Kuntavaalit 13.4.2025
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!
Liikesalaisuuden määritelmää selventävä liikesalaisuuslaki perustuu liikesalaisuusdirektiiviin 2016/943. Liikesalaisuuslaissa kootaan yhteen tieto mm. siitä
Liikesalaisuuslaki on yleislaki, eli sitä sovelletaan, ellei erityislaissa ole toisin säädetty.
Liikesalaisuudesta löytyy oikeustapauksia ajalta ennen liikesalaisuuslain voimaantuloa, mm. KHO 11.12.2015 taltio 3660 ja KHO 15.3.2016 taltio 908. Myös rikoslaissa on yrityssalaisuuden rikkomista koskevia pykäliä.
Hankintalain 1397/2016 138 §:ssä säädetään, että hankintayksiköt käsittelevät tiedonsaantioikeuteen ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviä asioita hankintaprosessissa soveltamalla lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 eli julkisuuslakia. Julkisuuslaissa on jätetty hankintayksikölle harkintavalta siitä, mikä on liikesalaisuutta ja mikä ei.
Liikesalaisuuslaissa on määritelty liikesalaisuus, sen haltija ja liikesalaisuutta loukkaava tuote:
Liikesalaisuuslaissa listataan sallitut liikesalaisuuden hankkimistavat. Sallittua hankkiminen on
Liikesalaisuuslaissa kielletään liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen. Se voi tapahtua anastamalla, luvattomalla kopioinnilla, jäljennyksellä, havainnoimalla ja erinäisin käsittelytavoin tai muulla hyvän liiketavan vastaisella menettelyllä.
Liikesalaisuuslaissa kielletään oikeudettoman hankkimisen lisäksi liikesalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen ja käyttäminen.
Oikeudetonta ilmaisu tai käyttäminen on, jos on saanut tiedon liikesalaisuudesta
Liikesalaisuuslaista löytyvät omat ohjeensa myös teknisen ohjeen oikeudettomasta ilmaisemisesta ja käyttämisestä.
Jos saaja tietää tai hänen pitäisi tietää, että liikesalaisuus on saatu oikeudetta, saajan tulee pitää liikesalaisuus salassa. Samoin liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja markkinoille saattaminen, tuonti, vienti ja varastointi katsotaan liikesalaisuuden oikeudettomaksi käytöksi, jos henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kyse on liikesalaisuutta loukkaavasta tuotteesta.
Lisäksi laissa huomioidaan, että työntekijällä on salassapitovelvollisuus palvelussuhteessa ollessaan. Laki antaa kuitenkin työntekijälle oikeuden puhua asioistaan luottamushenkilöille.
Liikesalaisuuslaissa suojataan ilmiantajaa (engl. whistleblower), minkä tarkoitus on suojata sananvapautta ja yleistä etua ja paljastaa väärinkäytös tai laiton toiminta. Tällä varmistetaan, että tutkiville journalisteille, poliisille ja muille viranomaisille, kuten kilpailu- ja kuluttajavirastolle, voidaan edelleen luovuttaa salassa pidettäviäkin tietoja, kunhan tarkoitus on lain mukainen.
Liikesalaisuuden rikkomista voidaan käsitellä niin käräjäoikeudessa kuin markkinaoikeudessakin ensimmäisenä oikeusasteena. Markkinaoikeudella on rinnakkainen toimivalta yksityisoikeudellista vaatimusta koskevaa asiaa käytännössä niissä tilanteissa, joissa asian vastaajana on elinkeinonharjoittaja. Markkinaoikeus voisi liikesalaisuutta koskevan riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti samaa vastaajaa tai eri vastaajia vastaan ja kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.
Kanneaika liikesalaisuuteen liittyvissä asioissa on viisi vuotta tiedonsaannista, kuitenkin viimeistään kymmenen vuotta loukkauksen tapahtumisesta.
Käräjäoikeuden prosessissa liikesalaisuuden rikkomista voitaisiin käsitellä yhtä aikaa niin riita- kuin rikosasiana. Rinnakkaisen käsittelyoikeuden käytännöt selkiytynevät oikeuskäytännössä.
Liikesalaisuuslaki ei muuta sitä periaatetta, että hankinta-asiakirjojen julkisuuteen ja tietopyyntöihin liittyvät asiat käsitellään edelleen hallintotuomioistuimessa.
Käräjäoikeus ja markkinaoikeus voivat liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta
Tuomioistuin voi määrätä vastaajalle
Laissa annetaan tuomioistuimelle harkintavaltaa kohtuullistaa kieltoja ja korjaavia toimenpiteitä.
Syyttäjä voi nostaa asianomistajan vaatimuksesta syytteen teknisen ohjeen väärinkäytöstä. Liikesalaisuuslaissa viitataan lisäksi rikoslakiin, josta löytyvät pykälät
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.