Kuntalain oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimusmenettely on kunnan sisäistä hallintomenettelyä. Siitä säädetään kuntalain 16 luvussa. Oikaisuvaatimus on kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe: jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, siitä ei vielä voi tehdä kunnallisvalitusta. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Oikaisuvaatimusmenettelyn ulkopuolelle on rajattu valtuuston päätökset. Valituskelpoisiin päätöksiin liitetään kunnallisvalitusosoitus hallinto-oikeudelle.

Oikaisuvaatimukset kirjallisena toimivaltaiselle viranomaiselle

Kunnanhallituksen, kunnanhallituksen jaoston ja kunnanhallituksen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle.  Vastaavasti lautakunnan, lautakunnan jaoston ja lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus lautakunnalle. Lautakuntien sijaan kunnassa voi olla valiokuntia.

Liikelaitoksen johtokunnan lakisääteisen toimivaltansa nojalla tekemistä päätöksistä tehdään oikaisuvaatimus johtokunnalle itselleen. Lisäksi asioissa, joissa hallintosäännön mukaan liikelaitoksen johtokunnalla on otto-oikeus, oikaisuvaatimus johtokunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään johtokunnalle.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava

• päätös, johon haetaan oikaisua
• millaista oikaisua vaaditaan ja
• millä perusteilla.

Kunnan on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet niihin päätöksiin, joista saa tehdä oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kunnan jäsen on:

1. henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas)
2. yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa
3. se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Yhteisöjä ovat esim. seurakunnat, kuntayhtymät, osakeyhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset. Oikeushenkilön kotipaikka määräytyy yleensä sääntöjen, yhtiöjärjestyksen, perussopimuksen tai vastaavan perusteella.

Myös kiinteistön omistaminen tai hallitseminen merkitsee kiinteistön sijaintikunnan jäsenyyttä. Kunta voi siten olla toisen kunnan jäsen kiinteistön omistajana tai vuokraajana.

Kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä oikaisuvaatimuksen voi tehdä

• asianosainen
• sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen voi tehdä

• asianosainen
• kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen.

Liikelaitoskuntayhtymän jäsenenä voi olla myös kuntayhtymä. Tällöin liikelaitoskuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös jäsenenä oleva kuntayhtymä.

Oikaisuvaatimusaika ja päätöksen tiedoksianto

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tiedoksi kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemän päivän kuluttua lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Hallintolain mukaista todisteellista tiedoksiantoa voidaan myös käyttää. Tiedoksiannon saajan suostumuksella päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisesti siten kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa säädetään. Tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Päätöspöytäkirja on siten oltava verkossa vähintään 21 päivää (7+14).

Muutoksenhakuajan laskemiseen sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta. Seuraavat määräaikalain säännökset on otettava huomioon:

• Sitä päivää, josta muutoksenhakuaika lasketaan alkavaksi, ei lueta määräaikaan.
• Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, muutoksenhakemuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.
• Muutoksenhakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikaisuvaatimuksen käsittely

Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä sovelletaan kuntalakia ja lisäksi hallintolain säännöksiä toissijaisina ja täydentävinä. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että asia on valmistelun jälkeen pyrittävä ottamaan toimielimen seuraavaan kokoukseen.

Oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta seuraavissa tilanteissa:

• Päätös, johon oikaisua hae­taan, koskee vain asian val­mis­telua tai täytän­töönpanoa.
• Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole asianosainen eikä kunnan jäsen.
• Oikaisuvaatimusaikaa ei ole nou­da­tettu.

Kun oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta, oikaisuvaatimusta ei ryhdytä sisällöllisesti käsittelemään eikä oikaisuvaatimuksen perusteisiin oteta kantaa.  Päätös, jolla oikaisuvaatimus on jätetty tutkimatta, tulee perustella.

Tutkimatta jättämispäätökseen liitetään kunnallisvalitusosoitus, koska on kysymys kunnan viranomaisen lopullisesta kannanotosta, ei valmistelusta tai täytäntöönpanosta. Valittaja saa tässä tilanteessa hallinto-oikeuden tutkittavaksi vain sen, onko kunnan viranomaisella ollut lailliset perusteet jättää oikaisuvaatimus tutkimatta. Jos valitus hyväksytään, asia palautuu oikaisuvaatimusviranomaiselle, jonka tulee tällöin ottaa oikaisuvaatimus käsiteltäväksi.

Asianosaisen kuulemisessa noudatetaan hallintolain 34 §:ää. Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen oikaisemista hänen vahingokseen, eikä vaatimusta jätetä tutkimatta tai heti perusteettomana hylätä.

KHO 11.4.2013/1266: Sivistyslautakunta oli oikaisuvaatimuksen johdosta kumonnut aikaisemman päätöksensä, jolla koulun rehtorin virkaan oli valittu A. Lautakunta oli samalla valinnut virkaan B:n. Lautakunta ei ollut ennen päätöksentekoa varannut A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksen johdosta. A:n oikeusturva edellytti, että hänelle varataan hallintolain 34 §:n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksesta, jollei oikaisuvaatimusta jätetä tutkimatta tai hylätä heti perusteettomana.

Jos päätöksen tehneeltä viranomaiselta pyydetään lausunto oikaisuvaatimuksesta, on harkittava, antaako lausunnon sisältö aiheen asianosaisen kuulemiseen.

Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa esitetään, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksen väitteet laillisuusvirheistä tutkitaan. Jos oikaisuvaatimuksessa on tarkoituksenmukaisuusperusteita, harkitaan oikaisuvaatimuksen hyväksymistä esitetyillä tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Oikaisuvaatimukseen annetussa päätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Oikaisuvaatimus voidaan hylätä, jos päätöksessä ei todeta laillisuusvirheitä. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella, alkuperäinen päätös joko kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös. Silloin kun alkuperäisen päätöksen on tehnyt toinen viranomainen, asiaa ei oikaisuvaatimuksen johdosta yleensä palauteta uudelleen käsiteltäväksi. 

Esteellisyys oikaisuvaatimuksen käsittelyssä

Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallistuminen saman asian käsittelyyn sen eri vaiheissa ei aiheuta esteellisyyttä. Oikaisuvaatimuksella jatketaan saman asian käsittelyä hallintoasiana eikä oikaisuvaatimuksen käsittelyä pidetä lainkäyttönä. Jos päätös on oikaisuvaatimuksella saatettu toimielimen käsiteltäväksi, asiaa aiemmin käsitellyttä luottamushenkilöä tai viranhaltijaa ei pidetä esteellisenä.

Asiassa aiemmin päätöksen tehnyt viranhaltija voi yleensä osallistua oikaisuvaatimuksen käsittelyyn ja toimia esittelijänä (KHO 1.3.2001 T 344 ja 8.6.2000 T 1894).

Joissakin tilanteissa oma-aloitteinen jäävääminen oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on suositeltavaa ja perusteltua. Jos oikaisuvaatimuksessa on esimerkiksi kovaa kritiikkiä päätöksen tehnyttä viranhaltijaa kohtaan, voi tämä horjuttaa luottamusta viranhaltijan kykyyn toimia puolueettomasti ja riippumattomasti oikaisuvaatimuksen käsittelyssä.

Oikaisuvaatimuksen suhde hallintolain itseoikaisuun

Päätöksen tehnyt viranomainen voi oikaista virheelli­sen päätöksensä myös hallintolaissa säädetyillä edellytyksillä. Hallintolain asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamis­menet­telyt poikkeavat kuntalain mukaisen oi­kaisuvaati­muksen ­menette­lystä muun muassa seu­raa­vasti:

• Korjaamismenettely ei ole muutoksenhaun edellytys.
• Korjaamisvaatimuksen tekemiselle on viiden vuoden määräaika.
• Korjaaminen voi tapahtua myös viranomaisen aloit­teesta.
• Viranomaisella ei ole ehdotonta velvollisuutta korjata asia­virhet­tä, mutta lähtökohtana on, että viranomainen korjaa selvät virheet.
• Asiavirhettä ei saa korjata asianosaisen vahingoksi ilman asianosaisen s­uos­tu­musta, ellei virhe ole ilmeinen eikä ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.
• Kirjoitusvirhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.
• Lainvoiman saaneessa päätöksessä oleva virhe voidaan korjata. Myöskään oikaisuvaatimuksen tai valituksen vireilläolo ei estä päätöksessä olevan virheen korjaamista.
• Korjaamisvaatimuksen hylkäävään päätökseen ei saa ha­kea muu­tosta.

Jos oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen huomaa hallintopäätöksessä asiavirheen, viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen, vaikka virheeseen ei olisi oikaisuvaatimuksessa vedottu, ja ratkaista asian uudelleen. Oikaisuvaatimusviranomaisen olisi myös korjattava päätöksessä oleva ilmeinen kirjoitus- tms. virhe. Oikaisuvaatimusviranomainen voi siten korjata toisen viranomaisen päätöksessä olevan virheen, kun muuten lähtökohtana on, että itseoikaisun tekee päätöksen tehnyt viranomainen. Oikaisuvaatimusviranomainen soveltaa virheen korjaamisessa hallintolain 8 luvussa säädettyjä edellytyksiä.

Viranomainen voi korjata päätöksessään olevan asiavirheen tai kirjoitusvirheen, vaikka päätöksestä olisi tehty oikaisuvaatimus. Jos viranomainen on ennen oikaisuvaatimuksen käsittelyä jo korjannut päätöksessään olleen asiavirheen, raukeaa alkuperäisestä päätöksestä tehty oikaisuvaatimus. Asiavirheen korjaaminen tarkoittaa, että aiempi päätös poistetaan, asia käsitellään uudelleen ja tehdään uusi päätös. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä uudesta päätöksestä.

Aiheesta lisää

Opas

• Kuntaliiton muutoksenhakuopas (2020)
  Tilattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta