Kunnallisvalitus

Kunnallisvalitus, josta säädetään kuntalain 16 luvussa, on kunnan asukkaan keino valvoa kunnan toiminnan laillisuutta. Kunnallisvalitus myös antaa oikeussuojaa asianosaiselle häntä itseään koskevassa päätöksenteossa.

Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle.

Valitusoikeus

Kunnallisvalitus on muutoksenhakukeinona seuraavissa:

• Valtuuston päätökseen ensisijainen muutoksenhakukeino on kunnallisvalitus. Eli valtuuston päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen.
• Kuntien yhteisen toimielimenpäätöksestä kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen, sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.
• Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen.
• Liikelaitoskuntayhtymän jäsenenä voi olla myös kuntayhtymä, joten liikelaitoskuntayhtymän viranomaisen päätöksestä kunnallisvalituksen voi tehdä myös jäsenenä oleva kuntayhtymä.
• Päätöksestä, jonka kunnanhallitus, lautakunta tai liikelaitoksen johtokunta on antanut oikaisuvaatimukseen voi tehdä kunnallisvalituksen. Jos oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, valitusoikeus on kaikilla niillä, joilla oli oikeus tehdä oikaisuvaatimus.

Valitusaika ja päätöksen tiedoksianto

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote valitusosoituksineen tiedoksi kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemän päivän kuluttua lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Hallintolain mukaista todisteellista tiedoksiantoa voidaan myös käyttää.

Tiedoksiannon saajan suostumuksella päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisesti siten kuin laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa säädetään. Tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirja on siten oltava verkossa vähintään 37 päivää (7 + 30).

Muutoksenhakuajan laskemiseen sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta. Seuraavat määräaikalain säännökset on otettava huomioon:

• Sitä päivää, josta muutoksenhakuaika lasketaan alkavaksi, ei lueta määräaikaan.
• Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, muutoksenhakemuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.
• Muutoksenhakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä seuraavilla perusteilla:

• Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
• Päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa.
• Päätös on muuten lainvastainen.  

Valituskirjelmässä ei ole välttämätöntä vedota johonkin nimenomaiseen valitusperusteeseen. Siinä on kuitenkin mainittava ne tosiasialliset seikat, joiden vuoksi päätöstä pidetään esimerkiksi lainvastaisena tai virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Uusia perusteluja ei voi esittää valitusajan päättymisen jälkeen, mutta aiemmin esitettyjä perusteluja ja vaatimuksia voi täydentää.

Kunnallisvali­tuksen tekijä ei ole sidot­tu oi­kaisuvaatimuk­sessa esittämiinsä va­li­tuspe­rusteisiin, koska oi­kaisuvaatimuksen teke­misen perusteet ovat va­paa­muo­toiset (KHO 29.9.2000/2433).

KHO 25.8.2010 T 1935: Lomautuksen perustetta koskeva valitusperuste oli esitetty vasta vastaselityksessä KHO:lle. Tämän vuoksi ja koska muutoksenhakijat eivät muutenkaan olisi saaneet valittaa lomautuspäätöksistä lomauttamisen perusteita koskevalta osalta, ottaen huomioon kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §, sanottu valitusperuste oli jätettävä tutkimatta.

Valitusviranomaisen rajoitettu tutkimis- ja ratkaisuvalta

Kunnallisvalituksessa valitusviranomaisen tutkimisvalta ulottuu vain niihin vaatimuksiin ja perusteisiin, jotka valittaja on ensiasteen valituksessaan esittänyt.

Valitusviranomaisen ratkaisuvalta kunnallisvalituksessa on rajoitettu. Valitusviranomainen voi virheellisyyden havaitessaan vain kumota päätöksen ja palauttaa asian kunnan viranomaisen uudelleen käsiteltäväksi, mutta se ei voi korvata virheellistä päätöstä tai sen osaa uudella päätöksellä. Itsehallinto edellyttää, että kunnan viranomainen saa harkita asian uudelleen.  

Valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä

Jos valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta, valitusoikeus on sillä, joka on valittanut hallinto-oikeuteen.

Jos valitus on hyväksytty ja kunnan viranomaisen päätös on kumottu, valitusoikeus on asianosaisella ja kunnan jäsenellä. Valitusoikeus on myös asianomaisella kunnalla/kuntayhtymällä.

Valittamisesta päättää kunnanhallitus, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.

Kuntayhtymässä valittamisesta yleensä päättää yhtymähallitus perussopimuksen määräyksen mukaisesti. 

Valitusaika

Kunnan, kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien on viipymättä julkaistava ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Päätöksen sisältämät henkilötiedot on poistettava tietoverkosta valitusajan päättyessä.

Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika luetaan siitä, kun ilmoitus päätöksestä on julkaistu. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemän päivän kuluessa siitä, kun päätös on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Jos päätös on annettu asianosaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista.

Valituslupa

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan (kuntalain 142 §).

Valituslupa on myönnettävä, jos:

1. Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
2. Asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi.
3. Valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Valittajan on valituslupaa hakiessaan ilmoitettava peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä syyt, joiden vuoksi valittaja katsoo, että valituslupaperuste on olemassa.

Jos valituslupaperuste on olemassa, korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja antaa valitukseen asiaratkaisun. Muussa tapauksessa korkein hallinto-oikeus tekee valituslupahakemuksen johdosta päätöksen, jossa todetaan, että asiassa ei ole laissa säädettyä valituslupaperustetta, joten valituslupaa ei myönnetä.  

Poikkeuksista kuntalaissa säädettyyn valituslupamenettelyyn voidaan säätää erikseen.  

Lisää aiheesta

Opas

• Muutoksenhakuopas 2020
  
  Opas tilattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta