Yhteistoimintasopimuksessa määrättävät asiat

Kunnat ja kuntayhtymät voivat harjoittaa sopimusperusteista yhteistoimintaa järjestäessään palvelujaan. Yhteistoiminta voidaan toteuttaa julkisoikeudellisessa tai yksityisoikeudellisessa muodossa. Kuntien julkisoikeudellisesta yhteistoiminnasta säädetään kuntalaissa.

Tämä verkkosivu ohjeistaa kuntien yleisestä yhteistoiminnasta ja vastuukuntamallista. Mikäli etsit kuntien ohjetta TE-palvelut 2024 -uudistuksen yhteistoimintasopimuksessa määrättävistä asioista, lataa ohje (15.5.2023) julkaisupankistamme.

Julkisoikeudellinen yhteistoiminta

Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät (7 §).

Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muotoja ovat:

• yhteinen toimielin elin vastuukuntamalli (51–52 §)
• yhteinen virka (53 §)
• sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta (54 §)

Näissä yhteistoiminnan muodoissa ei perusteta jäsenkunnista erillistä oikeushenkilöä, vaan yksi yhteistoiminnassa mukana olevista kunnista valitaan vastuukunnaksi. Tällöin kyse on sopimuksenvaraisesta yhteistoiminnasta.

Kuntayhtymä (55–64 §) perustetaan perustamissopimuksella, ja tällöin kuntayhtymä kunnista erillisenä oikeushenkilönä vastaa tehtävän hoitamisesta kuntien puolesta.

Julkisoikeudellinen yhteistoiminta koskee kuntien ja kuntayhtymien lakisääteisiä tai niiden vapaaehtoisesti hoitamia tehtäviä, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä. Yhteistoimintamuodot perustuvat nimenomaan yhteistoimintaan osallisten kuntien ja kuntayhtymien väliseen sopimukseen.

Kuntalain mukaisten yhteistoiminnan muodoista tulee erottaa lakisääteinen yhteistoiminta, jolloin erityislainsäädäntö velvoittaa kunnan toimimaan yhteistoiminnassa tietyllä kunnan toimialalla.  Tällaisesta esimerkkeinä laki Kainuun kuntakokeilusta (343/2003) (FINLEX), laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) (FINLEX) sekä laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta (829/2009) (FINLEX). 

Yhteinen toimielin, ns. vastuukuntamalli

Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta (51.1 §). Menettelyä kutsutaan vastuukuntamalliksi.

Yhteinen toimielin vastaa yhteistoiminnassa hoidettavan tehtävän järjestämisestä. Yhteinen toimielin on vastuukunnan valtuuston ja kunnanhallituksen alainen. Yhteiset toimielimet ovat pääsääntöisesti lautakuntia. Lautakunnan sijasta yhteisenä toimielimenä voi toimia myös toimikunta tai jaosto.

Sopimus yhteisestä toimielimestä eli yhteistoimintasopimus

Kuntien yhteistoiminta perustuu aina sopimukseen. Kuntien on tehtävä sopimus yhteisestä toimielimestä (52 §). Kuntalain mukaan sopimuksessa tulee vähintään määrätä:

1. yhteisen toimielimen tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä
2. yhteisen toimielimen kokoonpanosta ja muiden kuntien oikeudesta valita toimielimen jäseniä
3. kustannusten perusteista ja jakautumisesta
4. sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta.

Edellä mainitut sopimusmääräykset koskevat yhteistoiminnan perusteita. Käytännön toiminnan vuoksi yhteistoimintasopimuksessa tulee sopia muistakin yhteistoiminnan järjestämiseen liittyvistä seikoista.

Yhteistoimintasopimuksessa sovittavat asiat

Alla esitämme yleisellä tasolla, minkälaisia määräyksiä tarvitaan kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen vastuukuntamallissa, jossa yhteisistä tehtävistä huolehtii yhteinen toimielin.

Sopimuksessa tarvitaan määräyksiä ainakin seuraavista asioista:

Sopimuksen osapuolet

• Sopimuksen osapuolina ovat ne kunnat, jotka perustavat yhteisen toimielimen.
• Nimetään vastuukunta eli kunta, joka sopimuksen nojalla hoitaa sovittua tehtävää yhden tai useamman jäsenkunnan puolesta.
• Nimetään jäsenkunnat.

Sopimuksen tarkoitus

• Yhteistoimintatehtävät eli mitä tehtäviä yhteinen toimielin hoitaa
• Mahdollinen määräys palvelujen tuottamisesta muille kuin jäsenkunnille
• Yhteisen toimielimen määrittäminen
• Määrätään, minkä kunnan organisaatiossa yhteinen toimielin toimii (vastuukunta)

Hallinnon ja päätöksenteon järjestäminen

• Hallinnon järjestäminen edellyttää vastuukunnan valtuuston hyväksymiä hallintosääntömääräyksiä (viittaus sopimuksessa vastuukunnan hallintosäännön kokous- ym. määräysten noudattamiseen).
• Yleensä on syytä määrätä siitä, että hallintosääntö hyväksytään jäsenkuntien kuulemisen jälkeen tai että hallintosäännön perusmääräykset ovat sopimuksen osia.
• Määräys, miltä osin hallintosäännöstä mahdollisesti poiketaan
• Määräys siitä, miten jäsenkuntia informoidaan hallintosäännön määräysten muutoksista

Toimielimen kokoonpano ja jäsenten valitseminen

• Jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten lukumäärä sekä kuinka monta jäsentä kukin kunta nimeää toimielimeen. (Huomioitavaksi: ei ole välttämätöntä nimetä jokaisesta kunnasta jäsentä, ks. kuntalain muutos 1484/2016)
• Jäsenten valintamenettelystä päättäminen (esimerkiksi kukin kunta esittää jäseniä)
• Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valintamenettely (voidaan sopia, mistä kunnasta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan)
• Voidaan sopia, että puheenjohtaja valitaan vuorotellen jäsenkuntien edustajista.
• Johtavan viranhaltijan määrääminen ja hänen toimimisensa toimielimen esittelijänä
• Määräys, miten sopimuskuntia tai yhteistä toimielintä kuullaan johtavan viranhaltijan valinnassa

Otto-oikeus

• Yhteistoimintasopimuksessa vastuukunnan ylemmän toimielimen otto-oikeus voidaan sulkea pois. (Kuntalain 92 §:n 5 momentin 3 kohdan mukaisesti ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa ottaa 51 §:ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. Po. säännöksellä on haluttu parantaa kuntien yhteistoiminnan edellytyksiä siten, että vastuukunnan otto-oikeus voidaan sulkea pois yhteistoimintaan kuuluvissa asioissa.)
• Kuntien niin päättäessä voidaan sopia myös, miten päätöksenteossa toimitaan tai miltä osin hallintosäännön määräyksistä poiketaan mahdollisessa valmiuslain (1552/2011) mukaisissa poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa.

Henkilöstö

• Määräys, että vastuukuntamallissa henkilöstö on vastuukunnan palveluksessa.
• Määräys siitä, miten muiden sopijakuntien tehtäviä hoitava henkilöstö siirretään vastuukunnan palvelukseen. (Siirtämisessä on otettava huomioon työsopimuslain ja viranhaltijalain mukaiset liikkeenluovutussäännökset.)

Talous ja hallinto

• Määräys, että sopimuksen mukaisten tehtävien taloudenhoito on vastuukunnan vastuulla. Yhteisen toimielimen talous on osa vastuukunnan talousarviota ja taloussuunnittelua.
• Sopimukseen voidaan ottaa määräykset siitä, miten sopimuskunnille varataan mahdollisuus osallistua yhteistoiminta-asioiden taloussuunnitteluun ja talousarvion valmisteluun.
• Määräys sopijakuntien kustannustenjaon perusteista: palvelujen käyttö, asukasluku tai esimerkiksi näiden yhdistelmä
• Määräykset yhteisen hallinnon kulujen jakamisesta sopijakuntien kesken ja kirjanpidon järjestäminen siten, että kuntakohtaisten kustannusten seuranta on mahdollista. (Yhteisen hallinnon kuluihin voi kuulua myös erityiskuluja, kuten henkilöstön perhe-eläke ym. eläkemenoperusteiset vastuut.)
• Sisäisten kustannusten kohdentamisperusteet ja suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
• Määräys vastuukunnan raportointivelvollisuus taloudesta ja toiminnasta sopijakunnille
• Määräys sopijakuntien oikeudesta tutustua yhteistoiminta-asioiden kirjanpitoon ja hallintoon
• Määräys kuntien maksuosuuksien suorittamisesta
• Määräys viivästyskoron määräytymisestä ja maksamisesta

Asiakkailta perittävät maksut

• Jos palveluista voidaan periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja, sovitaan määräys maksujen määräytymisperusteista
• Määräys, miten maksuista päätetään sekä muista menettelytavoista

Kalusto ja varusteet

• Määräys muiden kuntien hallinnassa ja käytössä olevan irtaimen omaisuuden käytöstä ja mahdollisesta luovuttamisesta vastuukunnalle
• Määräys luovutetun kaluston ja varusteiden käsittelystä vastuukunnan taseessa/kirjanpidossa

 Kiinteistöt

• Lähtökohtana on, että sopijakuntien kiinteistöt säilyvät sopijakuntien omistuksessa.
• Uusien tilojen rakentamisesta ja omistuksesta yhteistoiminta-asioissa voidaan sopia.

Tietoturva

• Sopimuskuntien sitoutuminen ylläpitämään tietoturva- tai tietojärjestelmiä sillä tasolla, että se mahdollistaa yhteistoimintayksikön joustavan toiminnan
•  Arkistot ja niiden siirtämisestä sopiminen

 Muut sopimukset

• Määräykset yhteistoiminnan tehtäviä koskevien olemassa olevien sopimusten ja sitoumuksien siirrosta vastuukunnalle tai sopimusten purkamisesta/irtisanomisesta

Yhteistoiminnan kehittäminen

• Määräykset menettelytavoista yhteistoiminnan kehittämisessä
• Muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä tai mahdollinen muu tapa

 Sopimuksen muuttaminen

• Määräys, miten sopimuksen muuttamisesta päätetään (esimerkiksi sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä tai mahdollinen muu tapa).

Vahingonkorvausvastuu

• Vahingonkorvausvastuu voidaan jakaa niin, että yhteistoimintatehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa tai muun jakoperusteen mukaan.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

• Määräys, että sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisillä neuvotteluilla. Jos yhteisymmärrykseen ei näin päästä, hallintoriita-asiana x:n hallinto-oikeudessa.
• Hallintoriitamenettelyn vaihtoehto on välimiesmenettely (laki välimiesmenettelystä 967/1992).

Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen

• Määräys sopimuksen voimassaolosta (määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva)
• Jos voimassa toistaiseksi, mikä on sopimuksen irtisanomisaika ja milloin sopimus irtisanomisen vuoksi päättyy (huomioitava riittävän pitkä irtisanomisaika julkisten tehtävien hoitamiseksi)
• Omaisuuden ja velkojen jakamisperusteet sopijakunnille yhteistoimintasopimuksen päättyessä
   

Aiheesta lisää

Julkaisut

Kaikki Kuntaliiton julkaisut löytyvät julkaisupankistamme

• Ohje kuntien TE-palvelut 2024 -uudistuksen yhteistoimintasopimuksessa määrättävistä asioista (2023) 
• Kuntayhtymän perussopimusmalli (2023)
• Ohje asiakasmaksulain 2 a pykälän toimeenpanosta (2021)

Pysyvä asiantuntijaohjeistus

• Kuntien ja kuntayhtymien yhteistoiminta
• Budjetointi ja taloussuunnittelu
• Sopimukset ja vahingonkorvaus