Sopimukset ja vahingonkorvaus

Kuntien on hyvä muistaa, ettei sopimuksista koskaan saa sellaisia, etteikö niiden sanamuodoista voisi jossain vaiheessa sopimuskauden aikana tulla kiistaa. Sopimuksiin kannattaakin myöhemmän tulkinnan tueksi selventää sanamuodon mukaista tulkintaa esimerkiksi laskutoimitusten tai esimerkkien avulla. Lisäksi sopimuksiin on syytä sisällyttää vahingonkorvausta koskeva lauseke.

Vahingonkorvausoikeus jakautuu sopimusperusteiseen korvausvastuuseen ja sopimuksen ulkoiseen korvausvastuuseen (deliktivastuu). Eri sopimustyyppejä koskevissa erityislaeissa saattaa lisäksi olla omat vahingonkorvaussäännöksensä.

Tutustu ohjeistukseemme sopimuksen ulkoisesta korvausvastuusta tai sopimusperäisen vastuun korvaamisesta.

Sopimukset

Sopimus on asiakirja, jonka perusteella ratkeavat sopijapuolten vastuut ja velvoitteet. Sopimukset tulee laatia huolella ja sopimuksen osaksi kannattaa ottaa kuhunkin sopimukseen soveltuvat yleiset sopimusehdot.

Yleisissä sopimusehdoissa on sovittu kattavasti tavanomaisista sopimusehdoista kuten sopimuksen irtisanomisesta, purkamisesta tai vaikkapa ylivoimaisen esteen vaikutuksesta sopimukseen. Yleiset sopimusehdot eivät kuitenkaan riitä, vaan sopimukseen tulee aina ottaa kuhunkin tapaukseen sovellettavat omat erityisehdot.

Sopimuksia laadittaessa tulee ottaa huomioon sopimuksen käyttötarkoitus ja räätälöidä sopimusehdot kulloiseenkin käyttötilanteeseen sopiviksi. Esimerkiksi huoltovarmuuskriittisessä toiminnassa sopimusehdoissa tulee huomioida sopimuskohteen erityiset tarpeet mm. varautumisen osalta ja huomioida myös salassapitoa koskevat asiat niin asiakirjojen kuin palvelutuottajankin osalta.

Salassa pidettävät asiakirjat on myös syytä erottaa muista merkinnällä ”salassa pidettävä”.

Yleiset sopimusehdot ja poikkeamat niihin

Esimerkkejä yleisesti käytetyistä yleisistä sopimusehdoista ovat mm.

• julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot JYSE Tavarat
• julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot JYSE Palvelut
• JIT eli IT-hankintojen sopimusehdot.

Lisäksi suunnittelu- ja rakentamispuolella yleisesti käytettyjä sopimusehtoja ovat

• konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE)
• rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998).&

Sopimusehdoista on syytä yleensä valita uusimmat päivitetyt versiot. Joissakin tapauksissa sopimusehtoja kannattaa vertailla ja valita ne yleiset sopimusehdot, jotka soveltuvat kyseiseen sopimukseen parhaiten.

Sopimusehdoista kannattaa tehdä myös poikkeamia sopimukseen. Poikkeamat yleisistä sopimusehdoista tulee kirjata selvästi sopimukseen esimerkiksi ”Poiketen KSE 2013 23 §:stä sovimme, että.…”. Jotta sopimusehdot tulevat osaksi sopimusta, niihin tulee viitata sopimuksessa ja ne tulee liittää osaksi sopimusta.

Sopimuksia on erilaisia

Kiinteistönkauppaa koskevia sopimuksia sääntelee maakaari (540/1995), maanvuokrasopimuksia maanvuokralaki (258/1966) ja liikehuoneiston vuokrausta sääntelee laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995).

Kun kunta tekee sopimuksen, on hyvä muistaa, että laissa voidaan suojella toista sopijapuolta siten, että jonkin sopimusehdon sisällyttäminen sopimukseen on lain mukaan kiellettyä. Tällaiset sopimusehdot ovat lain nojalla pätemättömiä, eikä niihin voida vedota toista sopijapuolta kohtaan. Siksi onkin olennaista tuntea sopimuskohdetta sääntelevä lainsäädäntö.

Hankintasopimukset (hankinnat.fi) ovat normaaleja sopimuksia, mutta hankintalaki asettaa niille tietyt reunaehdot.

Suurin osa sopimuksista on sellaisia, joiden taustalla ei ole niitä sääntelevää lainsäädäntöä. Tällöin sopimusosaamisen merkitys korostuu: sopimuksiin on osattava itse kirjata riskien ja sopimuksen toimivuuden kannalta olennaiset sopimusehdot. Onkin suositeltavaa ottaa sopimuksen osaksi siihen sopivat yleiset sopimusehdot.

Sopimusten valmistelussa tulee lisäksi huomioida valtiontukisäännösten ja tietosuoja-asetuksen vaatimukset.

Sopimuksin voidaan hallita merkittäviä riskejä sopimussuhteessa. Tästä syystä kunnan kannalta merkittävissä sopimuksissa olisi hyvä käyttää lainopillista asiantuntija-apua, mikäli kunnalla itsellään ei tallaista osaamista ole.

Eri sopimustyyppejä koskevissa erityislaeissa saattaa olla omat vahingonkorvaussäännökset.

Vahingonkorvaus ja korvausvastuu

Sopimuksen ulkoisessa korvausvastuussa vahinko kohdistuu ulkopuoliseen henkilöön. Näihin tilanteisiin sovelletaan yleensä vahingonkorvauslakia. Joissakin tilanteissa erityislakien omat vahingonkorvaussäännökset syrjäyttävät vahingonkorvauslain soveltamisen.

Sopimusperusteisen vastuun korvaamiseen ei ole olemassa omaa lakia, joitakin erityislakeja lukuun ottamatta. Tällöin mahdollinen korvausvelvollisuus ratkaistaan sopimusoikeuden yleisillä periaatteilla. Sopimusriskejä voi kuitenkin rajoittaa sopimusehdoilla. Siksi sopimusriskien hallinta edellyttää sopimusta valmistelevilta henkilöiltä vahvaa sopimusosaamista.

Lisäksi on hyvä muistaa, että vahingonkorvausoikeudessa vahinko voi olla joko välitöntä tai välillistä vahinkoa. Sopimuksissa on suositeltavaa eritellä nämä vahinkotyypit toisistaan ja sopia kunkin vahinkotyypin korvausperusteesta erikseen. On hyvä myös miettiä erillisen sopimussakon sisällyttämistä sopimukseen täydentämään vahingonkorvausvelvollisuutta.

Sopimussakon periminen ei edellytä näyttöä, vahingonkorvausvelvollisuuden realisointi kylläkin

Sopimussakon periminen ei edellytä näyttöä siitä, että sopimusosapuoli on tosiasiallisesti kärsinyt vahinkoa sopimusrikkomuksen vuoksi.

Sen sijaan vahingonkorvausvelvollisuuden realisoituminen edellyttää sopimusrikkomuksen lisäksi sitä, että toinen osapuoli on tosiallisesti kärsinyt vahinkoa sopimusrikkomuksen johdosta. Lisäksi toisen osapuolen tulee pystyä näyttämään toteen aiheutunut vahinko. Aika usein sopimusrikkomuksen perusteella syntynyttä vahinkoa on hankala näyttää toteen. Tästä syystä sopimussakko on hyvä lisäelementti: sillä varmistetaan, että suoritus vastaa sopimusta.

Sopimusperusteisessa vastuussa korvausvastuu syntyy sopimuksen rikkomisen johdosta, ja vahinko kohdistuu sopijakumppaniin.

Riippumatta siitä, kummasta edellä mainitusta vastuutilanteesta on kyse, molemmissa korostuu kaksi keskeistä kysymystä:

1. Millä edellytyksillä korvausvelvollisuus syntyy (vastuuperuste)?
2. Mitä henkilön/oikeushenkilön on korvattava, kun hän joutuu korvausvelvolliseksi?

Aiheesta lisää

Kuntaliiton verkkopalvelussa

• Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus
• Valtiontuki
• Yleinen tietosuoja-asetus
  Kuntaliiton yleiskirje 29.5.2017 , Ida Sulin
• Kaavan toteuttamisesta johtuva korvaaminen (Maapolitiikan opas)

Muualla verkossa

• Hankintasopimuksen päättäminen
  Julkisten hankintojen neuvontayksikkö www.hankinnat.fi