Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perustemuutoksia
Suomen Kuntaliitto esittää kannanottonaan perustemuutoksia koskevaan luonnokseen seuraavaa.
Yleistä
Eduskunta on hyväksynyt 8.6.2010 lain perusopetuslain muuttamisesta (EV 90/2010 vp). Lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistetaan oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tukeen. Lisäksi muutoksilla on täydennetty eräitä oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä.
Lakiin tehdyt muutokset edellyttävät esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien muuttamista. Lain mukaan Opetushallituksen on uudistettava opetussuunnitelman perusteet siten, että opetuksen järjestäjä voi ottaa niiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1.1.2011. Uuden lain mukaiset opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2011.
Yleisenä toteamuksena Kuntaliitto toteaa, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksia koskeva luonnos antaa hyvät lähtökohdat paikallisen opetussuunnitelmatyön toteuttamiselle. Luonnoksessa on erikseen tuotu esille, mitä esitetyt perustemuutokset tarkoittavat paikallisen opetussuunnitelman laadinnan osalta. Perusteluonnos muodostaa myös rakenteellisesti ehjän kokonaisuuden.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan perusteluonnoksessa on opetussuunnitelmallista ohjausta nykyisiin perusteisiin nähden huomattavasti tiukennettu. Jatkotyöskentelyn osalta perusteiden yksityiskohtaista sääntelyä tulisikin Kuntaliiton mielestä väljentää.
Opetushallituksen toimivallasta päättää opetussuunnitelman perusteista säädetään perusopetuslaissa olevassa valtuutussäännöksessä. Perusopetuslain 14 §:n 2 momentin mukaan Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).
Yleisenä huomiona voidaan todeta, että Opetushallituksen toimivalta käsittää oikeuden määrätä tavoitteista, periaatteista ja keskeisestä sisällöstä asiasisällöstä riippuen. Määräykset tulee perusopetuslain hengen mukaisesti kohdistaa opetuksen järjestäjään, joka arvioi, miten määrätyt tavoitteet paikallisella tasolla toteutetaan ja miten ne sen järjestämässä opetuksessa saavutetaan.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan perusteluonnoksessa on useissa kohdissa annettu määräyksiä suoraan koulutasolle ja jopa henkilöstötasolle. Määräykset ovat osin yksityiskohtaisia, eikä toiminnan tavoitteita, periaatteita ja keskeistä sisältöä kuvaavia. Monilta osin perusteluonnoksessa ylitetään lainsäädännön Opetushallitukselle antama toimivalta. Opetussuunnitelman perusteissa olisi hyvä olla aina viittaus siihen säännökseen, mihin valtuutus perustuu.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan jatkotyöskentelyssä toimivallan ylittävät määräykset tulee poistaa. Tältä osin Kuntaliitto pyytää kiinnittämään huomiota ainakin seuraaviin perusteluonnoksessa oleviin kohtiin:
s. 4 – 5: Missä säädetään koulun tekemästä yhteistyöstä muilta osin kuin kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä? Muusta kuin kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä ei nykyisellä valtuutuksella voida määrätä opetussuunnitelmanperusteissa.
Luku 3.4: Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että Opetushallituksen toimivaltaan ei sisälly määrätä opetusmenetelmistä ja työtavoista.
Luku 4: Luvun osalta tulisi tarkentaa, mitkä ovat ne tavoitteet tai keskeiset periaatteet, joita määräysten tulisi koskea? Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasoja koskevassa kappaleessa on esimerkiksi määrätty opettajan tehtävästä arvioida ja antaa palautetta.
s. 7 – 8: Perusteluonnoksessa sairaalaopetuksesta ja koulukotiopetuksesta on todettu toisin kuin laissa on siitä säädetty; sairaalaopetusta annetaan silloin kun lapsi on muussa kuin kotikunnassa sairaalan potilaana. Koulunkäynnin järjestäminen ei ole laissa tarkoitettu syy opetuksen antamiselle sairaalaopetuksena, vaan se, että lapsi on sairaalassa potilaana muussa kuin asuinkunnassaan. Vastaava asia koskee myös koulukotiopetusta, jota järjestetään koulukotiin sijoitetuille lapsille.
Luku 4.1: Luku sisältää lukuisia määräyksiä siitä, mitä opettajan tulee tehdä. Nämä on opetuksen järjestäjän/työnantajan määräysvaltaan kuuluvia asioita.
Luku 4.2: Tästä luvusta on vaikea löytää, mitkä ovat toiminnan keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joista perusteissa on tarkoitus päättää. Mihin perustuu toimivalta määrätä pedagogisista arvioista?
s. 13: Tehostettuun tukeen liittyvän tukiopetuksen osalta olisi tässä yhteydessä hyvä todeta, että oppilaan vapaaehtoisiin lomiin liittyvät poissaolot eivät aiheuta opetuksen järjestäjälle tukiopetuksen järjestämisvelvollisuutta. Tämä asia on ilmeisesti epäselvä ja aiheuttaa erilaisia tulkintoja.
s. 15: Sivulla todetaan, että erityisen tuen oppilaalla on oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan. Tältä osin on syytä tarkentaa, että asia riippuu siitä, järjestääkö kunta aamu- ja iltapäivätoimintaa vai ei. Se ei ole oppilaan subjektiivinen oikeus.
s. 22: Kyseisellä sivulla määrätään, mitä tietoja huoltajalle annetaan. Ovatko keskeisiä sisältöjä, tavoitteita vai periaatteita? Kuntaliiton näkemyksen mukaan eivät ole.
Luku 5.2.2: Mihin valtuutukseen perustuu Opetushallituksen toimivalta määrätä kerhotoiminnasta. Tältä osin olisi hyvä olla viittaus kyseiseen valtuutussäännökseen. Ellei valtuutusta ole, kyseinen kohta tulee Kuntaliiton näkemyksen mukaan poistaa lopullisista opetussuunnitelman perusteista.
Luku 5.2.3: Luvussa käytetään käsitettä ohjaus. Sillä tarkoitettaneen oppilaanohjausta. Mihin perustuu tämän luvun yksityiskohtaiset määräykset. Ne eivät ole Opetushallituksen toimivaltaan kuuluvia opetuksen tavoitteita tai keskeisiä sisältöjä.
Luku 5.2.4: Kuntaliiton näkemyksen mukaan tulkitsemis- ja avustajapalvelut eivät kuulu Opetushallituksen valtuutuksen piiriin. Tämän perusteella kyseinen luku tulee poistaa. Luvussa on muutenkin ylitetty toimivalta, kun siinä on määrätty muun muassa siitä, että opettaja ja avustaja suunnittelevat yhdessä oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttamisen yksittäisen oppilaan ja ryhmän tarpeiden pohjalta.
Luku 5.3: Kuntaliiton näkemyksen mukaan Opetushallituksella ei ole valtuutusta määrätä opetussuunnitelman perusteissa joustavasta perusopetuksesta. Tältä osin olisi syytä tarkistaa, missä näin on säädetty. Ellei valtuutusta ole, kyseinen luku tulee toimivaltaan kuulumattomana asiana poistaa opetussuunnitelman perusteista.
Edellä mainitussa luvussa on myös annettu määräyksiä siitä, mitä tehtäviä oppilaalle annetaan ja että koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja ohjauksesta vastaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Näistäkään määrääminen ei kuulu Opetushallituksen toimivaltaan. Samoin kuin ei senkään määrääminen, että joustavan perusopetuksen toteuttaminen edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista.
Luku 5.4.1: Oppimissuunnitelmaa koskevaa lukua tulee tarkentaa siten, että siitä ilmenee, että luku koskee vain tehostetun tuen piirissä olevaa oppilasta.
Luku 5.5.1: Oppilashuoltoa koskevan luvun osalta tulee pidättäytyä määräämään tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista. Nyt luvussa annetaan yksityiskohtaisia määräyksiä. Tältä osin tulisi pidättäytyä vain toimivaltaan kuuluvien määräysten antamisessa. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että Opetushallituksella ei ole toimivaltaa antaa määräyksiä kouluruokailusta opetussuunnitelman perusteissa.
Mihin valtuutukseen puolestaan perustuu Opetushallituksen toimivalta määrätä kriisisuunnitelman laatimisesta opetussuunnitelman perusteissa? Perusteissa olisi syytä olla viittaus kyseiseen säännökseen. Ellei valtuutusta ole, kriisisuunnitelmaa koskevat määräykset tulee poistaa. Perusopetuslain 29 §:n mukaan Opetushallituksen tulee antaa opetussuunnitelman perusteissa ohjeet suunnitelman laatimiseksi oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tältä osin perusteluonnoksessa onkin määräykset suunnitelman laatimisesta. Tämän lisäksi on määrätty erikseen kriisisuunnitelman laatimisesta. Laissa ei puhuta kriisisuunnitelmasta.
Luku 5.5.3: Mihin valtuutukseen perustuu Opetushallituksen toimivalta määrätä perusteluonnoksissa salassapitoon ja tietojen luovuttamiseen liittyvistä asioista. Ellei valtuutusta ole, Kuntaliiton näkemyksen mukaan kyseinen luku tulee poistaa.
Tässä yhteydessä Kuntaliitto haluaa korostaa sitä, että lopulliset opetussuunnitelman perustemuutokset tulisi laatia siten, että perusteissa määrätään vain niistä asioista, joihin Opetushallituksella on valtuutus ja toimivalta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Juha Karvonen
Kehittämispäällikkö