Hallintoriitamenettely

Valitus on oikeussuojakeinona ensisijainen suhteessa hallintoriitaan. Jos viranomaisen päätökseen voi hakea muutosta valituksella, asiaa ei voida käsitellä hallintoriitana.

Tyypillisiä hallintoriita-asioita ovat riidat julkisoikeudellisesta maksuvelvollisuudesta, esimerkkeinä takaisinperinnät, perusteettoman edun palautukset ja muiden suoritusten palautukset.

Hallintoriitamenettelyllä voidaan siis ratkaista sitovalla tavalla:

1. julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa velvollisuutta ja oikeutta koskeva riita
2. hallintosopimusta koskeva riita.

Jos asia olisi pitänyt panna vireille hallintoriitana, hallinto-oikeus voi ottaa valituksena vireille tulleen asian viran puolesta hallintoriita-asiana käsiteltäväkseen.

Hallintoriita-asiana käsitellään myös kuntien yhteistoimintasopimukseen perustuvat korvausriidat sekä riidat, jotka perustuvat kunnan ja yksityisen väliseen kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamista koskevaan sopimukseen.

Oikeuskäytäntöä

KHO 22.8.2013/2616: Kunnan omaan päätöksentekoon perustuvassa kotihoidon tuen kunnallisessa lisässä ei ollut kysymys lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta etuudesta, jonka takaisinperintään ja takaisinperinnän täytäntöönpanoon voitaisiin soveltaa sanotun pykälän säännöksiä. Kysymys kunnan ja huoltajan välisestä takaisinperintäasiasta käsiteltiin hallintoriita-asiana.

KHO 2012:121: Kunnan viranhaltijan tekemä lainvoimainen hallintopäätös, jolla kunnan entiseltä viranhaltijalta oli päätetty periä aiheettomasti maksettu palkka takaisin, ei muodostanut ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettua ulosottoperustetta. Kun entinen viranhaltija ei ollut käyttänyt hänelle laissa säädettyä mahdollisuutta kuntalain mukaiseen muutoksenhakuun, oli kunnan vaatimus palkan takaisinperinnästä kunnan kannalta välttämätöntä kunnallista päätöksentekoa koskevasta, muutoin ensisijaisesta muutoksenhaun mahdollisuudesta huolimatta saattaa tutkittavaksi hallintoriita-asian käsittelyjärjestyksessä.

KHO 6.11.2006/2940: Koulutuskuntayhtymän perussopimuksen mukaan, mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Kuntayhtymästä eronneen kunnan vaatimus peruspääomaosuuden korvaamisesta tuli tutkia hallintoriita-asiana.

Vireillepano

Hallintoriita pannaan vireillä toimittamalla hakemushallinto-oikeudelle. Hallintoriidan vireille panijan tulee olla asianosaisen asemassa. Hakemuskirjelmässä on mainittava vaatimus ja sen perustelut. Lähtökohtaisesti kummankin osapuolen on osattava esittää vaatimuksensa ja näyttönsä itse eli tässä lähestytään siviiliprosessia. Hakemuksessa on mainittava myös viranomainen, henkilö, yhteisö tai muu taho, johon vaatimus kohdistuu.

Hakemus, jolla hallintoriita-asia pannaan vireille, on toimitettava toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle viiden vuoden kuluessa siitä, kun asia on tullut riitaiseksi. Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskeva hakemus on kuitenkin toimitettava hallinto-oikeudelle viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona maksua on vaadittu tai maksuvelvollisuuden peruste on syntynyt.

Eduskunnan oikeusasiamies on päätöksessään (29.6.2007 Dnro 2055/4/05) todennut, että korvauksen hakijaa olisi tullut ohjata mahdollisuudesta saattaa hoitokorvaus- ja hoitopalkkiovaatimus hallinto-oikeuteen ratkaistavaksi hallintoriitamenettelyssä.

Perusteluissa oikeusasiamies toteaa, että oikeusturva ei voi toteutua tosiasiallisesti, jos asianomainen ei tiedä käytettävissään olevista oikeussuojakeinoista. Viranomaisen tulee selostaa päätöksen yhteydessä, että se on viranomaisen kannanotto asiaan ja että sitovan ja täytäntöönpanokelpoisen päätöksen saamiseksi asiassa voidaan nostaa hallintoriitakanne hallinto-oikeudessa.

 

Aiheesta lisää

Opas

• Kuntaliiton muutoksenhakuopas (2020)
  
  Tilattavissa liiton verkkokaupasta