Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

​Vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusjärjestelmiä pyritään selkiyttämään ja lisäämään rahoituksen ennakoitavuutta koulutuksen järjestäjille. Vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuodoissa ei esitetä siirryttäväksi yhteen suoritteeseen vuonna 2016.

Kuntaliitto puoltaa rahoitusjärjestelmää koskevien uudistusten toteuttamista hallituksen esityksen perustana olevien jaostojen loppuraportin mukaisesti. Kuntaliitto edellyttää, että mahdolliset rahoitusjärjestelmää koskevat tarkennukset ja muutokset tulee valmistella yhteistyössä rahoitusjärjestelmän uudistamistyöhön osallistuneiden tahojen kanssa.

Rahoitusjärjestelmän tulee tukea vapaan sivistystyön paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin vastaamista koko maassa pitkäjänteisesti. 

Kansalaisopistojen osalta esitetään siirtymistä yhteen yksikköhintaan. Nykyiseen kaksiportaisuuteen on päädytty viisiportaisesta yksikköhintajärjestelmästä.  

Kuntaliitto pitää perusteltuna siirtymistä yhteen yksikköhintaan kansalaisopistojen rahoitusjärjestelmässä. Muutoksen vaikutukset kompensoidaan opetustuntimäärissä, jolloin koulutuksen järjestäjien toiminta ei vaarannu rahoitusjärjestelmämuutoksen vuoksi.

Valtionavustukset 

Valtionavustukset on kansalaisopistojaoston valmistelussa esitetty säilytettäväksi osana rahoitusjärjestelmää. Valtionavustukset tulee kohdentaa koulutuksen järjestäjien paikallisista ja alueellisista tarpeista kohdistuvaan toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §: mukaan oppilaitoksen ylläpitäjälle voidaan myöntää mm. ”oppilaitosten rakenteellista kehittämisohjelmaa” tukevia avustuksia. Kuntaliitto toteaa, että 14 §:n ja 16 §:n sanamuoto tulisi muuttaa kehittämisohjelmien tukemisesta kehittämistä tukevaksi muotoon ”oppilaitosten rakenteellista kehittämistä”. Lisäksi muiden oppilaitosmuotojen osalta tulisi huomioida jaostojen esittämät muutosesitykset.

Kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten tulee esityksen 6 § mukaan laatia opetussuunnitelma koulutuksesta, jonka kesto on vähintään kahdeksan viikkoa tai joka sisältää etäopetusta.

Koska erityisesti vapaan sivistystyön piirissä opiskelu on usein sivutoimista opiskelua, on täsmennyksenä hyvä tarkentaa, että tässä tarkoitetun opiskelun tulee olla päätoimista opiskelua.

Lakiesityksen 10 §:ssä todetaan, että ministeriö vahvistaa vuosittain valtion talousarvion rajoissa valtionosuuden laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän.

Kuntaliitto toteaa, että lisäys ”valtion talousarvion rajoissa” on tarpeeton lisäys. Muutosta nykyiseen suoritteiden vahvistamiseen ei esitetä ja lisäksi talousarviomääräraha sisältää rajan määrärahan enimmäiskäytölle jo tälläkin hetkellä.

Lakiesityksessä todetaan, että opetustunnin yksikköhinta määrätään varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja oppitunnin yksikköhinta lasketaan joka neljäs vuosi eri oppilaitosmuodoille kuten tälläkin hetkellä.

Kuntaliitto toteaa, että valtionosuusuudistuksessa on pidetty tarpeellisena siirtyä kustannusten tarkistuksessa neljän vuoden sijasta vuosittain tapahtuvaan kustannusten tarkistukseen niin laissa peruspalveluiden valtionosuudesta kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa. Ensimmäinen tämän mukainen tarkistus tulisi koskemaan vuoden 2016 yksikköhintoja. Tämä tulisi yhdenmukaistaa myös vapaan sivistystyön lain 11 §:n mukaisessa yksikköhinnan laskennassa lainsäädäntöjärjestys huomioon ottaen.

Hallituksen esityksen yleisperusteluissa riippuvuus muista esityksistä on keskeneräinen, joten Kuntaliitto varaa mahdollisuuden antaa asiasta lausunto tarvittaessa myöhemmin.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta

johtaja, opetus ja kulttuuri

Päivi Väisänen-Haapanen

erityisasiantuntija