Kuntien painostaminen valituksilla

Kuntaliiton saamien tietojen mukaan kuntasektorilla on ilmennyt toimintaa, jossa valituksia tekemällä pyritään saamaan kunnat maksamaan ”sovinnosta”. Saatujen tietojen mukaan kunnan edustajille on mm. ilmoitettu, että kaikkiin kunnan kannalta tärkeisiin maankäyttöä ja rakentamista koskeviin päätöksiin tullaan hakemaan systemaattisesti muutosta, jos kunta ei suostu vaatimuksiin.

Kuntien ei tule koskaan suostua painostukseen

Kuntien ei tule maksaa esimerkiksi siitä, että vireillä oleva valitus vedettäisiin pois. Tällaisiin vaatimuksiin suostuminen ei kuulu kunnan toimialaan. Vaatimuksiin suostuminen luo myös pohjaa tällaisen yhteiskunnalle haitallisen toiminnan jatkumiselle muualla Suomessa.

Mikäli kunnalle esitetään epäasiallisia vaatimuksia, kunnan kannattaa pyytää vaatimukset perusteluineen kirjallisena. Näin vaatimukset voidaan asianmukaisesti käsitellä ja hylätä kunnan toimielimessä.

Jos kunnalta vaaditaan vahingonkorvausta vahingonkorvauslain perusteella, vaatimuksen esittäjän on näytettävä toteen kunnan tuottamus – eli virhe tai laiminlyönti – yksittäisessä asiassa. Tulkintatilanteissa pelkkä viranomaisen harkinta- tai arviointivirhe oikeudellisessa harkinnassa ei aiheuta korvausvastuuta. Lisäksi vaatimuksen esittäjän on näytettävä toteen kärsimänsä vahinko ja että tämä vahinko johtuu kunnan virheestä tai laiminlyönnistä (syy-yhteys). Tarvittaessa kunnan tulee pyytää vaatimuksen esittäjältä riittävä selvitys mainituista seikoista. Kunnan ei tule vapaaehtoisesti suostua vaadittuihin korvauksiin.

Valittaminen eräistä maankäyttöä ja rakentamista koskevista päätöksistä edellyttää asianosaisuutta, esimerkiksi rakennuslupa-asiat, jolloin kunnan jäsenyys ei riitä valittamiseen. Lisäksi tietyt päätökset voidaan laittaa täytäntöön valituksista huolimatta. Tietyissä lupa-asioissa luvanhakijalle voidaan myöntää hakemuksesta myös aloittamisoikeus.

Kuntaliiton tietoon tulleissa tapauksissa valittaja ei välttämättä ole ollut kunnan jäsen, mutta kaupparekisteriin yrityksensä kotipaikan vaihtamalla tai perustamansa uuden yhtiön kautta on pyritty saamaan kunnan jäsenyys, ja sen turvin on pyritty hakemaan muutosta kunnan päätöksiin. Esimerkiksi kotikunnan vaihteleminen sopivasti ei kuitenkaan tuo automaattisesti valitusoikeutta.

Kunnat voivat tarvittaessa vedota oikeuskäytäntöön

Muutoksenhakutilanteissa kunnalla voi olla mahdollisuus vedota valitusoikeuden puuttumattomuuteen ja vaatia, että valitus jätetään tällä perusteella tutkimatta. Kunnat voivat viitata tarvittaessa ainakin seuraaviin KHO:n päätöksiin.

KHO 2010:22: X, jonka kotikunta oli A, valitti kunnan B:n valtuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. X oli vuokrannut B:n kunnasta tilan tietyksi lyhyeksi ajaksi. X:n valitusoikeutta arvioitaessa oli otettava huomioon mm. kunnan jäsenyyteen normaalisti liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä kunnallisvalituksen tarkoitus kuntalaisten laillisuusvalvontakeinona. X:llä ei ollut valitusoikeutta valtuuston päätöksestä.

KHO 2014:180: X oli tehnyt kunnan A valtuuston päätöksestä kunnallisvalituksen kunnan jäsenenä. Valitus oli saapunut hallinto-oikeudelle yhtä päivää sen ajankohdan jälkeen, josta alkaen A oli merkitty väestötietojärjestelmään aiemmin kunnasta B olleen X:n kotikunnaksi. X:n kotikunta oli tämän jälkeen muutettu takaisin B:ksi.

KHO lausui, että oikeutta tehdä kunnallisvalitus oli arvioitava ottamalla huomioon kunnallisvalituksen tarkoitus kuntalaisten laillisuusvalvontakeinona sekä valittajan olosuhteista saatavilla oleva selvitys kokonaisuudessaan. Väestötietojärjestelmään merkittyjen X:n kotikunnan lyhytaikaisten muutosten, jotka olivat ilmeisessä ajallisessa yhteydessä valitusaikoihin, tai muutoin hänen olosuhteistaan saadun selvityksen perusteella ei ollut asiaa kokonaisuutena arvioiden todettavissa, että X:n kotikuntalain mukainen kotikunta olisi kunnallisvalituksen tekemisen aikana ollut A.

Kunta voi vaatia hallintotuomioistuimissa, että valittaja tuomittaisiin maksamaan kunnan oikeudenkäyntikulut. Valittaja voidaan tuomita maksamaan oikeudenkäyntikulut esimerkiksi tapauksissa, joissa valitusoikeutta ei ole tai valitus on selvästi perusteeton.

Kiristyksen yrityskin on rangaistava teko

Kun kunta on saanut kirjallista näyttöä painostuksesta, se voi arvioida, täyttyykö asiassa rikoslaissa mainitun kiristyksen tunnusmerkistö. Jos kunta arvioi kiristyksen tunnusmerkistön mahdollisesti täyttyvän, se voi tehdä tutkintapyynnön poliisille. Tutkintapyynnön tekemistä kannattaa myös vakavasti harkita.

Mikäli toiminta täyttää rikoslaissa mainitun kiristämisen tunnusmerkistön, siitä voi seurata jopa kahden vuoden vankeustuomio. – Ja jo kiristyksen yritys on rangaistavaa.