Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 258/2014 vp)

​Perusopetukseen liittyvät erityiset rahoituserät ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain perusopetuksen väliaikainen säästöpykälä 29a § 

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain uudistaminen 1.1.2015 alkaen edellyttää myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa säädettyjen perusopetuslain mukaisten toimintojen (lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, muille kuin oppivelvollisille järjestettävä esi- ja perusopetus, pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lisärahoitus, ulkomailla järjestettävä opetus) rahoitusperusteiden muuttamista, koska kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaista poistui kuntakohtainen kotikuntakorvauksen perusosa sekä perusopetuksen perushinta. Jatkossa rahoituserät esitetään sidottavaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain 38 §:n mukaiseen vahvistettuun valtakunnalliseen kotikuntakorvauksen perusosaan. 

Sisäoppilaitoslisän muutos ehdotetaan sidottavaksi kotikuntakorvauksen perusosaan eikä enää ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan, joka poistuu ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutoksen yhteydessä. 

Yksityisten perusopetuksen järjestäjien toiminnan aloittamiseen liittyvä rahoitusperuste muutetaan perustumaan uudistetun kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain mukaiseen määritelmään (valtakunnallinen kotikuntakorvaus). 

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta johtuen väliaikainen säästöpykälä (29 a §) ehdotetaan kumottavaksi.  Tämä tarkoittaa, ttä väliaikainen säästö poistettaisiin yhtä vuotta aiemmin kuin laissa tällä hetkellä on säädetty. Perusopetuslain tehtävien rahoitus on pääasiassa kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain mukaista. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuneiden säästöjen takia vain rahoituslaissa olevista eristä on tehty väliaikaisia säästöjä. Suurin osa perusopetuksen rahoituksesta on ollut indeksikorotusten piirissä, sillä vastaavia indeksileikkauksia ei ole tehty kuntien peruspalvelujen valtionosuuslakiin. Koska perusopetus on yksi kokonaisuus, perusopetukseen liittyvien toimintojen rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, koska lait ovat sidottuja toisiinsa määräytymisperusteiden kautta (kotikuntakorvauksen taso). 

Kuntaliitto näkee muutoksen peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmäuudistusta vastaavana. Vuosien 2013 ja 2014 indeksit palautetaan, jolloin lisäkustannusten vaikutus on noin 4 prosenttia. 

Perustamishankkeet ja suoritetun valtionavustuksen palautus 

Rahoituslain mukaan säädettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, lasten päivähoidon ja yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettävistä valtionavustuksista luovutaan vuoden 2015 alusta. Toimintalakeihin lisätään mahdollisuus myöntää valtionavustusta investointeihin ml. rakennushankkeet.

Aluehallintovirastot esitetään valtionapuviranomaisiksi oppilaitosrakentamista koskevissa valtionavustuksissa.  

Perustamishankkeisiin suoritetun valtionavustuksen palautus määriteltäisiin jatkossa laskennallisesti eikä se enää perustuisi avustuksen suhteelliseen osuuteen rakennuksen käyvästä arvosta. 

Esitys sisältää valtion korvauksetta luovuttamien ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen ja irtaimiston osalta, että palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos kiinteistön tai irtaimiston luovutuksesta on kulunut yli 30 vuotta. 

Kuntaliitto pitää perusteltuna valtionapuviranomaisten kokoamista sekä laskennallisten valtionavustusten palautuksia.                     

Kuntaliitto katsoo, että rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutuksen järjestäjien määrän vähentäminen. Tämän seurauksena kiinteistöjä voidaan arvioida jäävän pois opetuskäytöstä. Valtion tulee tukea rakenteellista kehittämistä luopumalla kokonaan oppilaitoskiinteistöjen valtionosuuden palautusvelvollisuudesta. 

Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että valtio kantaa osaltaan vastuunsa koulujen ja muiden kiinteistöjen perusparantamisen kustannuksista. Sitä ei saa jättää yksinomaan kuntien vastuulle. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että nykyisten oppilaitosten ja yleisten kirjastojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmien mukaiset hankkeet toteutetaan ja turvataan riittävä valtion rahoitus myös jatkossa uusiin perustamishankkeisiin esimerkiksi valtionavustusrahoituksella.  

Kustannustenjaon tarkistus 

Kustannustenjaon tarkistus esitetään toteutettavaksi neljän vuoden sijasta vuosittain sekä rahoituslain että vapaan sivistystyön lain mukaisissa toiminnoissa. 

Kuntaliitto pitää esitystä Kuntaliiton tavoitteiden mukaisena.  

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus

Esitys sisältää lukiokoulutuksen sekä ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja koskevat muutokset.  

Kuntaliitto on huolestunut koulutuksen järjestäjien toiminta- ja sopeutusmahdollisuuksista nopeiden rahoitusleikkausten vuoksi.

Lukiokoulutuksessa yksikköhinnan leikkaus vuodelle 2015 on 7,7251 % ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 2,8169 % kuluvaan vuoteen verrattuna lukuun ottamatta laadun ja laajuuden sekä kustannustason muutosta.

Lakiesitystä tulisi tarkentaa lisäämällä myös yksikköhinnat.  

Rakennepoliittisen ohjelman mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoituksesta luovutaan. Tämän takia ammatillisen aikuiskoulutuksen lain 18 §:stä poistetaan maininta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hanke- ja kehittämisavustuksesta. 

Kuntaliitto toteaa, säästövaikutukset kunnille on arvioitava ja toteutettava niin, että kuntien säästövaikutukset eivät toteudu valtion menosäästöinä. 

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat 

Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa yksikköhintoja koskevaan esitykseen. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuudet alenevat 4 450 000 euroa. Säästö toteutetaan alentamalla museoiden yksikköhintaa 2849 euroa, teattereiden 2183 euroa ja orkesterien 2 167 euroa. Tämän lisäksi museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoihin vuonna 2015 kohdistuu vuosina 2012–2015 toteutettu kymmenen miljoonan euron säästö, joka on muutettu pysyväksi yksikköhintoja alentamalla. Veikkausvoittovaroilla kompensoidaan esityksessä olevia yksikköhintoihin kohdistuvia säästöjä. 

Ammattikorkeakoulujärjestelmän uudistuksesta johtuvat muutokset 

Ammattikorkeakoulujärjestelmän rahoituksen säätely tulee siirtymään rahoituslaista ammattikorkeakoululakiin. Tämä vaikuttaa useisiin rahoituslain pykäliin. 

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen valtiolle siirtymisen johdosta on tehtävä kunnan rahoitusosuuden lisäys (8 §) lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen (lisätään asukasta kohti kunnan rahoitusosuuteen). 

Kuntien rahoitusosuuden kasvu on 290 M€ toisen asteen koulutuksen kuntien omarahoitukseen aiempien peruspalveluiden valtionosuusuudistuksen linjausten mukaisesti. Kunnan omarahoitusosuuteen lisätään asukasta kohti 53,65 euroa, jolloin omarahoitusosuus nousee vuonna 2015 noin 70 prosenttiin ammattikorkeakoulujen rahoitusmuutoksen johdosta. 

Kuntaliitto katsoo, että ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmäuudistukseen liittyvä kuntien omarahoitusosuus tulee kattaa kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toisen asteen koulutuksen momenteilta eikä 36 prosentin osuutta kohdenneta peruspalveluiden valtionosuuteen. 

Vapaan sivistystyön lain 14 § muuttaminen 

Muutetaan vapaan sivistystyön lain 14 §:ää siten, että lakitekstissä rakenteellista kehittämisohjelmaa tukevat avustukset muutetaan rakenteellista kehittämistä tukeviksi avustuksiksi. 

Kuntaliitto pitää muutosta myönteisenä, sillä valtionavustuksia ei sidota jatkossa ainoastaan kehittämisohjelmien avustamiseen. Valtionavustusta on mahdollista käyttää mm. vapaan sivistystyön rakenneuudistuksessa toteutettavissa muutoksissa. 

Ammatillinen lisäkoulutus 

Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on sidoksissa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaan. Koska ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta muuttuu vuonna 2015, rahoituslain 27 a § kerrointa on muutettava, jotta ammatillisen peruskoulutuksen säästöt eivät aiheuta vähennystä ammatilliseen lisäkoulutukseen. 

Kuntaliitto pitää muutoksen toteuttamista hyvänä siten, että opiskelijatyövuosien määrää ei ole tarve vähentää.  

SUOMEN KUNTALIITTO 

Päivi Väisänen-Haapanen

erityisasiantuntija