Toimielimet ja johtaminen

Kunnan toimielimistä ja toiminnan johtamisesta säädetään kuntalaissa. Valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista kuten

• toimielimistä ja johtamisesta
• kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä
• henkilöstöorganisaatiosta.

Hallintosäännössä määritellään kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio sekä niiden välinen toimivallan jako ja päätösvalta.

Kunnan hallinto perustuu asukkaiden itsehallintoon

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan asukkaat valitsevat kunnan ylimmän toimielimen, valtuuston, neljän vuoden välein pidettävissä kuntavaaleissa.

Valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Se päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. 

Kuntalain mukaiset toimielimet

Kuntalain 30 §:n mukaisesti kunnan toimielimiä ovat

• valtuusto
• kunnanhallitus ja sen jaostot
• lautakunnat tai valiokunnat ja niiden jaostot
• johtokunnat ja niiden jaostot
• sekä toimikunnat.

Virallisten toimielinten lisäksi kunnassa voi olla vapaamuotoisia apu- ja valmisteluelimiä ilman muodollista toimielimen asemaa. Tällaisia ovat esimerkiksi johtoryhmä ja erilaiset työryhmät. Työryhmälle ei esimerkiksi voida siirtää toimivaltaa tehdä kuntalaisia koskevia päätöksiä.

Myöskään valtuustoryhmät eivät ole kunnan toimielimiä.

Lähtökohtana on, että toimielimen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Valtuusto voi kuitenkin päättää lyhyemmästä toimikaudesta. Käytännössä toimikausi on yleensä vähintään vuoden, mutta toimikunnan toimikausi voi olla lyhyempikin.

Toimielinten kokoonpano

Kuntalaissa säädetään kunnan koon mukaan porrastetusta valtuutettujen vähimmäismäärästä. Kunta voi päättää, että valtuutettujen määrä on laissa säädettyä suurempi.

Muiden toimielinten jäsenmääristä ei ole säännöksiä. Valtuusto voi vapaasti päättää toimielimen koosta. Yleensä jäseniä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan.

Valtuusto voi päättää, että:

• Kunnanhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lautakuntaa voidaan kutsua valiokunnaksi (valiokuntamalli).
• Kunnanhallituksen jäseniä valitaan lautakunnan tai valiokunnan puheenjohtajaksi (puheenjohtajamalli).
• Muu toimielin kuin valtuusto valitsee johtokunnan jäsenet tai osan jäsenistä.
• Johtokunnan jäsenet tai osa sen jäsenistä valitaan valtuuston määrittämien perusteiden mukaisesti kunnan asukkaiden, kunnan henkilöstön tai palvelujen käyttäjien esityksestä.
• Kaksikielisen kunnan toimielimeen asetetaan jaosto kumpaakin kieliryhmää varten, jolloin jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä.

Jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen. Valtuusto voi päättää, että jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä.

Tasa-arvolain säännökset

Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Tasa-arvolain 4 a §:n mukaan kunnallisissa sekä kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Säännös ei koske valtuustoja.

Aiheesta lisää

• Vaikuttamistoimielimillä merkittävä rooli sekä kunnissa että hyvinvointialueilla
  
  Huomioitavaksi: vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia toimielimiä
• Kunnan hallintosääntömalli (2023)
  
  Kuntaliiton julkaisupankki