesti isojen esteettömien taksiautojen määrää. Kunnat ovat mm. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyssä 2013 kertoneet, että isojen autojen puute haittaa koulukuljetusten järjestämistä, joten keinot isojen autojen lisäämiseksi olisivat olleet toivottavia. Kunnat voivat myös käyttää esteettömiä isoja takseja eri kuljetustehtävien hoitamiseen ja myös kuljetusten yhdistämiseen. Myös taksamittarin asentamismahdollisuutta pikkubusseihin on kuntien taholta toivottu. Tällä olisi helpotettu kuntien henkilökuljetusten kilpailuttamista, kun sekä takseissa että pikkubusseissa voitaisiin käyttää samaa taksaa ja taksamittareita hinnoittelun ja laskutuksen pohjana. Kuntaliitto onkin lausunnoissaan esittänyt, että taksamittari sallittaisiin ainakin kaikissa niissä ajoneuvoissa, joita käytetään yhteiskunnan kustantamissa kuljetuksissa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut kolme päivää lausuntoaikaa ja järjestänyt kuulemistilaisuuden erittäin lyhyellä varoitusajalla. Kuntaliitto katsoo, että lausuntomenettely on näennäinen, sillä etenkään kaupungeilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia saattaa asiaa kaupunkien toimielinten käsittelyyn. Kuntaliitto paheksuu suuresti asian valmistelua varsinkin, kun on kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä ja laajoja vaikutuksia aiheuttavasta asiasta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ritva Laine
vt. johtaja
alueet ja yhdyskunnat
Ulla Hurmeranta
johtava lakimies
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.